Onko kellään tietoa minkä ikäisenä sijaislapsi niin halutessaan voi muuttaa pois sijaisperheestä? Entä kuka sen jälkeen on lapsesta vastuussa?
onko tietoa? minkä
ikäisenä
254825
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
16 vuotiaana, kun meni kouluun ,viikonloput oli meillä vielä. 18 vuotiaana muutti omaan asuntoon.
on sitten vähän niinko "oman elämänsä seppä", 18-vuotiaana loppuu maksut, mutta jos kotona asuu, neuvotellaan kustannukset.
Sitten jos 21-vuotiaanakin asuu vielä kotona, niin omillaan sitten aletaan elämään, kuten muutkin, sossu ei ainakaan meen lapsista ole enää vastuussa.
Kyllä me sijaisvanhempina joudutaan ainakin meen lapsista ja meilläkin on kolme siihen ikään ehtineitä,kyllä me ainakin huolehditaan heistä.
Saahan ne sen itsenäistymisrahan, jolla ostetaan huonekaluja ym. tarpeellista, mutta siihen se sitten jääkin.
Enemmän pitäisi yhteiskunnan tai pitempään tukea sijaiperheitä, koska on niin monenlaisia aikuisia, vaan kuitenkin niin lapsentasolla olevia.
sijoituspaikkakunnan sossut huolehtii jatkosta.
kiinnosta,kun ei saa rahaa .
eihän sijaisvanhemmille kuulu ottaa huostaan enään 18 vuotiasta eli kunnes huostaanotto päättyy joskus se voi päättyä 25 vuotiaanakin.
Ovathan monen lapsen biovanhemmatkin kuin huostaanotettuja ovat täysin sosiaaliavustuksen varassa. Meinaatko että muiden ystävien kuuluise elättää heidätkin omasta hyvästä tahdostaan. Ketä kiinnostaa?
Lapsi on lapsi ja 18 vuotias on jo toivonmukaan tasapainoinen aikuinen.
Harva 18 vuotias on aikuinen, ja varsinkaan huostaan otetut 18-vuotiaat ovat vielä lapsia. Jos kuka sijaislapsen ottaa, niin kyllä olettaisi pitävän vanhemmutta yllä myöhemminkin.
Kunta vastaa 21 vuotiaaksi jälkihuollosta. Se voi tapahtua sijaisperheessäkin.
kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Sitähän sijarit toitottaa, että yhteistyötä ja jaettu vanhemmuus. Lasten opiskellessa on paketit heille toivottuja ja senkin jälkeen sijaisäidit laittakoot neulomiaan sukkia pakettiin joka syksy. Ja vielä jaettua kun on niin lastenlapsille sijaisäidit neulokoot villapuvut jne. Minä ainakin odotan sijaisäidiltä jaettua vanhemmuutta, ellei kiinnosta aion lähettää hänelle muistin virkistämiseksi rustaamiaan lausuntoja, kuinka on lapseni etu asua sijoituksessa. Lapseni on täysi-ikäinen nyt.
kun ei edes syntymäpäivinä äiti muista lapsiaan saati Jouluna, ei ainuttakaan korttia eikä tapaamista vuosiin, välimatka ei todellakaan ole esteenä.
Kuka huolehtii sitten lasten tullessa täysi-ikäisiksi, minä sijainen vaiko bioäiti?
Arvaa huviksesi.
sijareilta ainuttakaan synttäri,tai joulukorttia,vaikka itse lähettää heille.Siinä sitä nähdään,kun rahan tulo lakkaa ei viitsi postikuluihin tuhlata.
tahtosi lävitse joten mitä ruikutat?
pieni tarkennus kysymykseessi olisi paikallaan: oletko itse se poismuuttoa haluava nuori? vai hänen biovanhempansa? vai sijaisvanhempi?
vastaan nyt siltä näkökulmalta, että olet itse se nuori, muuthan ovat vastauksia saaneet.
huostaanotettu lapsi/nuori on huostaanotettu, hän on perheessä "hoidossa", muttaa varsinainen vastuu huoltajuudesta on sosiaalivirkailijoilla.
joten kotoa poismuutto täytyy tapahtua yhteisymmärryksessä oman sopsiaalityöntekijän kanssa.
pelkkä murrosiän riita vanhempia vastaa ei riitä poismuuttoon.
ei myöskään halu muuttaa alaikäisenä yhteen poika/tyttöysvän kanssa.
