Lapsi on väline Yh:lle?

kaikkia yksinhuoltajia.

No kaipa sen voi noinkin ajatella. :)

Mutta tuollain se ajatusmaailma vaan kasvaa kieroon, kun ei vanhemmat ole kotona mitään opettaneet. Älä jaa tuota samaa tyhmyyttä omille jälkipolvillesi.

Kiva kun ole taas ilostuttamassa meitä täällä = )
Lukisitko tuolta aiemmasta ketjusta tuon erään viestin,missä kerrotaan,et toimeentuloa saavista vain 13% on yh vanhempia..
Mitäs sun kevääsees muuta?Lääkitys kohdallaan ja kaikkee?

Viestisi oli taas sarjassaan; "kaikki yh:t ovat ylipainoisia ja rumia ja yrittävät vain löytää elättäjän itselleen ja lapselleen"

Kyllä, varmasti löytyy niin naisia, kuin miehiäkin, jotka käyttävät lastaan välineenä saadakseen toiselta/yhteiskunnalta rahaa.

Mutta yhtä varmasti löytyy YH-äitejä ja isiä, jotka elättävät lapsensa ja kantavat heistä vastuunsa. Sitä kutsutaan vanhemmuudeksi. Eikä se tarkoita sitä, etteikö voisi elatusmaksuja pyytää toiselta osapuolelta.

t. nimimerkillä YH-äiti, töissäkäyvä hyväpalkkainen, joka ei lapsen myöskin töissäkäyvältä isältä elatusmaksuja saa.

eikä suurin osa ksinhuoltajista ole kotona alle 3-vuotiaisen kanssa ihan samasta syystä kun me "tavallisen" perhemuodonkin omaavat äidit.lapsen on parempi olla kotona kun hoidossa.ainakin normaalioloissa olevien lasten.kotihoidon tuki kuuluu jokaiselle äidille.oli yksinhuoltaja taiei.kun lapsi kolme niin töihin tai kouluun.ja sillä että lapsi saa ne elämänsä kolme tärkeintä vuotta olla turvallisessa ympäristössä rakastavan vanhemman luona kasvatetaan tasapainosia aikuisia.ja tätä tukee tutkimukset!!!!!!

Ei tuohon paljon muuta voi sanoa.

Jestas sentään: Jeesuskin oli isätön, Tarja Halosen isä kuoli varhain/hän itse oli yh, Leonardo da Vinci oli avioton lapsi, Joel Lehtonen oli avioton lapsi, nyk. kansanedustaja Marjukka Karttunen (kok) on yh:n kasvattama jne jne...

Näppistäsi paukutteli lapseton, 20-30v, kehittymätön ja arkielämästä tietämätön mieshenkilö.

Kuluttaako lapsi vähemmän, kun vanhemmat ovat eroamattomia?

Mistä yh saa rahaa vastikkettomasti?

Miten sos.luokkia kiipitään ilman kouluttautumista ja työtä tekemättä?

Kumpi on tärkeämpää, lapset vai ura?

Entä yh-mies, onko hän elätti&holhokki?

Nainen voi antaa vain naisenmallin lapsilleen, entäpä kuvioista karannut mies, millaisen roolimallin HÄN antaa?

Harvoin yh "tuottaa" (perussana =tuotto, joka on positiivinen ilmaisu) lisää lapsia eron jälkeen: Tuotto, tuottamus on usein tapahtunut jo parisuhteen aikana ja siihen tarvitaan myös miestä.

Vasemmisto tuottaa laiskoja ihmisiä ja oikeisto kapitalistiriistäjiä?

Olet aika rajoittunut mieleltäsi.

Älä vastaa Tommy, mä tikahdun jo nyt!! heeeh heh ;D

Yleistämään en lähde, mutta tuttavapiiriinikin kuuluu tällainen "loinen"! Päämääränä on lisääntyä ja täyttää maa(kaikilla lapsilla eri isät), sen jälkeen nostella elareita, lapsilisiä ja kaikkia mahdollisia sossun tukia. Lapset on tietenkin päivät tarhassa, ja eukko makaa "perse homeessa" kotona yrittämättäkään hakea minkäänlaisia töitä!!
Vanhin perillinen näyttää jatkavan äidiltä opittua perinnettä hyvää vauhtia, sossun ovi käy tasaista tahtia.. Että sellainen roolimalli!

