Ihan vaan yleisestä mielenkiinnosta, pienemmillä teillä näkee nyt taas routaheiton jälkeen mustia paripyörän jälkiä, tuleeko ne jarruttaessa pyörän lukkiutumisesta sen keventyessä heitossa vai sutaiseeko vetopyörä?
mustat jäljet tiessä
ihme ja kumma
2110522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ylös nostettu akseli, tavallisimmin teli, koskettaa tietä heitoissa.
Sehän ei ehdi tuollaisessa kymmenesosasekunnin kosketuksessa pyöriä, vaan jättää metrisen mustan viivan (samanlaisen, kuin lukkojarrutuksessa)
ilmiö, kuin lentokoneen laskeutuessa.....
Renkaat vingahtaa ja jättää mustaa rantua, ennenkuin ehtivät pyörimään oikeaa nopeutta...
Telipyörä ylhäällä ajettaessa ja liian kovalla vauhdilla telin pyörä niijaa jäljen tiehen
itselläni kerran rengas oikeen savusi ku oli pieni kuorma päällä, takateli kevennettynä (ei siis kokonaan ylhäällä), alamäki ja joutu jarruttaa vähän enemmän = auton etupää laski sen verran että taaimmaisen akselin renkaat hädin tuskin koskettivat maata ja jarrutuksen johdosta olivat lukossa (toisin kuin esim vetävän akselin)
siitä jäi monia metrejä pitkät mustat jarrutusjäljet mitkä vielä myöhemminkin näyttivät paljon vakavemmaltakin lukkojarrutuksilla. tämä siis tapahtui kesällä 2004 oulussa ja ei vaikuttanu auton käyttäytymiseen oikeastaan mitenkään
jep, jos unohtaa telinkeventäjän päälle, niin kyllä sauhu nousee jarrutettaessa
olla että vaikka teli ottaa kiinni siihen pattiin
kun se on ylhäällä ja ajat kuoppaan
Ajan vain kaksiakselisia jakareita ja se, mitä joskus on tullut ajettua kolmiakselisella, niin teli oli joko alhaalla tai sitten ylhäällä. Mitään kevennintä en ole ainakaan huomannut. Mikä se kevennin on ja mitä hyötyä siitä on? Ja mitä hyötyä esim. jakareissa on kolmannesta akselista, kun kantavuus riittää muutenkin?
Telinkeventäjällä saa nimensä mukaisesti kevennettyä teliä. Kun on sen verran raskas kuorma ettei teliä parane enää nostaa, telinkeventäjää käyttämällä paino siirtyy enemmän vetoakselin päälle mutta teli pysyy kuitenkin maassa. Näin ei tule järjetöntä ylikuormitusta vetoakselille, mutta talvella saattaa päästä paremmin kulkemaan, ja tuleehan autosta ketterämpikin kun telipyörät eivät pistä niin voimakkaasti hanttiin.
Vaikka kantavuus riittäisi ilman teliäkin niin jos on teli akseli, niin auto on monikäyttöisempi kuorman painon suhteen ja raharattaat ylhäällä kuuluu aina ajaa.
Ainoa telinkevennin, mikä minua on tullut vastaan, oli telivetoisessa autossa. 6x2 tai 8x2 versioissa on mielestäni telinnostaja. Telinkeventimellä saadaan painoa siirrettyä etummaiselle vetävälle akselille ja tällöin tulee käyttää ristilukkoa, jottei synny vaurioita voimansiirtolinjassa perien välillä, kun vetoa ei ainakaan ruotsalaisautoissa saa katkaistua jälkimmäiseltä vetävältä akselilta, kuten Sisun telissä saa.
Minulla on allani tavallinen 6x2-Volvo.
Telin nostimen nappulassa on kolme asentoa:
-teli ylhäällä
-teli alhaalla
-teli alhaalla, mutta pussit tyjinä (=telinkevennin)
1. saa salamannopeasti pitoa vetävälle akselille
2. virkavalta ei näe, että akselipaino hetkellisesti ylitetään (tiedetään jollekin määrätyn ylikuormamaksun, kun lähti liikkeelle jäisestä risteyksestä teli ylhäällä)
mulla on myös 6x2 alla...
Sisussa ku painaa nosto/lasku-katkasijaa, nii nostaa/laskee aina loppuun saakka ellei paina pysäytyskatkaisijasta välillä...
Vaatii pienen opettelun, että osaa "keventää" sopivasti. Etenki talvel hukkuu keulasta pito
On muuten tuo kääntyvä teli erinomainen ratkaisu.
Ei puske, eikä kulu renkaat.
Monta kertaa on säikäyttänyt esimerkiksi sivutieltä päätielle vasemmalle käännyttäessä tien keskiharjanteen ylitys (myös pihassa oleva kohouma). Keula kevenee ja suorastaan `hyppää´ ojaa kohti.
Vaan ei enää, vaikka olisi etupyörät ilmassa, ohjaa teli oikeaan suuntaan!
Joka tapauksessa virallinen telinkevennin on alkujaan ollut telivetoautoissa. Nämä uudemmat "ilmalaivat" ovat tietty varustettu tuollaisella "monivalinta"-telinnostimella, jossa on kevennysvaihtoehto. Itsellä alla olevassa työajoneuvossa on rautajouset. Antiikkia saattaisi joku sanoa, mutta ainakin teli kohottaa eikä vain puhise. Ei ilmapussiauto mikään outo mulle ole, kyllä sellaisellakin on tullut paljon ajeltua.