opiskelupaikka toisella paikkakunnalla taas on riittävä syy.
samoin sovittamattomat ristiriidat joihin ei neuvottelemallakaan saada sopua aikaan.
vastuu on kuten kirjoitin edelleen huostaanoton tehneellä kunnalla.
opiskelu muualla éi edes ole poismuutto sijaisperheessä, sijoitus jatkuu viikonlopuin ja loma-aikoina kuten ennenkin.
totaali ero sijaisperheestä merkitsee joko laitospaikkaa (lastenkoti murrosikäisille tai perhekoti murrosikäisille) tai parhaassa tapauksessa tuettua itsenäistä asumista, jossa tukiperhe on seinänaapurina ja vahtii nuoren elämänmenoa ja auttaa ja ohjaa kun tarvitaan.
12-vuotiasta on kuultava sanoo laki, mutta itsenäiseen elämään on vielä 16-vuotiaanakin aika vaikea alkaa. todellisuudessa.
unelmissahan kaikki on toisin.
omaan asuntoon muuttaneelle nuorelle. Monta kertaa tulee ja on muutaman päivän herkkuruuilla,odotan aina näitä vierailuja!
huostaan otto päättyy kun huostaan otettu täyttää 21 vuotta.
kun huostaan otettu täyttää 18 vuotta niin hän siirtyy jälkihuoltoon.
välttämättä sijaisperheen ei tarvitse enää kantaa vastuuta 18 vuotta täyttäneestä vaan vastuu siirtyy soskuun.
sosiaalihuolto on velvollinen maksamaan huostaan otetun kulut siihen saakka kun hän on 21.
mm. ensi asunnon vuokra, huonekalut, jälkihuoltona toimeentulotuki, lääkärikulut, koulunkäynti (kirjat muut maksut), ajokortti.
nämä ovat lastensuojelu laissa jälkihuoltovelvotteita.
huostaanotto päättyy kun täyttää 18v.
Jälkihuolto jatkuu kunnes 21v, eikä sekään noin mene.
kerro sitten kuinka se oikeasti menee??
minä kun olen luullut että se edellinen viesti on oikein. huostassa 18 vuotiaaseen ja sen jälkeen jälkihuolto 21 vuoteen. ainakin hesa näin informoi.
siis mikä on totuus?
Niin miten se asia mielestäsi on?
Reservin kanssa samoilla linjoilla, luulin myös..
Huostaanotto ja sijaishuolto
Lapsen huostaanottoon ja sijaishuoltoon turvaudutaan vain, jos kodin olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen uhkaavat vaarantaa vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon toimenpiteet riitä tai ole mahdollisia ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
Huostaanotto voidaan toteuttaa joko kiireellisenä turvaamistoimenpiteenä tai varsinaisena huostaanottona, joka tarkoittaa yleensä lapsen pidempiaikaista sijoittamista kodin ulkopuolelle. Huostaanotto voi olla suostumukseen perustuva tai kunnan sosiaalilautakunta voi toteuttaa sen tahdonvastaisesti.
Lasta ja hänen läheisiään on kuultava huostaanottoa valmisteltaessa. Jos 12 vuotta täyttänyt lapsi tai hänen huoltajansa vastustavat huostaanottoa, asia on vahvistettava hallinto-oikeudessa. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella ja hänestä huolehtivilla aikuisilla on oikeus valittaa huostaanottopäätöksestä hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Huostaanotto päättyy viimeistään nuoren täytettyä 18 vuotta. Se voidaan lakkauttaa aikaisemminkin huostaanoton syiden poistuttua, jos ratkaisu ei ole vastoin lapsen etua. Kunnan sosiaalilautakunnalla on velvollisuus tukea lasta ja nuorta huostaanoton päätyttyä, kunnes nuori täyttää 21 vuotta
Otettu sivuilta
www.huostaanotto.fi
LSL
20 §
Huostassapidon lakkaaminen
Sosiaalilautakunnan on lopetettava huostassapito, kun 16 §:n mukaista huostassapidon ja sijaishuollon tarvetta ei enää ole, jollei lopettaminen ole selvästi vastoin lapsen etua. Lapsen etua harkittaessa on otettava huomioon sijaishuollon kestoaika, lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan suhteen laatu sekä lapsen ja hänen vanhempiensa välinen kanssakäyminen. Huostassapito lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai solmii avioliiton.
