Hei
Ollaan Hämeeseen rakentamassa 1-kerroksista (pohja 157m3) tai 1.5-kerroksista (pohja max110m2)puuverhoiltua taloa. Tontti on ja tontti on ns. silttimaata. Kovaa, kuin piru kaivaa lapiolla.
Meinataan kyllä perustussuunnittelijaa tietysti käyttäää, mutta haluaisin tietää vähän, minkälaisia perustuksia olette tehneet silttimaalle. Tämän perusteella pystyn ehkä vähän laskeskelemaan, kuinka suuri ero on ison 1-kerroksisen ja pohjapinta-alaltaan pienemmän 1.5-kerroksisen hintaero perustusten suhteen (ja työn).
Jos teillä on maanvarainen laatta niin oletteko joutuneet poistamaan kaiken maan talon pohjan alta ja anturoiden kohdalta ja laittamaan sorapatjan koko tälle alalle? Jostain luin, että siltti ja savimaa voi painua jo uuden soran painosta. Tarkoitan sitä, että soraa tulee kaikkialle, mutta syvät kuopat on anturoiden kohdalla ja sitten lattiavalun alta on silttimaata poistettu niin vähän, että sinne mahduu ne styroksit 150mm ja sora 200mm. Väliin varmaan suodatinkangas. No eihän se ero suuri ole jos vertaa siihen, että kaivaa kaiken pois, mutta kaikki turha maksaa.
Reunavahvistettu laatta silttimaalle?
Soklex kiinnostaa kovasti, näytti näppärältä.
Entä ne betonielementtiperustukset ontelolaatta (olikohan se joku Parma)? Näyttää helpolta, mutta soveltuukohan silttimaalle. Anturathan siinäkin pannaan kulmiin ja elementtien keskelle. Maa poistetaan ilmeisesti kaikkialta ja sorapatja alle. Vatii varmaan hyvät salaojat, kuten kaikki perustukset silttimaalla? Alkaakohan tuolla vesi lillumaan jos on rossipohja?
Vai teräspilarit niin syvälle, että kiinalaiset itkee ja talo siihen päälle?
Oliko netissä sivuja perustustavoista. En löytänyt Googlella mitään järkevää??
Entä mitä ei kannata tehdä missään nimessä silttimaan kanssa?
Noh kai ne vastaava ja perustussuunnitteliaja sitten kertoo mikä on paras tapa.
Ollaan Hämeeseen rakentamassa 1-kerroksista (pohja 157m3) tai 1.5-kerroksista (pohja max110m2)puuverhoiltua taloa. Tontti on ja tontti on ns. silttimaata. Kovaa, kuin piru kaivaa lapiolla.
Meinataan kyllä perustussuunnittelijaa tietysti käyttäää, mutta haluaisin tietää vähän, minkälaisia perustuksia olette tehneet silttimaalle. Tämän perusteella pystyn ehkä vähän laskeskelemaan, kuinka suuri ero on ison 1-kerroksisen ja pohjapinta-alaltaan pienemmän 1.5-kerroksisen hintaero perustusten suhteen (ja työn).
Jos teillä on maanvarainen laatta niin oletteko joutuneet poistamaan kaiken maan talon pohjan alta ja anturoiden kohdalta ja laittamaan sorapatjan koko tälle alalle? Jostain luin, että siltti ja savimaa voi painua jo uuden soran painosta. Tarkoitan sitä, että soraa tulee kaikkialle, mutta syvät kuopat on anturoiden kohdalla ja sitten lattiavalun alta on silttimaata poistettu niin vähän, että sinne mahduu ne styroksit 150mm ja sora 200mm. Väliin varmaan suodatinkangas. No eihän se ero suuri ole jos vertaa siihen, että kaivaa kaiken pois, mutta kaikki turha maksaa.
Reunavahvistettu laatta silttimaalle?
Soklex kiinnostaa kovasti, näytti näppärältä.
Entä ne betonielementtiperustukset ontelolaatta (olikohan se joku Parma)? Näyttää helpolta, mutta soveltuukohan silttimaalle. Anturathan siinäkin pannaan kulmiin ja elementtien keskelle. Maa poistetaan ilmeisesti kaikkialta ja sorapatja alle. Vatii varmaan hyvät salaojat, kuten kaikki perustukset silttimaalla? Alkaakohan tuolla vesi lillumaan jos on rossipohja?
Vai teräspilarit niin syvälle, että kiinalaiset itkee ja talo siihen päälle?
Oliko netissä sivuja perustustavoista. En löytänyt Googlella mitään järkevää??