läskiperseäijästäni jota en enää jaksanut katella vaan lähdin ja jätin sen 2- ja 3-vuotiaiden poikien kanssa... aikani kun kuuntelin ja kattelin sen laiskaa ja lihavaa olemusta.
Sossun rahoilla elää ja ei muuta kun vinkuu.
Munko pitäis elättää se äijäkin vai?
Maksan jo 250 euroo elatusmaksuja ja tapaan muksuja joka toinen viikonloppu. Käyn töissä ja ostan muksuille vaatteet ja polkupyörät.
Exällä ei mitään tietookaan työnhausta, kotona on niin kiva olla ja itkee omaa surkeuttaan. Voi voi.
Sais olla tyytyväinen kun pääsee edes viihteelle. Vaan kun valittaa että ei oo rahaa.
Mulla on vuorotyö ja joka toinen viikonloppu on töitä, joten baareihin ei paljon pääse kun muksut on silloin kun olen vapaalla.
Mut ei haittaa. Baarit on täynnä noita kitiseviä yh-ukkoja ja vonkaavia ukkomiehiä.
Mä en tarvii ketään.
Enkä oo kenellekään velkaa, niin kauan kun elarini hoidan.

Voi voi sentään. Avarrappas vähän maailmankatsomustasi. Aina vaan löytyy näitä ahtaasti ajattelevia ihmisiä, jotka automaattisesti lokeroivat yksin lastaan kasvattavat naiset sossupummeiksi ja ties miksi. En jaksaisi edes alkaa avustamaan tässä avarakatseisuudessa, mutta pakko se on, kun noin pöyristyttävällä tavalla lokeroit.

Mikä siinä muuten on, että yksin lastaan/lapsiaan kasvattavat naiset joutuvat aina arvostelun kohteeksi, vaikka kuinka yrittävät? Millaista elämää ydinperheessä viettävät lapset viettävät, vaikka kaikki pitäisi olla ulkoisesti hyvin? Sieltäkin löytyy jos jonkinlaista perjantaipulloisää ja monia itseaiheutettuja ongelmia, mutta myös niitä joita ei ole itseaiheutettu. Miksi näitä ei sitten arvostella yhtä rankalla kädellä?

Yksinhuoltajuutta ei aina valita itse. Vaikka miten itse tekisi parisuhteensa eteen kaiken ja vielä päälle lisää, niin joskus sekään ei riitä. Mies ottaa ja lähtee, vaikka olisi maailman paras vaimo. Nainen, joka kasvattaa yksin lapsiaan putoaa automaattisesti yleensä tuloluokassa ja yhteiskuntaluokassa alaspäin. Siinä sitä on kuule kestämistä varsinkin, kun tuollaisia on arvostelemassa ennakkoluuloineen.

Ehkä sulla ei itsellä ole lapsia. Jos olisi, ymmärtäisit miten elämän arvot ja kaikki muuttuvat, kun on pieni lapsi elämässä. Elämään tulee kuule aivan muunlaiset upeat asiat lapsen myötä. Kukaan ei käytä lasta välineenä! Kuinka voit edes ajatella noin typerästi. Toki löytyy huonoja vanhempia, mutta kaikista yhteiskuntaluokista ja tuloluokista ja niistä ah, niin täydellisistä ydinperheistä. Kaikille ei ole itsestään selvää laittaa se lapsi ja hänen tarpeensa etusijalle kaikessa.

Jotkut yksin lastaan kasvattavat ovat ehtineet kiipiä tuolla sun arvostamallasi portaikolla jo pidemälle ennen eroa. On siis ehkä hyväpalkkainen duuni ja akateeminen tutkinto ja muuta aineellista. Jotkut sen sijaan ovat suunnitelleet elämäänsä eri tavalla: esim hankkivansa opinnot lapsen jälkeen tms. Sitten mies lähtee. Aikamoista naisvihaa tuomita yksin jäävä nainen.

Eli nainen, joka jää yksin lasten kanssa tippuu kuitenkin pienille tuloille. Kaikki maksetaan ITSE. Ei ole miestä maksamassa puolet vuokrasta ja ruuasta ja hankinnoista, kuten niissä ydinperheissä. Kun sitten joutuu turvautumaan sossuun ja tukiin, se ei ole naisen vika. Eikä sieltä sossusta saa rahaa noin vain. Jos sen apuun joskus joutuukin turvautumaan, niin on kuule kynnys ihmiselle kuin ihmiselle.

Lapsen kautta tai avulla ei kuule tosiaan voi kuvitella lyövänsä rahoiksi! Saati, että sen tekisi tuollainen päämääränä. Lapsi maksaa ja on ihminen. Ehkä se ei ole tullut sinulle selväksi. Lapselle ostetaan ruokaa, siinä kuin itselle, ostetaan vaatteet ja tarvikkeet. Maksetaan vakuutukset, lääkärikulut, päivähoitomaksut ja vielä virikkeitäkin olisi tarjottava niistä vähistä rahoista, mitä on käytettävissä. Ja lapsen hankinnat menevät etusijalle. Ensin lapsen tarpeet ja sitten jos itselle jää, niin voi ostaa vaikka uuden kesäpaidan, kun vanhat ovat ties missä porkkanasoseessa lapsen syöttämisen jälkeen. Vuokrat ja muut laskut ovat tasan samansuuruiset yksin lastaan kasvattavalle kuin parisuhteessa elävällekin.

