Kirjoitan mielelläni ja olen saanut hyvää kommenttia kirjoituksistani.Ainoastaan yhdessä asiassa minua on arvosteltu.Sanojen rikkaus on ollut lapsellista ja nyt pitäisi siirtyä "aikuisuuteen" pikku hiljaa.
Minulle on lähetetty viestejä ,että minun pitäisi lukea enemmän kirjoja ,mutta en tiedä enää mitkä kirjat ovat hyviä sivistämään sanavarastoani.
Olen 15v. Ajatusmaailmani laaja ja luovuuden into kohdallaan.
En lue enää lastenkirjoja.Enemmänkin nuorten kirjoja ,mutta myös aikuskirjoja.Voisitteko kertoa mitkä kirjat olisivat minulle hyviä?
Luen kaikkea paitsi runoutta,vaikka niitäkin tulee kirjoitettua.
Minulle on lähetetty viestejä ,että minun pitäisi lukea enemmän kirjoja ,mutta en tiedä enää mitkä kirjat ovat hyviä sivistämään sanavarastoani.
Olen 15v. Ajatusmaailmani laaja ja luovuuden into kohdallaan.
En lue enää lastenkirjoja.Enemmänkin nuorten kirjoja ,mutta myös aikuskirjoja.Voisitteko kertoa mitkä kirjat olisivat minulle hyviä?
Luen kaikkea paitsi runoutta,vaikka niitäkin tulee kirjoitettua.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onpa hienoa, että olet innostunut kirjoittamisesta!
Kaikki lukeminen on tärkeää. Kannattaa kuitenkin lukea mahdollisimman laajasti erilaista kirjallisuutta proosasta runoihin. Eri aikakausien teoksiin tutustuminen kannattaa, koska niistä näkyy kielen kehitys. Jos haluat lukea rikasta ja kaunista suomea, etsipä Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Se on perusteos, joka jokaisen kielenkäyttäjän kannattaa lukea.
Tutustumisen arvoisia nimiä ovat mm. Eino Leino, Mika Waltari, Veikko Huovinen ja Veijo Meri. Huomaat, että kaikilla on hyvin erilainen tyyli kirjoittaa.
Myös tietokirjallisuuden lukeminen kannattaa. Sanaston laajentamisen lisäksi opit uusia asioita, joka parantaa yleissivistystä. Mitä enemmän luet ja tiedät, sitä paremmin pystyt tekemään päätelmiä itsenäisesti. Myös sanomalehtien lukeminen ja luetunymmärtäminen helpottuvat.
Kirjoittajille on tarjolla lukuisia erilaisia kielioppaita, jotka neuvovat erinomaisesti tyyliin ja kieleen liittyviä seikkoja. Kielitekniikkaa on esimerkiksi Terho Itkosen Kielioppaassa. Kielen sääntöjen hallinta on erittäin tärkeä asia kirjoittamisessa. Hyvä kieli on samalla käyntikortti ja avain. Hyvää kieltä kirjoittavalla on paremmat mahdollisuudet menestyä elämässään kuin äidinkielensä heikosti hallitsevalla.
Sinun kannattaa aloittaa tutkimusmatkasi kirjastosta. Voit toki etsiä luettavaa itse, mutta suosittelen lämpimästi kirjastovirkailijoiden puoleen kääntymistä. Heiltä saat hyviä vihjeitä sopivien teosten etsimiseen.
Onnea matkaan!
lue myös klassikoita
Waltarin Sinuhe egyptiläinen
venäläinen kirjallisuus (Kuolleet sielut jne...)
englantilaiset
mutta lue myös nykykirjallisuutta
Fagerholmin Amerikkalainen tyttö esim. suomalaisista, amerikkalaisista esim. Donna Tartt
ja on toki lukemattomia kirjoja joista varmasti löytyy itselle niitä mieluisia
lukeminen todellakin kannattaa aina, ja lukemalla erilaisia kirjoja saa itselleen pääomaa jota rahalla ei saa
Voisit myös lukea hyvin suomennettua fantasiaa ("Viimeinen yksisarvinen" ja sen tapaisia). Jos todellisen kielikurssin haluat, niin eri aikakausien kirjallisuutta. Walter Scott kirjoitti aivan eri tavalla kuin Ian McEwan (käännöksinä tietenkin). Oma kieli kehittyy huomaamatta, kun tapailee erilaisia tekstejä. Suomalaisista tulee mieleen myös Hannu Raittila, kielen taitaja.
kannattaa hyödyntää ennen dostojevskeja yms.
