Hitas asunnoissa parannuksien omavastuuosuus on
100 eur/neliö. Onko asia siis näin; teen 70 neliön asuntoon parannuksia 7001 euron edestä, jolloin asunnon enimmäishintaan saan parannuksista johtuen peräti yhden euron korotuksen? Aika kallista parantelua...
Tietääkö joku miten tämä omavastuu osuus oiken
on kehitetty?
Mustaa valkoisella on on myös seuraavaa:
Hitas-luovutushintaindeksillä enimmäishintaa määriteltäessä hintaan on sisällytetty sellaiset parannustoimenpiteet jotka ovat olennaisesti parantaneet asunnon asuttavuutta. Hintaan on lisätty TÄYSMÄÄRÄISINÄ kunkin parannustoimenpiteen kustannukset...
Hmm omavastuuosuudesta ei vaan tuossa puhuta mitään?
Toki ymmärrän sen että hitas asuntojen neilöhinnat ovat edullisemmat mutta sitä en, että parannukset eivät sellaisenaan lisää arvoa, vain omavastuuosuuden ylittävältä osuudelta alkaa asunnon enimmäishinta nousta.
Kysymys kuuluu, olenko ymmärtänyt asian oikein?
Tekemällä 7001 euron parannuksen, enimmäishinta
on noussut yhden euron?
100 eur/neliö. Onko asia siis näin; teen 70 neliön asuntoon parannuksia 7001 euron edestä, jolloin asunnon enimmäishintaan saan parannuksista johtuen peräti yhden euron korotuksen? Aika kallista parantelua...
Tietääkö joku miten tämä omavastuu osuus oiken
on kehitetty?
Mustaa valkoisella on on myös seuraavaa:
Hitas-luovutushintaindeksillä enimmäishintaa määriteltäessä hintaan on sisällytetty sellaiset parannustoimenpiteet jotka ovat olennaisesti parantaneet asunnon asuttavuutta. Hintaan on lisätty TÄYSMÄÄRÄISINÄ kunkin parannustoimenpiteen kustannukset...
Hmm omavastuuosuudesta ei vaan tuossa puhuta mitään?
Toki ymmärrän sen että hitas asuntojen neilöhinnat ovat edullisemmat mutta sitä en, että parannukset eivät sellaisenaan lisää arvoa, vain omavastuuosuuden ylittävältä osuudelta alkaa asunnon enimmäishinta nousta.
Kysymys kuuluu, olenko ymmärtänyt asian oikein?
Tekemällä 7001 euron parannuksen, enimmäishinta
on noussut yhden euron?
Vastaukset 6
Vanhimmat
puimuri käynnistelee jo kilpaa puskutraktorin kanssa, kumpi ehtii ensin! Rateissa uskovaiset mummot!
HUONEISTON ENIMMÄISHINTA JA RAJAHINTA
Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt ns. velattomasta rajahinnasta, joka on 1300 euroa/
neliö. Hitas-huoneiston omistajalla on mahdollisuus myydä huoneistonsa em. velattomalla
hinnalla, vaikka sen laskennallinen enimmäishinta olisi rajahintaa alempi.
Hitas-huoneiston korkein sallittu velaton enimmäishinta lasketaan yhtiön hallituksen (isännöitsijän)
täyttämän lomakkeen tietojen perusteella.
Enimmäishinta lasketaan huoneiston hankintahinnan, huoneistojen kauppahinnan maksuerille
laskettavan koron, indeksien muutosten, yhtiölainaosuustietojen sekä yhtiön ja huoneiston
omistajan tekemien talon ja huoneiston hyväksyttävien parannusten perusteella.
YHTIÖKOHTAISET PARANNUKSET
Enimmäishintojen laskentatavoissa (hitas-, rakennuskustannus- ja markkinahintaindeksi) yhtiökohtaisten
parannusten hyväksymisperusteet ovat erilaiset.
Yhtiökohtaisiksi parannustoimenpiteiksi hyväksytään sellaiset korjaus-, uusimis- tai lisäystoimenpiteet,
joilla rakennuksen laatu- ja varustetaso paranee alkuperäiseen tasoon verrattuna tai
jotka parantavat olennaisesti kiinteistön asuttavuutta tai viihtyisyyttä ja jotka lisäävät kiinteistön
arvoa.
