Ilo tosiaan vaihtui suruksi kun tuli keskenmeno...mutta nyt haluaisinki kysyä että onko kelleen muulle tullut samanlainen tilanne eteen että ku ilolla aletaan odottaa yhdessä ja sitten ku tulee kesken niin mies tuumaakin ettei hän haluakaan vielä lasta...Näin kävi meillä ja olen todella ymmälläni ja hieman masentunu...Olisin halunnut alkaa yrittään uutta vauvaa jo uudelleen ku tuo vauvakuume iskenyt,mutta nyt ei sitten tuo ukko haluakaan:(
heips!!
*ilo*
2458
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
keskenmenosta nyt vuosi ja mies vielä silloinkin höpisi vauvasta kun km tyodettiin ja sanoi että aletaan heti sitten tekemään uutta kun kroppani antaa myöten.
no sitten otti aika pian sanansa takaisin,joten aloin popsiin pilsuja 3kk kewkenmenoni jälkeen ja se tuntui niin pahalta.
Mies vetosi taloudelliseen tilanteseen...itse olin tuolloin opiskelija,sitten kyllä menin myöhemmin töihin,edelleen porttikielto haikaralle on,koska pian oleen työttömäksi jäämässä ja kovasti tässä työtä haen..odotellaan,odotellaan...sit jos saan pitkäaikasen työn yms,voin jättää pillerit pois,mutta täytyy olla kärsivällinen=)
tsemppiä...tiedän miltä sinusta tuntuu...
No ei nyt ihan samanlainen tilanne mutta kuitenkin..
Yksin aloin salaa odottamaan ilolla ja pienellä pelolla. Salasin raskauden lapsen isältä koska pelkäsin. Tein testin ja sanoin että negatiivinen koska en uskaltanut kertoa tilanteesta johtuen että tulos olikin positiivinen.
Mutta elämä jatkuu, kokemus tämäkin.
Elokuussa 2005 tuli sitten keskenmeno, senkin kestin yksin. Sitten marraskuussa kerroin pikkujouluissa humalassa että meille olisi tullut hieno poika...