olen 32 vuotias mies helsingistä olen käytännössä ollut yli puolet elämästäni masentunut yksinäisyyden takia ja koska en ole osannut elää oikein. Olen työtön enkä ole saanut niitä työpaikkoja jota todella olen halunnut, sanotaan että autonkuljettajille löytyy töitä mutta ei ehkä työnantajat näkee masentuneisuuden eikä halua sellaista ihmistä töihin pitäisi aina olla positiivinen ja ulospäin suuntautunut jotta elämässä pärjää. Entä jos ei ihminen pysty siihen, mitä sitten kukaan ei ajattele miten vaikeaa on olla positiivinen ja iloinen jos on krooninen masennus, mitä ruokkii itsetuhoiset ajatukset. Työttömyyteen on varmaankin myös syynä se että sain schenker expressistä potkut tosin vähän epämääräisen helpolla, pitää sitten valehdella kun joka kerta kun työnantajat kysyy miksi lopetin siellä. On masentavaa elää tätä elämää yksin kun ei mikään onnistu. Tuskin koskaan edes rakastun haluaisin kyllä mutta sisältä olen täysin kuollut. jos ketään kiinnostaa mielellään nais ihmistä niin vois alkaa kirjoitella jatkoa tähän.
yksin
Tomppa
3625
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itsekin olen työtön ja opiskelukaan ei suju kunnolla. Olen huono kaikessa. Eniten ketuttaa kun työvoimatoimistossa jauhetaan uudelleen ja uudelleen, että kyllä töitä vaan on tarjolla, esim. mol.fi sivulle tulee koko ajan lisää. Mitä siitä sitten? Enpä ole koskaan saanut molin kautta mitään vaikka olen laittanut hakemuksia. Alkaa tuntua siltä, että hakemuksien lähettäminen on aivan täysin turhaa työtä kun mihinkään vaan ei oteta. En sitten tiedä millainen sen hakemuksen pitää olla, minulla aina sellainen perushakemus. En nyt vain satu olemaan mikään superpersoonallisuus joka lähettää hakemuksensa kirkkaankeltaisella paperilla.
Kun töitä ei löydy mistään niin työkkärissä vihjaillaan: "Jaa, no oletkos sä sitten oikein edes koittanut ettiä...?"
Elämä on paskaa.
hei, yritä nyt vähän ajatella jotain positiivista. Tiedän ( tuttavapiirissä on masentuneita enemmän kuin tarpeeksi )että ilonaiheita on hankala löytää, mutta ei niitä löydä jollei etsi!
Karu totuus on, että harvaan työpaikkaan etsitään "harmaavarpusta". Työttömiä on niin paljon, että PAKKO EROTTUA massasta. Ne työnhakupaperit on lähetettävä kirkkaankeltaisella paperilla! Soiteltava perään kiusaksi asti ja tehtävä itsestä tärkeä!
Usein käy niin, että ne röyhkeät saavat työpaikat, vaikka myöhemmin osoittautuisikin että ovat ihan p..ka työntekijöitä.
Ja tiedän,ettei kuullosta kivalta, mutta oletko harkinnut alanvaihtoa. Voisiko autoihin liittyvää olla muuta, mitä osaat? Voisitko itsenäisesti tai kursseilla opiskelle jotain sellaista, että sen jälkeen työnantajat suorastaan kilpailevat sinusta!!!
Itse olen osapäivätyössä ja koko muu aika menee itsensä kehittämiseen jos mielii olla seuraavakin vuonna töissä. Tähän on tottunut ja itse asiassa on kiva opetella koko ajan uusia asioita.
Tsemmpiä sinulle, muista Sinä olet hyvä! Muut eivät vaan välttämättä sitä huomaa!
siis unohdin kertoa että olen yli nelikymppinen naisihminen