Jälkihuolto
34 § (9.2.1990/139)
Sosiaalilautakunnan tehtävät jälkihuollon järjestämisessä
Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalilautakunnan on aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto tukemalla sijaishuollossa ollutta lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi tai nuori on, siten kuin 3 luvussa sekä 13, 14 ja 24 §:ssä on säädetty. Tämä velvollisuus jälkihuollon järjestämiseen päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta.
Sosiaalilautakunta voi maksaa lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvaa korvausta 27 §:n mukaisesti perhehoitosopimuksen tehneille henkilöille sekä tukea lapsen hoitoa ja kasvatusta muutoinkin myös sen jälkeen, kun lapsen huolto on vanhempien sijasta uskottu perhehoitosopimuksen tehneille henkilöille. Sosiaalilautakunnan tulee, ennen kuin se tekee hakemuksen tai antaa tuomioistuimelle selvityksen lapsen huollon siirtämisestä perhehoitosopimuksen tehneille henkilöille, sopia heidän kanssaan tässä momentissa mainituista tukitoimista ja korvauksesta.
Ja jos vielä jaksatte olla kiinnostuneita, mitä y.m. 3 luku ja pykälät 13, 14 ja 24 sisältävät, niin tässä vielä ne:
3 LUKU
Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun toimintamuodot ja periaatteet
8 §
Toimintamuodot
Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto.
9 §
Keskeiset periaatteet
Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu sekä tuettava lapsen vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia lapselle suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi.
Kun sijaishuolto on tarpeen ja se on lapsen edun mukainen, se on järjestettävä viivytyksettä siten kuin 5 ja 6 luvussa tarkemmin säädetään.
Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti sekä siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta vahinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle.
10 §
Lapsen edun selvittäminen ja lapsen puhevalta
Lapsen etua selvitettäessä on otettava huomioon lapsen omat toivomukset ja mielipide, perehdyttävä lapsen kasvuoloihin sekä arvioitava, miten eri lastensuojelutoimet todennäköisesti vaikuttavat lapsen kehitykseen.
Huoltajan ohella on 15 vuotta täyttäneellä lapsella oikeus käyttää puhevaltaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. Lastensuojeluasiassa on 12 vuotta täyttäneelle lapselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi siten kuin kuulemisesta hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään. Kaksitoista vuotta täyttäneellä lapsella on myös oikeus vaatia 13 §:ssä tarkoitettuja sosiaalipalveluja ja muita tukitoimia. (30.12.2003/1358)
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista, avustettava virkansa puolesta lasta sekä ohjattava häntä tarvittaessa saamaan riittävää apua. (9.2.1990/139)
11 §
Menettely
Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on kussakin tapauksessa tehtävä huoltosuunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Huoltosuunnitelma on tarkistettava tarpeen mukaan.
Terveydenhuollon viranomaisten on annettava perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä lapsen hoito sekä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten erityiseksi suojelemiseksi. (9.2.1990/139)
13 §
Sosiaalipalvelut ja muut tukitoimet
Kun lastensuojelun tarve oleelliselta osin johtuu riittämättömästä toimeentulosta, puutteellisista asumisoloista tai asunnon puuttumisesta tai kun mainitut seikat ovat oleellisena esteenä lapsen ja perheen tai sellaisen itsenäistymässä olevan nuoren kuntoutumiselle, joka ennen 18-vuottaan on ollut lastensuojelun asiakkaana, on kunnan viivytyksettä järjestettävä riittävä taloudellinen tuki sekä korjattava asumisoloihin liittyvät puutteet tai järjestettävä tarpeen mukainen asunto. (9.2.1990/139)
Sosiaalilautakunnan on sen lisäksi, mitä sosiaalihuoltolaissa (710/82) säädetään, tarvittaessa: (9.2.1990/139)
1) järjestettävä tukihenkilö tai -perhe sekä riittävät terapiapalvelut; (9.2.1990/139)
2) tuettava lasta tai nuorta koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon hankinnassa, työhön sijoittumisessa, harrastuksissa ja muiden henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä taloudellista ja muuta tukea antamalla; sekä
3) järjestettävä loma- ja virkistystoimintaa.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuja tukitoimia toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren sekä lapsen vanhempien tai muiden lasta hoitavien henkilöiden kanssa.