"Antiikkia saattaisi joku sanoa, mutta ainakin teli kohottaa eikä vain puhise."
Ehkei nyt sentään antiikkia. Mutta jätäpä joku karvan reilu 13000 litraa löpöä sen nykyisen työkalusi kyytiin ja nosta teli ylös. Vai nostaako? Melkein väittäisin että ei nosta. Ilmajousinen Scania nykäisi telipyörät ilmaan vielä moisella kuormalla, en kyllä itsekään uskonut että ihan ylös asti nousisi, mutta kyllä sieltä sormet meni renkaan ja asvaltin välistä. Kyllä se ilmajousisen auton telinnosto (merkistä riippumatta) on ihan asetuksista kiinni, painonsiirron rajat tarpeeksi ylös niin varmasti nousee enemmän kuin rautajousisella (jätetään ratakiskopakkainen Sisu pois laskuista...).
Miten on ilmapussien kestävyys sitten pidemmällä aikavälillä verrattuna rautajousiseen ?
meikä ei varmaan ees osais Volvol/Scanial tiukas paikas ajaa ku on Sisuu tottunu :D Tai oon jonkun verran kyllä ajellukkin, muttei o tarvinu paljo kevennellä.
Tosin 94-mallises 6x2 Scanias ei kyl ilmajousilla teli noussu mihkään vaikka oli nosto/kevennys -asennossa nappi puol tuntia...
Että telinrenkaat irtoavat tiestä. Peräylitystä ei ole kuin nimeksi. Mutta kun lähtee sitten liikkeelle, huomaa eron. Rautajousinen ei vaapu niin pahasti. Tässä katselin toisen ajoparin vajaa vuoden ikäistä täysilmaärräläistä, kun se tuli lastauslaiturista kuorma päällä pois. Kaveri pysäytti terminaalin lähettämön ovelle hakemaan lastausraporttia ja auto jäi pihalle "nylkyttämään" aika lailla, kun alamerkkikuorma oli nupissa. Ovat ne sanoneetkin, että entinen rautajousinen FM oli vakaampi vehje. Tietty makuasiatkin vaikuttavat eli mihin sitä on tottunut.
Olen joskus ennenkin maininnut, että jättäkää ne alamerkit sikseen ja pitäkää tyhjää tai vajaata pyttyä painopisteessä.
Tottahan se vajaa kuorma keinuu autossa kuin autossa, oli siinä minkälaiset jouset hyvänsä.
Eräässä lahtelaisessa firmassa oli yhtäaikaa paraabelijousiset 144-Scania ja viiru-Volvo, molemmissa akseliväli 4,1 metriä. Kysyin isännältä autojen eroja, niin tuumasi että pompottaahan ne molemmat mutta ei tuo Scania ole likikään samanlainen k**päjyrä kun Volvo. Ja mitä nelossarjan paraabeli-Scaniasta on kokemuksia, niin ei sillä osakuormalla aja pirukaan teli alhaalla, paukuttaa niin prkleesti. Mutta kun ei sitä sitten ilmaankaan saa...
Toisesta talosta kuulin kokemuksia takailmajousisesta viiru-FH:sta. Ei kuulemma jakaessa uskaltanut kattoa talon seinästä numeroita, kun ei tiennyt mihin auto singahtaa. Vaihtoivat eteen 3-lehtiset pakat ja jonkun ilmajousituksen venttiilin, niin parani. Tosin sieltä isäntä sanoi 'ettei siitä Scaniaa kumminkaan tullut'.
Nykyisissä ajokeissa ei olekaan muita, kun täysilmajousisia. En pidä ollenkaan pöllönä kamppeena. Toissayönä heitin lenkin vajaa 900tkm ajetulla neliakselisella; vähän alkaa olla vanhan kolinoita, pitänee huollossa tarkistuttaa jos on jotain väljiä puslia. Nupissa oli kantavuuskuorma löpöä, lastattu 6-osastoiseen pyttyyn 1,2,4,5 ylämerkkeihin/3 ja 6 tyhjiä. Eipä tuo sen ihmeemmin maantiellä huojunut, kuin ennen tätä autoa ollut paraabeli/lehtijousinen 143. Loppuja jakaessa oli tietysti vähän levoton, kun 1. pytyssä (3000) oli 1800 ja 2. pytyssä (6000) 1700 litraa. Tosin siinä alkaa mikä vain olla levoton...
Joku kysyi pussien kestävyydestä. Meillä (ja aika monessa muussakin 'tippatalossa') on vaihdettu vetopussit ihan suosiolla tuossa 500-600tkm kohdalla. Tahtoovat melkein paukahtaa siinä jossain kuudensadan korvilla. Mutta eivätpähän väsy niinkuin rautajouset...
Koska nousuteli-leikkiautoissa roikkuu telipyörät melkeen maassa ni heitoissa ne ottaa maahan kiinni,itsellä teliveto joten tätä onkelmaa ei esiinny PS. On se nousuteliauto onneton leikkikalu jota isot ihmiset ajaa nopat korvissa.