Mitä tarkoittaa budo? Sotilaan tie? Onko budon tarkoitus harjoittaa ihmistä taisteluun ja bushidon periaatteisiin vai kuinka?
Ajattelin tätä miettiässäni aikidoa. Onko aikido budoa? Nykypäivänä joissain paikoissa treenattavassa aikidossa ei kyllä minun käsitykseni mukaan paljon budoa ole. Budon mukaista ei liene se, että vastapuoli kaatuu omasta hyvästä tahdostaan ja sitten fiilistellään kuinka hyvältä tuntuu ja brassaillaan hakamat liehuen.
Joku pitkään harjoitellut joskus sanoi, että aikidossa ei ole kysymys taistelusta. Mutta hän ei maininnut, mistä siinä sitten on oikein kysymys. Miksi tekniikoista etsitään aukkopaikkoja ja muuta taisteluun liittyvää, vaikka asialla ei ole taistelemisen kanssa tekemistä ja uket menevät maihin aivan itsestään? Miksei vastatekniikoita ja tekniikan toimivuutta/sovellusta tutkita, vaan pelkkää muotoa vuosi vuoden jälkeen? Voiko taito, jolla ei ole mitään tekemistä taistelun kanssa, olla budoa? Ueshiban kerrotaan olleen miltei voittamaton ottelija nuorena, halusiko hän luoda taistelutaidon jota harjoittelemalla ei opi taistelemaan?
Tämä on budo varmasti monisyinen kysymys, ja luulenpa itse Ueshibankin käsityksen budosta muuttuneen ajan myötä. Haluaisinkin tämän alustuksen myötä herättää keskustelua asiasta! Näetkö oman treenaamisesi budona vai onko se jotain muuta? Miksi treenaat? Onko taistelulla tekemistä aikidon kanssa vai onko vain tekniikan muotojen tai fiilisten hakeminen "se" juttu?
Asialliset kommentit pohdintaani tervetulleita!
Ajattelin tätä miettiässäni aikidoa. Onko aikido budoa? Nykypäivänä joissain paikoissa treenattavassa aikidossa ei kyllä minun käsitykseni mukaan paljon budoa ole. Budon mukaista ei liene se, että vastapuoli kaatuu omasta hyvästä tahdostaan ja sitten fiilistellään kuinka hyvältä tuntuu ja brassaillaan hakamat liehuen.
Joku pitkään harjoitellut joskus sanoi, että aikidossa ei ole kysymys taistelusta. Mutta hän ei maininnut, mistä siinä sitten on oikein kysymys. Miksi tekniikoista etsitään aukkopaikkoja ja muuta taisteluun liittyvää, vaikka asialla ei ole taistelemisen kanssa tekemistä ja uket menevät maihin aivan itsestään? Miksei vastatekniikoita ja tekniikan toimivuutta/sovellusta tutkita, vaan pelkkää muotoa vuosi vuoden jälkeen? Voiko taito, jolla ei ole mitään tekemistä taistelun kanssa, olla budoa? Ueshiban kerrotaan olleen miltei voittamaton ottelija nuorena, halusiko hän luoda taistelutaidon jota harjoittelemalla ei opi taistelemaan?
Tämä on budo varmasti monisyinen kysymys, ja luulenpa itse Ueshibankin käsityksen budosta muuttuneen ajan myötä. Haluaisinkin tämän alustuksen myötä herättää keskustelua asiasta! Näetkö oman treenaamisesi budona vai onko se jotain muuta? Miksi treenaat? Onko taistelulla tekemistä aikidon kanssa vai onko vain tekniikan muotojen tai fiilisten hakeminen "se" juttu?
Asialliset kommentit pohdintaani tervetulleita!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Aikido kehittyy siinä missä ympäröivä yhteiskuntakin. Aikidossa on edelleen budoa, mutta sitä ei enää harjoitella taistelutaitona. Aikidon tärkein tehtävä on harjoittaa mieltä eli itsekuria, fyysisen rasituksen ja parin avulla. Aikidoa voi edelleen harjoitella joko itsepuolustaitona tai sotataitona. Silloin tulee käytetyksi vain pieni osa aikidon suomista mahdollisuuksista.
Harjoitustapoja on monia. Jos pari kaatuu ennen aikojaan tai etsii vain atemipaikkoja - se ei ole hyvää harjoitusta. Parhaimmat vastaukset kysymyksiisi löydät harjoittelun kautta.