Luojan kiitos Suomessa kuitenkin otetaan huomioon vähätuloiset. Näiden tukien ansiosta moni yksin lastaan kasvattava voi tosiaan yrittää parantaa elämänlaatuaan mm. opiskelemalla. Yksinhuoltajat ovat sisukkaampia ihmisiä, mitä maa päällään kantaa. Kokeilepa itse vastata kaikesta täysin yksin. Ilot ja surut, sairaudet ja ongelmat, rahahuolet, koulukiireet ja stressit, työpaikan paineet ja ennenkaikkea huolen siitä, että lapsi kasvaa yhden vanhemman voimavarojen puitteissa. Ja kiitokseksi siitä saa tuollaisen keskenkasvuisen itsekeskeisen pojan provosoinnit ja halveksunnan. Taidatkin vain olla niin epäkypsä, ettet voi ymmärtää miten nainen voi olla niin vahva.

Niin ja itse jäin vastasyntyneen kanssa yksin, kun aviomies keksi tykätäkin miehistä. Tipuin hyvätuloisesta parisuhteesta, jossa suunniteltiin oman asunnon ostoa, täysin tyhjän päälle tilanteessa, jossa oma henkinen ja fyysinen jaksaminen oli äärirajoilla. Olin kuolla synnytyksen komplikaatioihin. Ja jouduin turvautumaan kuulepa vielä sossuunkin. Jouduin muuttamaan ja aloittamaan alusta. Kelasta saan kaikenlisäksi tuet asumiseen, opiskeluun ja lapsilisän. Ai niin ja vielä kotihoidontuenkin. Ja saanpa vielä lääkkeetkin korvattuna, koska sairastan kroonista sairautta. Hoidan lapsen, kodin, opinnot, sairauden, työllistän ihmisen iltahoitajana lapselle, teen töitä ja vielä ilmaistakin opintoihin liittyen. Taistelen kalenteria ja kelloa vastaan, jotta aika riittää ja lapsi saisi kuitenkin turvallisen ja vakaan ympäristön. Hoidan lapsen uhmat ja korvatulehdukset yksin niinikään, kuten kaikki muutkin ns. yksinhuoltajat. Ensimmäinen huoleni on aina lapsi. Jos minulla vaikka on enemmän kiireitä, stressaan eniten siitä, että en ole lapsen kanssa. Vietän hänen kanssaan kuitenkin päivät, eli enemmän kuin moni muu ydinperheenkään äiti ehtii lapsen kanssa olemaan.

Että kovinpa olen rahoiksi lyönyt. Eipä ole tässä mitään kadehdittavaa. Yh-perheen lapset ne vasta työnteon ja opiskelun merkityksen ymmärtävätkin. ydinperheiden lapset, jotka jotkut saavat kaiken ja vielä lisää, eivät opi tekemään mitään onnensa eteen. Ehkä olet itse tällainen ja siksi suuna päänä arvostelemassa yksinhuoltajia. Että suvaitsevaisuutta sullekin. Toivottavasti en ole ottamassa sinua koskaan töihin, koska nauraisin pihalle.

en olisi voinut arvata, etten nyt muutaman kuukauden päästä olekaan menossa töihin äitiysloman jälkeen ja lapsen isä jäämässä kotiin vauvelia hoitelemaan...vaaan: olenkin yh-äiti, lapsen kanssa vuokra-asunnossa, "pakollisia" tukia nostelemassa ja "taistelemassa" laskelmien mukaista elatusmaksua käräjäoikeudessa, suostumatta mihinkään isukin ehdottamiin naurettaviin summiin elatuksesta, jotta HÄNELLÄ olisi vara elää.(tarkoittaa näin lyhyesti, että elatuksen suhde lapseen nähden olisi hänen osaltaan pienempi kuin minun, ja hän töissä, minä en..)Miksi ihmeessä olisin niin hyvä ihminen, että haluaisin ehdoin tahdoin sisukkaasti yhteisen lapsemme elättää suurimmaksi osaksi, ja vain jotta toinen pystyy pitämään urheiluautonsa ja riittäisi rahaa vielä harrastuksillekin???