eli itse suosittelisin mm;
-henry miller
-allen ginsberg
-aila meriluoto
-pentti saarikoski
runoja, päiväkirjoja jne. myös
Kaikki näyttävät suosittelevan sinulle klassikoita ja muuta vastaavaa "hyvää" kirjallisuutta, mutta en voi olla varoittamatta sinua niistä. Itse kadotin lukuilon lukiossa, kun alkoi tuntua siltä, että klassikot ovat niitä ainoita oikeita: niitä pitäisi lukea ja ymmärtää ja niistä pitäisi vielä tykätä. Olen kahlannut klassikoita vinot pinot kahdenkympin molemmin puolin, mutta enpä voi sanoa saaneeni niistä mitään. Lukuilo ja kirjoittamisen ilo katosivat kymmeneksi vuodeksi. Lue kirjoja, jotka koskettavat sinua itseäsi ja tempaavat mukaansa, kirjoja, joita ei voi lopettaa kesken. Älä vaan ala suhtautua lukemiseen niin, että sen pitäisi opettaa sinulle kirjoittamista, sanankäyttöä tai mitä tahansa, sillä silloin lukeminen muuttuu suorittamiseksi ja siitä katoaa ilo. Jos lukeminen ja kirjoittaminen on pakkopullaa, niin hyvää tekstiä tuskin syntyy. Tekstistä pitää näkyä kirjoittamisen ilo.
En ole itsekään tutustunut vielä laajamittaisemmin ns. klassikoihin, mutta vähäisen kokemukseni perusteella neuvoisin sinua aloittamaan vähän kevyemmistä opuksista. Vaativa kirjallisuus on, no, vaativaa. Ei kannata väkisin yrittää kahlata kirjoja, joista tuntuu, ettei tolkkua saa, nautinnosta puhumattakaan. Väittäisin, että monet klassikot ovat tasoltaan niin haastavia, että ikä ja kokemus ovat hyödyksi niitä lukiessa: monia asioita käsittää paremmin vähän vanhempana.
Kerrot sanavarastoasi "sisvistymättömäksi". Pah! Jos olet tähänkin mennessä lukenut runsaasti (vaikka sitten niitä paljon parjattuja nuorten kirjoja), sinulla on jo nyt ihan riittävä sanavarasto. Ongelmakohta on varmasti vain siinä, miten sanojasi käytät. Vinkkinä neuvoisin tarkastelemaan esimerkiksi adjektiivien käyttöä: Väittävät, että nuoret kirjoittajat kylvävät kyseisiä sanoja turhan tiuhaan ja tällä tavalla aliarvioivat lukijan ja tukehduttavat tämän kuvailevaan kerrontaansa. Kaikenlainen lukeminen laajentaa sanavarastoa, pääasia, että lukee päivittäin jotain (ihan sanomalehtikin käy). Ei ole olemassa tiettyä kirjojen ryhmää, jonka kahlaamalla saavuttaisit ihannetason. :)
Aikuisten kirjallisuuteen siirtyminen on melko hankalaa. Valikoima aikuisten kirjallisuudessa on niin paljon nuortenkirjallisuutta laajempi. Itse luin 15-16 -vuotiaana vaihtelevia määriä fantasiakirjallisuutta ja pieninä annoksina joitain aikuisten romaaneja. Aikuisten puolelta kannattaisi ehkä käydä katsastamassa nämä: Jane Austen, Juha Itkonen, Johanna Sinisalo ja Susan Vreeland. Älä aloita Austenilla, vaatii jokseenkin pitkää pinnaa ja tiettyä kiireettömyyttä. Hitsit, kun on vaikea muistaa omia lukumieltymyksiä 15-vuotiaana, vaikket todella olekaan niin kovin paljon minua nuorempi. Tässä muutama täsmäisku nuorten puolelta:
Jostein Gaarder: Appelsiinityttö; Enkelimysteerio
Sari Peltoniemi: Hirvi; Kummat
Klaus Hagerup: Kanit laulavat pimeässä
Margaret Mahy: Hitaat tunnit
Tove Jansson: Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia
Hannele Huovi: Höyhenketju
Susan Cooper: Pimeä nousee -sarja
Philip Pullman: Universumien tomu -trilogia
Mankell Henning: Tähtiin karkaava koira muut sarjasta
Dekkareita:
Agatha Christien koko tuotanto
Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira
Kysele opettajiltasi (äikänopelta lähinnä), mitä kannattaisi lukea. Kirjastoon voit mennä täysin ennakkoluulottomasti, ottaa vain kirjan hyllystä. Jos ei miellytä, palautat ja lainaat jonkin toisen. Siitä se lähtee!
Monipuolisuus..pelkkiä klassikoita ei kannata lukea, mutta ei niitäkään kannata unohtaa..niidenkin joukossa on varmasti hyviäkin teoksia, mutta suosittelen suuntaamista sellaisten "aikuisten" teosten ääreen, joiden aihepiiri kiinnostaa ja puhuttelee juuri sinua..Millaisia tekstejä kirjoitat itse?