huono päivä. Kaunis kesäinen ilma ja aurinko paistaa, rakastavaiset kulkee käsi kädessä ja minä heidän takanaan säälittävän yksin. Itselläni ei ole ketään vierelläni, koska saan aina kuulla sen saman lauseen uusilta tuttavuuksilta: "joo, oot ihan ok, mutta oot vähän liian hiljainen ja ujo mun makuun." Ja tätä toistelee myös sellaiset, jotka on itse ujoja...
Miksei enää anneta aikaa näyttää, millainen ihminen toinen on? Missä on kärsivällisyys? Kaiken pitäisi tapahtua parissa päivässä- jos ei silloin olla rakastuttu niin jätetään toinen.
Ovatko ihmiset pohjimmiltaan niin epävarmoja vai onko se tätä kertakäyttötaloutta?
En suo rakkaudelle enää yhtään ajatusta. Olen kyllästynyt katselemaan vikojani joka kerta. Olen kai jo aika raunioina. Rakkaus ei kai vain ole tehty kaikkia varten..
Miksei enää anneta aikaa näyttää, millainen ihminen toinen on? Missä on kärsivällisyys? Kaiken pitäisi tapahtua parissa päivässä- jos ei silloin olla rakastuttu niin jätetään toinen.
Ovatko ihmiset pohjimmiltaan niin epävarmoja vai onko se tätä kertakäyttötaloutta?
En suo rakkaudelle enää yhtään ajatusta. Olen kyllästynyt katselemaan vikojani joka kerta. Olen kai jo aika raunioina. Rakkaus ei kai vain ole tehty kaikkia varten..
Vastaukset 2
Vanhimmat
oikea rakkaus sitten muotoutuu ihan rauhassakin.
Näin täällä ujojen on ainakin hyvä miettiä :)
Oon ihastunut ujoon mieheen ja oon itekkin ujohko. Siis en ole 100% varma että tunteet on molemminpuoliset, mutta välillä saan vahvan fiiliksen että näin olisi. Luulen että moni on huomannut ihastuksemme ja nauraa meille ja saamattomuudellemme. Hiljaa hyvä tulee, sanon minä. Mitä niillä muilla on väliä, keskity siihen ihmiseen kenestä pidät. Muut hiiteen. Ihastumisille ja rakastumisille ei voi mitään niin kauan kuin on elävä tunteva ihminen, joten ei kannata hangoitella vastaan. Kyllä sullekin vielä pari löytyy!