14 § (9.2.1990/139)
Perhehoito ja laitoshuolto tukitoimena
Lapselle voidaan järjestää avohuollon tukitoimena perhehoitoa tai laitoshuoltoa yhdessä hänen vanhempansa, huoltajansa tai sen henkilön kanssa, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on. Kaksitoista vuotta täyttäneelle tätä hoitoa tai huoltoa voidaan järjestää myös yksin häneen kohdistuvana, jos hän itse sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiaalle lapselle sitä voidaan järjestää yksin lapseen kohdistuvana enintään kolmen kuukauden ajaksi, kun lapsen huolenpitoa ei muutoin voida järjestää hänen huoltajansa tai sen henkilön sairauden johdosta, jonka hoidossa ja kasvatuksessa lapsi on, taikka muun vastaavan syyn tähden. Mainittua hoitoa tai huoltoa voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kolme kuukautta.
24 §
Ihmissuhteet ja yhteydenpito
Sijaishuollossa lapselle on turvattava hänen kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja turvalliset ihmissuhteet. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä.
Sosiaalilautakunnan on tuettava ja autettava lapsen ja hänen vanhempiensa sekä lapsen ja muiden hänelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa.
Kuultava lasta jo 12-vuotiaana, jos hän on kypsä ikäänsä nähden?
Lapsi voi haluta oman vanhemman luokse, mutta valitettavan harvoin se toteutuu??
Nääs, sijarit luopuvat vasta kun rahan tulo loppuu...
Eihän nämä loiset hoitaisi päivääkään, mutta kun yhteiskunta on tehnyt tästä touhusta bisnestä, jota pyöritetään verovaroin.
Tiedän äidin, joka laittoi sijareilta saamansa kukat ym heti roskiin. Viha oli niin valtava ja mielestäni oikeutettu.
Nyt hän sanoo, jos kadulla tulevat vastaan, sylkee päälle!!! Eikä halua koskaan heitä enää tavata, koska lapsi on aikuinen ja asuu jo omassa asunnossa äitinsä lähellä.
Kyllä lapsikin/nuorikin oppii vihaamaan sijareitaan, sitten kun ymmärtää sen vääryyden, joka häntä on kohdannut!!!!
surullista luettavaa.
Meillä on ihan toisinpäin.
Me äidit kunnioitamme ja arvostamme toisiamme.
Sain juuri ihanan äitienpäiväruusun bioäidiltä, ja toivotuksen, että istuttaisin sen puutarhaan.
Hän sai puutarhastamme poimitun kukkakimpun.
Vaalimme ystävyyttämme ja kukkiamme.
Lapsilla on hyvä olla molemmissa kodeissa kun äidit tukevat toisiaan.
T. Kummamamma
toteutunut.Soskutyöntekijät vaihtuvat tuhkatiheään,eivät edes kerkiä lukea lasta koskevia papereita.
pureta,ennenkuin nuori täyttää 18v, jos totta puhutaan,vaikka perheolosuhteet olisivat jo kymmenenkin vuotta sitten parantuneet.Näin on asia.
Suomea sanotaan vapaaksi maaksi , mutta kuitenkin oikeus on sosiaalityöntekijillä ,miksi? , hekin ovat vain tavallisia ihmisiä jotka luulee tietävän kaikki faktat tapahtumista mutta hekin tietävät vain käyntikertojen ja kuulemisien perusteella , he eivät näe kodin tosi tapahtumia ja sen sisältämää perherakkautta ,mut huostaanotettiin noin vuos sitte ku isäpuoli oli juoppo mut enää sitä ei oo kuviois mut huostaanotto jatkuu... eikä täs oo muitakaa ongelmii ku kaikkien meidän mielestä koti on maailman paras paikka ja me kaikki halutaan sinne. eli kysyn vain miten oikeus voi olla sosiaalivirkailijoilla , miks ei vaan vois itse päättää omast elämäst ja tehdä siitä onnelinen..
Yli 12-vuoitas lapsen mielipide on lain mukaan otettava huomioon hänen sijoituspaikastaan päätettäessä. Kuitenki sosiaalityöntekijä päättää 18-vuotiaaksi lapsen sijoituspaikasta ja on sosiaalitoimi on myös 18-vuotiaaksi vastuussa lapsesta. Lapsen täytettyä 18-vuotta hänellä on oikeus kunnan järestämään jälkihoitoon, joka voi tapahtua esim. niin, että sijaisperhe tekee sopimuksen kunnan kanssa perhehoidon jatkumisesta siihen saakka kun nuori täyttää 21 vuotta. 18-vuotias kuitenkin jo itse päättää missä haluaa asua.