Pienen teini-ikäni kärsin hyvinkin vakavasta anoreksiasta, josta sittemmin parannuin. Nyt tuntuu että voin syödä 24h/vrk...ei ongelmaa, rajaa ei tule vastaan. Menossa kohti ylipainoa ja olo on karmaiseva. Onko tämä nyt sitten tavallista vai mikä minua riivaa? En vain osaa lopettaa..en välitä, läski mikä läski! Tätä ahmintaa kestänyt jo viitisen vuotta.
kohtalotovereita?
kohtalotovereita?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsekin sairastin anoreksiaa nuorempana reilun vuoden ja kun "parannuin", niin aloitin myös syömään lähes koko ajan etenkin karkkia, sipsiä, jäätelö ja lihosin tottakai...tätä vaihetta kesti noin kolme vuotta, mutta sitten se vain meni jotenkin itsestään ohi ja tällä hetkellä olen normaalipainoinen liikunnan avulla. Syömishäiriöstä tuskin paranee koskaan kokonaan, mutta sen kanssa on vain elettävä ja ahmiminen anoreksian jälkeen on käsittääkseni aika yleistä... Olisikohan ravitsemusterapeutista tai vastaavasta apua sinun kohdallasi?
Tunnen parikin ihmistä, joille anoreksian jälkeen on kehittynyt BED eli ahmimishäiriö. Itselläni tuli samanlaisia oireita anoreksiaoireiden jälkeen. Minulla oli siis vain anoreksian oireita, en koskaan päätynyt alipainoiseksi.
minä sairastin anoreksiaa vuoden verran, ja kun lähdin parantumaan tuli ahmimisoireet, joista en vieläkään ole päässyt eroon. Nykyisin itken joka ilta miksei mulla voi olla edelleen anoreksiaa että osaisin kontrolloida syömisiäni, silloin oli kaikki paljon paremmin. Minulla ahmimisen jälkeen on usein myös oksentelua, sillä se helpottaa edes jonnin verran.
Mulla oli puolen vuoden anoreksian jälkeen vuosi ahmimista ja lihoin kyllä yli "alkupainon".
Nyt olen taas "alkupainossa" eli ominaispainossani jossa olin myös ennen syömishäiriöitä. Ahmimishimo loppui yhtäkkiä kokonaan ja kun aloin lähestyä normaalia painoani, päätin että nyt saa riittää ja olen ollut jo reilun vuoden terve!!! Paino ei heilu eikä ahmiminen ole enää edes pelottava riski, koska tiedän etten tee sitä enää!!!!!
Nauttikaa kaikki keväästä!Vaikeastakin syömishäiriöstä voi selvitä!!! Jaksamista vaan! Elämässä on tuhottomasti ihania asioita ja ilonaiheita, joita ei anorekstikkona huomaa ja joista ei bedissä voi nauttia täysillä!
VOIMIA!!!!!! JOKAINEN PYSTYY SELVIYTYMÄÄN!!!!!
mulla ei oo ikinä ollut anoreksiaa.. Tai en tiiä.. teini-iässä olin kyllä tosi masentunut ja itsetuhoinen ja minä kuva vääristynyt..Aina laihdutuskuureilla, vuoden verran elin pelkästään kahvilla, välillä söin leipää. Laihduin tosi paljon. Tän jälkeen rupesin ahmimaan ruokaa. Söin kokoajan jotain ja aina ihan ähkyyn, välillä jopa oksensin koska olo oli niin kuvottava. Nyt 4vuoden jälkeen vasta olen oppinut syömään normaalisti ja kontroloimaan syömistäni.
Kyllämä uskon että se siitä kohta rauhoittuu. Tommonen ylensöminen ei tosin myöskään ole kovin terveellistä.