Yhtiökohtaisten parannusten arvosta lasketaan huoneiston osuus yhtiön hallituksen (isännöitsijän)
ilmoittaman jakoperusteen mukaisesti (yleensä osakkeiden lukumäärä).
Uudella 1.3.2004 käyttöönotettavalla laskentatavalla (markkinahintaindeksi) laskettaessa kirjanpidossa
aktivoitujen perusparannusten- ja korjausten arvo saadaan lisätä rakennuksen
arvoon siltä osin, minkä toimenpiteen hankinta-arvo YLITTÄÄ 150 euroa asuinneliömetriä kohden.
Näiden parannusten arvoa korottava vaikutus poistetaan hinnasta tasapoistoin 15 vuodessa.
Poiketen aiemmista laskentatavoista myös suuret peruskorjaukset voidaan ottaa huomioon.
Aiemmin vain sellaiset korjaustoimenpiteet, jotka ovat rakennus- ja/tai suunnitteluvirheistä johtuvia,
on voitu sisällyttää hintaan.
HUONEISTOKOHTAISET VÄHENNYKSET
Huoneistokohtaisia vähennyksiä ovat kustannukset, jotka aiheutuvat huoneiston saattamisesta
alkuperäiseen kuntoonsa, huoneiston luonnollista kulumista lukuunottamatta. Taloyhtiön hallitus
arvioi ne suoraan jälleenmyyntiajankohdan hintatasoon.
HUONEISTOKOHTAISET PARANNUKSET
Huoneistokohtaisiksi parannuksiksi katsotaan laadullisesti tai toiminnallisesti olennaisesti asuttavuutta
parantavat toimenpiteet. Eri laskentaperusteissa parannusten hyväksymissäännöt
vaihtelevat. Hyväksyttävän yksittäisen parannustoimenpiteen tulee olla kustannukseltaan yli 170
euroa ja sen asuttavuutta parantavan vaikutuksen on oltava yli viisi (5) vuotta.
Parannuksiksi ei hyväksytä kustannuksia, jotka aiheutuvat huoneiston normaalista kunnossapidosta,
esimerkiksi yleensä pintoihin kohdistuvista toimenpiteistä.
Uudella 1.3.2004 käyttöönotettavalla laskentatavalla (markkinahintaindeksi) laskettaessa huoneistokohtaiset
parannukset voidaan sisällyttää hintaan siltä osin, minkä yhtenä toimenpidekokonaisuutena
suoritettujen toimenpiteiden kokonaiskustannus YLITTÄÄ 100 euroa asuinhuoneiston
pinta-alaneliömetriä kohden. Näiden parannusten arvoa korottava vaikutus poistetaan
hinnasta tasapoistoin 10 vuodessa.
Hitas asunnonomistaja. Oli muuten ensimmäinen ja viimeinen kerta.
Täältä lisätietoa
http://www.kolumbus.fi/pauli.leppaaho/hitas/home.html
Sehän tässä onkin kummallisuus,saat remontoida vaikka kuinka paljon asuntoasi se ei sitä hintaa nosta.Ei se vielä mitään,mutta Hitas itsessään on vieläkin epäoikeuden mukainen järjestelmä esim. tontti vuokra mikä on aivan päätön.Monet Hitas taloyhtiöt olisivat tuolla vuokralla jo moneen kertaan maksaneet oman.
Helsinki on täynnä vuokratonteille tehtyjä taloja, suurin osa muita kuin Hitaksia. Eikös niissä ole sama vuokrtaso kuin Hitaksissa?
Hitas-yhtiöt sijaitsevat kaupungin vuokratontilla. Niissä on nykyisin noin 18000 asuntoa, joista 2/3 on vapaarahoitteisia hitaksia ja loput aikanaan aravalainoitettuja omistusasuntoja, jotka vapauduttuaan aravasääntelystä on siirretty ainakin toistaiseksi ikuisen hitas-säätelyn piiriin. Viralliset kuvaukset kertovat, että hitas-järjestelmän tarkoituksena on tarjota kuntalaisille kohtuuhintaisia ja laatusäänneltyjä omistusasuntoja, joiden reaaliarvo säilyy.
