Vielä jaksoi pitää kesää tämän päivän, ja hiirenkorvat puissa kasvoivat ihan oikeasti silmissä. Koiruli pääsi rantsuun ja näytti nauttivan elämästä. =) Tunturissakin oli parikymmentä astetta ja porukka istui bikineissä pilkillä. Jee, tervetuloa, kesä!
Pari kuvaa piti ottaa niin on jotain katsomista parin päivän päästä kun räntäsäde pitää meidät sisällä.
http://foto.vg.no/show_album.php?aid=1100026
Pari kuvaa piti ottaa niin on jotain katsomista parin päivän päästä kun räntäsäde pitää meidät sisällä.
http://foto.vg.no/show_album.php?aid=1100026
Vastaukset 7
Vanhimmat
Katselin sivuston kielestä, ettei ihan kotimainen;) Valkoinen paimenkoirako sinulla on? Kaunis koira joka tapauksessa.
...joka tosin luulee olevansa HIIRIkoira...
Ei ole valkoista paimenkoiraa minulla vielä, haaveissa ois että ehkä vuoden päästä. :) Minun likka on valkoinen ruotsinhirvikoira. Minä en harrasta minkäänlaista metsästystä, ja tämä koira tuli elämääni ihan "vahingossa". No, mukavin vahinko kuitenkin mitä ikinä on sattunut!
Täällä on ihan mukavat maisemat, ei niin jylhät kuin muualla Norjassa mutta kuitenkin on laaksoa ja kukkulaa.
etsiä ja varmin tapa on mennä rannan hiekkadyyneille, jos haluaa talvella pulkkamäkeen. Meri korvaa sen kun ei ole mäkiä.
Siskolla on samojedinkoiria ja nekin harrastavat hiiriä ja myyriä. Omani oli parina viikonloppuna opissa, mutta oppi kaivamaan tietämättä, mitä kaivetaan;) Minulla on spk-pentu.
...kyllä minusta tunturit olivat komeita silloin kun muutin Norjaan ja näin esim. Lyngenin alpit, mutta kaikkein suurin kokemus minulle järvisuomalaiselle oli kaikesta huolimatta se, että meri oli ympäri vuoden sula. =) Lumivalkoinen maisema ympärillä ja vesi kimmelsi sinisenä ja turkoosina, se oli kiehtovaa. Kotonakin kun parasta keväässä oli aina ollut se, kun jäät lähtivät järvistä... Vesi pääsi vapaaksi, silloin tuntui että itselläkin oli vapaampi olo.
minkäikäinen koiranpentu sinulla on? =)
5kk. Elinikäisen haaveeni toteutin, kun tämän neidin perheeseeni sain. Edellinen oli seropi-rescue-uros. Seropiani taisin rakastaa enempi, mutta kyllä tämä rakkaus tästä kasvaa iän myötä;)
Eilen olimme treeneissä ja kasvattaja sanoi, että "liian kaunis" koira... syystä, että koiruus on käyttölinjaa, eikä näyttelyitä ole paljon suvussa harrastettu.
Hampaiden vaihto meneillään. Nyt olemme ulos lähdössä naapurin koiraparin kanssa. Mukavaa päivän jatkoa sinne pohjoiseen. Palaillaan astialle..
ettei kahta koiraa voi varmaan rakastaa "samalla tavalla"... Mutta yhtä rakas siitä tulee silti ihan varmasti kun vuodet kuluvat.
Vai on "liian kaunis" neiti, jospa siitä tulee valokuvamalli. =P Minusta muuten vaikuttaa, että moni saksanpaimenkoira jotenkin ymmärtää valokuvan ottamisen. Oitis tälläytyvät kameran eteen kun semmoinen otetaan esille. Kummilla oli monta sakemannia jotka olivat varsinaisia linssiluteita, ja isän puntusvainaakin istui kameran edessä ryhdikkäänä miten kauan tahansa vaikkei sillä aina muuten ollut kärsivällisyyttä...