Kaikki tämä siitä ilosta, että isukki osoittautuikin yllättäen laiskaksi ja mukavuudenhaluiseksi mieheksi tosipaikan edessä ja joka totesi, että suhde ei toimi. Vauva oli 3kuukautta vanha, ja isi poistui kuvioista jättäen äidin ja lapsen. Kun enhän minä kuulema ymmärrä että hänellähän on ura! (tarkoittaa lähinnä sitä, että kun apua pyysin, ei ollut aikaa, vaan työ,opiskelu ja lepo etusijalla. Kun hän on niin väsynyt! Kuitenkin hän on se, joka yönsä nukkui heräämättä, kun minä taas imetin 2 tunnin välein ja toimin niin hiljaa, että toinen ei varmasti joutunut heräämään. Tämähän tietysti aiheuttaa väsymystä ja ärtyisyyttä minussa, mutta kyllähän me muut ymmärrämme, että sehän on OHIMENEVÄ VAIHE!Vauvat eivät ole vauvoja kauan!Ilmeisesti 3 kuukautta oli jo liian kauan..)

Nyt isukille sitten kelpaa elämä sinkkuna (tai mistä minä tiedän onko varattu vai ei)ja oluen lipittäminen, biletys, harrastelu ja leffojen katselu rauhassa soffallaan makoillen. Ja mistäs tämän tiedän?No hän kun muistaa mainita asioista kun käy lastaan tunteroisen viikossa sylittämässä. Ja tämähän on niin mukavaa kuultavaa, kun itse ei suurinpiirtein syödä ehdi saatikka televisio-ohjelmia katsomaan..

Että joskus voi "joutua" yh:ksi KUN SUHDE EI KUULEMMA TOIMI? Ja tämä kun huomataan monissa suhteissa miehen taholta juuri silloin kun imeväinen äidin rinnalla vielä tuhisee.

Kyllä voin sanoa olevani katkera vielä tällä hetkellä, sillä missä on se minun urani ja opiskeluni? Mielestäni isä on ainoa mahdollinen (minun tapauksessani) 9kk:n ikäisen lapsen kanssa olemaan kotona, jos äiti esim.töissä. Niin pientä vauvelia en halua vielä hoitopaikkaan laittaa missään nimessä. Lisäisin vielä, että vuosi sitten minun annettiin ymmärtää, että isä voi kotiin jäädä hoitamaan kun minä menen töihin..

Että tässä vastausta siihen miksi yh-äiti ehkä "laiskottelee ja ottaa loman kannalta" elämänsä eikä "viitsi" ansaita elantoaan..

Kyllä minä ainakin tukeni nostan ja lapsen imetän vaikka se aiheuttaakin kummallisia käsitteitä ja arvostusta ei tunnu saavan sitten mistään..ihan kuin olisi kastinjaossa ja pudonnut alimmalle askelmalle..vain siitä johtuen kun toisen mielestä suhde ei toimi...

Ja voinettekin jo arvata, että tämä isukkihan ei halua lastaan luokseen asumaan, vaan hänelle kelpaa oikein hyvin tulevaisuudessa tavata lasta joka toinen viikonloppu. Niin, tietysti sitten kun lapsi isompi...
Ja tässä vaiheessa en luottaisi tähänkään puheeseen...

Tuntuu olevan kellon ympäri aikaa vaahdota siitä että muut eivät tee työtä?
Onko sossusta määrärahat loppu ja pistivät yh:n elatuksen sinun edelle?
ottaa varmaan koville?

Kun eihän tuoll ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa!
Ei kaikki yh-isät tai äidit ole sossun elättejä,tai hae toimeentuloansa sieltä.
Muistaakseni täss maassa (oli ainakin pari vuotta sitten vielä)15000 yh-isää!Mihinkähän kategoriaan sinä heidät lokeroisit???
Koita elää omaa elämääsi,älä tee sitä muiden ihmisten kautta!

Melkein tekee mieli olla vastaamatta, koska asenteesi on niin säälittävä...Silti,
olen pienen pojan yhäiti, käyn töissä, opiskelen, maksan asuntolainaa enkä nosta valtiolta, saatikka lapseni isältä elatusmaksuja. Minunlaisia on paljon, ahdasmielinen aasi!

Näitä plösöjä kyllä piisaa!!!Ainahan voi hakea lisää ja lisää sairaslomaa,vedotaan vaan "masennukseen" vaikka kyseessä on laiskuus ja katkeruus kun hyvä palvelija ja elättäjä nakkas pellolle...oispa joku kohtuus ja oikeudenmukaisuus,mutta nämä sutkit saa kaiken mitä vaativat kunhan mainitseekin sanan:lapsi.Oi että kaivetaan ex mieheltä vaikka silmät päästä ja otetaanhan taas diapamia ja vittuillaan ja haukutaan että sylki roiskuu,sossutätit uskoo!!!Vaikka avioliitossa mies oli turva äidiltä kun se sai raivareita ja isä se hoiti raskaan työn ohessa jopa yöllä parkuvan penskan että lehmä saa nukkua.
Eipä nyt muisteta,ei vaan hoida isä lapsia tarpeeksi,alkaa vissiin vituttaa kun ei kukaan laita ruokaa ja siivoa ja vaihda vaippoja ja hyssytä yöllä lasta.