Hitas-yhtiön maanvuokrasopimuksen ehtona on kaupungin lunastusoikeus asuntoihin siihen hintaan, jonka kaupunki itse määrittelee! Ennen 1.3. 2004 voimaan astunutta uudistusta tilanne oli pääsääntöisesti se, että myyntitilanteessa kaupunki lunasti asunnon tai se siirtyi seuraavalle omistajalle alihintaisena. Uutena käyttöönotettu markkinahintaindeksi poistaa alihinnan ongelman useimmissa hitas-kohteissa. Hinnan leikkaus toteutuu vielä niissä kaupunginosissa missä markkinahinnat ovat nousseet Helsingin keskihintoja nopeammin. Näitä ovat ainakin Katajanokka, Ruoholahti ja Kamppi. On myös joitakin erikoiskohteita, kuten Hitas-järjestelmään kuuluvia vanhusten palvelutaloja, joissa on jopa kolminkertainen lunastusoikeus ja asumiselle lisäksi ikä- ja muita rajoituksia.
Yhtiöjärjestyksen hitas - pykäliä yhtiö ei voi muuttaa kuin osakkaiden yksimielisellä allekirjoitetulla päätöksellä. Muutoksen estää kaupunki, joka omistaa yhden asunnon yhtiöissä (Hitas I - järjestelmä). Hitas II - yhtiöissä on muuten samat säännöt, mutta kaupunki ei omista näissä asuntoa. Muutamat Hitas II yhtiöt, jotka ovat yrittäneet irtautua järjestelmästä, ovat saaneet sakot maksettavakseen. Hitas II yhtiöitä on pieni osuus koko kannasta.
Yhtiöjärjestyksessä määritelty hintasääntely perustuu Rakennuskustannusindeksiin, jota vielä rokotetaan poistoilla. Normaalien asuntomarkkinoiden oloissa tämä on voimakkaasti leikkaava hinnan muodostustapa, eikä totisesti säilytä asunnon reaaliarvoa, niin kuin kaupunki lupaa. Kun tämä epäkohta tuli liian ilmeiseksi, korjattiin järjestelmää hieman Hitas-osakkaiden vaatimuksesta. Vuonna 1989 kaupunki otti käyttöön vaihtoehtoisen laskentatavan ns. Hitas - sekaindeksin (70% RI, 30% ASHI) ilman poistoja. Sekaindeksi oli pääsääntöisesti käytössä 1.3.2004 asti. Sekaindeksikin on normaalioloissa voimakkaasti leikkaava, ks. kuva. Vasta 12.11.2003 valtuusto suostui Hitas-osakkaiden vaatimukseen markkinahintaindeksin käyttöön otosta. Siirtymäajan jälkeen, 1.3. 2007 lähtien, laskentatapoja tulee olemaan kaksi: yhtiöjärjestyksen mukainen ja ASHI, joista valitaan osakkaalle edullisempi.
Tontin vuokra on yleensä 4% vuokrasopimuksen määrittelemästä tontin hinnasta. Tontin hinta on sidottu elinkustannusindeksiin, eli vuokra nousee vuosittain inflaation tahdissa. Kaupungin alunperin määrittelemät tonttihinnat ovat perustuneet ajankohdan ja alueen markkina-arvoon. Päinvastoin kuin virallinen propaganda uskottelee, Hitas-yhtiöt eivät saa yhteiskunnan tukea. Ne maksavat usein korkeampaa tonttivuokraa kuin mitä ilman hitas-ehtoja maansa vuokranneet yhtiöt maksavat! Esim. kaupungin vuokratalot maksavat 0,5€ /m2/kk kun hitastalot maksavat 1 - 2,5€/m2/kk. Verrattuna joihinkin vanhempiin vuokramaalla sijaitseviin taloihin, hitas- tontin vuokra saattaa olla 10-kertainen. Tätäkö on yhteiskunnan tuki?