Lyhyesti sanottuna: harjoittele. Harjoittele omassa seurassasi ja vieraile toisissa. Käy eri opettajien leireillä avoimin mielin. Muutamassa aktiivisessa vuodessa opit, että sellaisten asioiden, kuten "itsestään maahan menevä uke" takana on juttuja, joista foorumiväkeä ei koskaan saada vakuuttuneeksi. Henkilökohtainen kokemus vaatii aina henkilökohtaista ponnistelua. Ilman sitä et tunnista hyvää vastausta huonosta.
Eiköhän ole niin, että tapoja harjoitella aikidoa on niin monta kuin on tekijöitä(opettajia).
Aikidon periaate toimia niin että taistelua ei edes synny voidaan myös tulkita monella eri tavalla.
Viime treeneissä opettaja yritti opettaa meille kyseistä periaatetta harjoitteessa, jossa uke ytitti tehdä torille puukolla jakausta. Taistelu merkitsi sitä, että uken voimaan vastataan voimalla. Taistelun välttäminen taas tarkoitti sitä että ukelle ei annettu mitään mitä vastaan toimia (voimaa). Veitsikäsi vain otettiin kontrolliin ja johdettiin haluttuun suuntaan (lattiaan).
Ero kahden tavan välillä oli päätähuimaava. Kun voimaan vastasi voimalla, niin hoimma meni punnertamiseksi jonka yleensä suurempi voitti.Kun keskittyi vain kontrolloimaan veitsikättä, niin uken sai lattiaan uskomattoman kevyesti. Piti oikein kysyä että laitatko vastaan ollenkaan, johon toinen naama punaisena " kokoajan ja täysillä".
Eli taistelun välttäminen voidaan tulkita siten hyökääjälle ei anneta mitään mitä vastaan hyökätä, mutta hyökkääjä pidetään omassa kontrollissa ja viedään haluttuun suuntaan.
Toinen tulkinnan mukaan aikido on kuin parijoogaa, jossa vain liikutaan harmoonisesti toista satuttamatta.
Kyllä aikidossa oppii taistelemaan. Tie vain on pitkä ja vaikeakulkuinen. Jos haluaa nopeita tuloksia, kannattaa mennä kraav magaan tai vastaavaan.
Lisäksi ulkopuolisen silmiin monet harjoitteet voivat näytää idiottimaisilta " eihän noin voi hyökätä tai taistella" (viimeharjoituksissa ollut puukkohippakin olisi näyttänyt ääliöiden touhulta). Mutta kysessä voi olla vain harjoite, jolla pyritään oppimaan kontrollia, liikkumista, "pelisilmää" jne.
Tällä kommentilla saan varmasti mone kiehahtamaan, mutta kirjoitan sen silti tänne.
Aikidoseuroja on monenlaisia. Toiset treenaavat "sitä oikeata aikidoa" ja naapuri seura tekee jotakin hassua ja päinvastoin. Moni treenaa aikidoa "hippilajina" jossa ei tehdä pahaa ja myös sellaisia opettajiakin löytyy, jolloin mielestäni sillä ei ole paljoa taistelulajin kanssa tekemistä mikäli tekniikat eivät tosissaan toimi. Itse harjoittelin vähän aikaa aikidoa seurassa, jossa mm lukkoa tehtäessä vastustajaan ei saanut sattua vaan hänen kuului mennä muuten myötäillen lukkooni. Mikäli lukkoni satutti vastustajaa, tein jotakin väärin.
Olen myöskin nähnyt aikidoa erittäinkin läheltä, joka on ollut erittäinkin toimivaa ja käytännön läheistä. Tämän takia suosittelenkin, että otat selvää asioista ja siitä minkälainen seura sinulle sopii, mikäli aikidoseuroja on monia lähialueellasi. Aikidoissa on eroja... tai ainakin seurojen lähestyistavoissa aikidoon.
Heti alkuun totean olevani aikidon harrastaja. Olen törmännyt täysin huuhaaopetukseen ja myös toimivaan systeemiin. Lajissa on näitä hippiajattelun kyllästämiä universumia syleileviä antiurheilijoita ja sitten budon harjoittelijoita. Nuo universumiin yhtyjät saavat piireihin valitettavasti taasen näitä rastapäitä, jolloin yhtälö on aivan ääliömäinen.
Ja sitten kaikenmaailman sivarihörhöjä!
Itse harjoittelen ehdottomasti taisteluajatus taustalla mutta siten,ettei harjoituskumppania suinkaan vahingoiteta. Palaute annetaan heti jos lukko ei toimi.
Aikido on budoa ja budo on taistelua. Se, että taisteluaspekti on läsnä ei tarkoita militanttia ajattelua. Itse olen pasifisti, joka valmistautuu uhkan varalle "si vis pacem para bellum!" Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. PISTE