Onko kokemuksia sylkirauhasten turpoamisesta? Itse olen sairastanut bulimiaa viitisen vuotta, oksennan päivittäin ja paljon. Poskeni ovat todella huomiota herättävät, mikä on erittäin kiusallista. Onko pysyvää? Alan olla asian suhteen jo epätoivoinen ja se vaikuttaa paranemismotivaatioonkin. Käyn terapiassa ja kaikki muutenkin sinänsä ok, mutta poistuuko turvotus lopettamisen myötä?
Turvonneet sylkirauhaset
jargon
1122687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
joo itsellänikin reagoi kasvot tosi voimakkaasti oksentamiseen, juuri sylkirauhaset turpoaa ja posket pyöristyy. mutta se menee jo kahdessa-kolmessa päivässä ohi jos pystyn olemaan oksentamatta ja ahmimatta.
jos kasvosi ovat OIKEASTI erittäin huomiota herättävät niin kannattaisi käydä lääkärissä tarkistuttamassa ettei sylkirauhaset ole tulehtuneet. se kun turvottaa entisestään.
ja kyllä, kyllä se turvotus laskee kun lopettaa oksentamisen.
mistä kohtaa? niinku onks se alhaalta vai sit ylempää? huomaako muut sen et ne on turvonnu?
mulla on aina jotenki oudot kasvot oksentamisen jälkeen mut en oo silleen ikään miettiny asiaa...
vaan enemmänkin leukaperät. Alue, missä sylkirauhaset sijaitsee. Jos et ole varma, onko kasvosi turvonneet niin tod.näk. eivät ole, sillä vaivaa ei voi olla huomaamatta! Sitä näyttää ikäänkuin hamsterilta, joka on varastoinut ruokaa suuhunsa. Kiitti ...:lle tiedoista. Taidan käydä lääkärissä, sillä leukaperiä särkeekin aika lailla ja turvotus pahenee, ellen oksenna (ne eivät kai pääse "purkautumaan").
Täysin sama tilanne mulla :,( ..Juuri mietin, että en halua elää jos näytän tältä ikuisesti. Ja jos en laattaa, niin pahenee vain. Tulevat kivikoviksi ja valtaiiksi nuo rauhaset...
Kun turvotus on ollut "päällä" pari vuotta=oksentelu ollut jatkuvaa, turvotus jää pysyväksi. Paranin lopulta bulimiasta kaksi vuotta sitten mutta turvotus ei enää häviä.Lääkärin mukaan kuulemma tavallista. Voi v..u mitä sitä tuli tehtyä itselleen. Onpa kiva katsoa jotain nuoruuden kuvia joissa oli vielä kapoiset silkoposket. Ja nyt...ja kun iän myötä leukaperät repsahtaa muutenkin, voitte vain kuvitella millaista on kun TURVONNEET leukaperät repsahtaa.
Ei auta itku markkinoilla, hyvää tässä nyt kuitenkin on se, että olen sinut painoni ja itseni kanssa. Mutta kieltämättä välillä jurppii itsehankittu "haitta" ulkonäössä. Sitä kun ei pysty edes millään leikkauksella parantamaan kun sylkirauhasia ei voi litistää tai poistaa...
Joten, kannattaisi ehkä punnita onko vyötäröllä tai reisissä nyt muutama kilo liikaa pahasta (kun tiedän että nyt kun olen oppinut syömään terveellisesti, paino pysyy ihan kohtalaisen helposti normaalilukemissa) vai sitten vanhempana naamasta näkee kaikki mitä on tullut puuhasteltua "painonhallinnan" nimissä...
minkälaiset ne turvonneet posket sitten ovat? kuvia missään, esim. netissä???
jos siitä vois saada ees jonkinlaista motivaatiota parantumiseen...
esimerkiksi Fergien naamasta huomaa että bulimia on, vaikka ei oo tainnu myöntääkään. Hiuksillaan peittelee aina. Samoin Salkkareiden Elina aikoinaan kielsi, että sillä olis anoreksia, mutta naaman takia bulimikoks veikkasin itse.. Välillä oli niin pahasti turvonnut. Joitaki tuttuja kanssa tiiän, joilla tosi pahasti näkyy.
http://media.photobucket.com/image/fergie bulimia/robyncutie/Annemarie/fergie-4.jpg
http://www.iltalehti.fi/viihde/200804037469785_vi.shtml
aika vaikea löytää noita kuvia.. bulimikot kun ei mielellään päivän valoon käy kasvojen ollessa pahimmillaan
Oman leuan alle ilmestyy kyllä kaksoisleuka ja silmissä aamusin kauheet pussit kun nestettä kertyny. Jos joku on katsonut Hills sarjaa niin siinä esiintyvä Stephanie Pratt oli ihan selvä bulimikko! Se myös myönsi sen itse julkisuudessa ja kyllähän bulimikko bulimikon jollain ihmeen tavalla oppii tunnistamaan. Mutta Stephaniella kyllä joka toisessa jaksossa naama kuin pöhöttynyt pallo ja hamsterilta näytti vaikka kaunis onkin. Nykyään se sairastaa jälleen varmaan anoreksiaa kun niin riutunut ja posket ihan kuopalla!
Kyllä se turvotus voi mennä ohi. Mulla tuli muutaman kuukauden oksentelun jälkeen pahannäköiseksi ja kun sain lopetettua niin parissa viikossa normaalin näköinen olin. Nyt oon alottanut uudestaan ja muutamassa viikossa tuli korvanalusrauhaset kivikoviksi, kipeiksi ja turvonneiksi. Nyt parin terveen päivän jälkeen ei vielä mitään muutosta, toivon että lähtis pois jos jaksan olla oksentamatta. ihan hirveä tunne kun korviakin särkee eikä voi pureskella mitään kovaa kun sattuu :(
Kannattaa hieroa niitä rauhasia ja "lypsää" suulla sylkeä suuhun niin helpottaa pikkuhiljaa paineeseen. Mutta varovasti! Jos on kiviä muodostunut niin ne saa lääkärissä käynnillä pois, googleta sylkirauhasturvotus ja löytyy paljon apua.
Itsellä kovin voimakasta turvotusta ei ole ollut. Oksentamisen jälkeen oon pitänyt jääkylmää pyyhettä kurkulla sylkirauhasten päällä, se on vähän helpottaanut kipuilua.
En oikeastaan ole bulimikko, vaan rupesin oksentelemaan anoreksiasta eroon pyrkiessäni... En halunnut syödä, ja tuli paniikki kun pakotettiin.
Luin muuten kirjasta Lupa syödä että kun lopettaa oksentelun alkaa esiintyä turvotusta(voimakkuus riippuu kuinka kauan on oksennellut ja kuinka paljon), kun elimistöstä poistuu nestettä ja kun se pyrkii tasapainoon. Tarkoitan oksentelun lopettamisella sitä että vähentää oksentelua ja lopulta lopettaa sen.
Mulla on lähinnä oksentelusta menny maha aivan sekaisin ja tosi kipeäksi.
Yritän kovasti parantua, ja olen onnekseni huomannut että olen päässyt vähän eteenpäin.
Että kirjoitoititte tästä aiheesta, sai minut havahtumaan ehkä jopa ratkaisevalla hetkellä mitä oikein olen tekemässä itselleni!