Entä mitä ei kannata tehdä missään nimessä silttimaan kanssa?
Noh kai ne vastaava ja perustussuunnitteliaja sitten kertoo mikä on paras tapa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ensinnä, on erittäin fiksua käyttää perustussuunnittelijaa. Tällä tarkoitan _oikeaa_ perustussuunnittelijaa, en rakenne-, lvi- tms. suunnittelijaa. Myöskään vastaavalla tuskin on referenssiä sanoa asiaan mitään. Pahoittelen jyrkkyyttäni, mutta kun on tullut kaikenlaista nähtyä.
Siltti on välimaalaji. Siinä on koheesiomaan ja kitkamaan ominaisuuksia. Pehmeä savi alkaa painua jo 30 cm soratäytön alla. Saven painuminen kestää vuosikymmeniä. Siltissä painumat ovat enemmän kitkamaan luonteisia eli tapahtuvat nopeasti kuormituslisäyksen jälkeen.
Siltille voi yleensä perustaa maanvaraisesti. Pintamaat pois, anturoille tai perusmuurille syvennykset, suodatinkangas koko pohjan alle, lattian alla kapillaarikatko. Reunavahvistettu laatta on tarkoitettu lähinnä saven päälle.
Salaojitukseen kannattaa kiinnittää huomiota, koska siltti ei juurikaan ime vettä, joten peruskuoppa on kuin maahan kaivettu astia. Toisaalta siltissä kapillaarinen nousukorkeus saattaa olla yli 10 metriä eli se nostaa tehokkaasti vettä kuivatuskerrokseen.
Henk.koht. mielipiteeni on, että alapohjarakenteissa ei kannata säästää. Niiden korjaaminen kun on erittäin kallista. Jälkilaskennassa on havaittu, että maamateriaalien osuus on parin kolmen prosentin luokkaa ja joskus liki katoaa laskentatarkkuuteen. Näin siinäkin tapauksessa, vaikka tekisi itse miten paljon tahansa. Jos kokonaisuus meinaa tulla kalliiksi, niin vaihtaa vaikka lattiapäällysteen halvemmaksi.
Ottaen huomioon energian hinnannousun laittaisin lattian alle väh. 200mm EPS:ää. Jos tulee lattialämmitys, niin ehkä enemmänkin. Luin pari viikkoa sitten referaatin TTKK:ssa (vai liekö yliopisto nykyään) tehdystä tutkimuksessa, jossa selvitettiin alapohjan lämmönhukkaa. Lattialämmityskohteessa hukka alapohjan kautta on noin 20%, kun normaalissa patterilämmityksessä se on noin 13%. Huomattava ero siis.
Samaten kapillaarikatkon paksuudesta ei ole syytä tinkiä. Mielestäni RakMk C2 mukainen 200 mm on melkoisen vähän. Itse suositan minimipaksuudeksi 300 mm. Jos harkitset tai joku esittää luonnonsoran käyttöä alapohjassa, niin kannattaa olla varovainen. Suomessa on tuhansia tarinoita siitä, miten suoraan montulta on ajettu lattian alle "hyvää" salaojasoraa. Voidaan karkeasti todeta, että Suomessa ei ole yhtään luonnonmonttua, jonka materiaali kävisi ilman seulontaa salaojituskerrokseen. Tässä kohtaa "ammattilaiset" gonahtavat, mutta asia vaan on näin. Ja muistetaan lattian alla ne kunnon kallistukset salaojiin päin (minini 1:100, mielellään 1:50).
ParmaParelissa anturat tulevat palkkien päihin, ei keskelle. Sinun tapauksessasi lienee turhan järeä ratkaisu.
tuutin täydeltä...Parmasta en tiiä mittää
Meilekin tuli vakioperustus ect yllämainittua,.
Jos et ole teettänyt pohjatutkimusta ja saanut insinöörin lausuntoa perustamisesta, niin et tiedä miten pitää perustaa. Täältä et ilman tutkimuksia saa oikeaa vastausta.
tehtiin juuri silttimaalle elementtiperustukset. Perustustapalausunnossa suositeltiin jatkuvaa anturaa eli ei niitä plänttejä kulmissa. Siispä emme voineet ottaa Parmalta sokkelielementtejä vaan ne tulivat Myllylän betonilta. Ontelolaatat on ParmaParel. Hyvä siitä tuli, mutta soraa tosiaan kului aika lailla.
Että maaperätutkimuksen tekijällä on DI.n paperit, ettei jää tittelistä kiinni niinkuin säädökset nykyisin vaatii.