*Elli pyysi edellä aloittamaan uuden Mökkielämää-ketjun, koska on itse estynyt.
Kuten *Elli itse kirjoitti omassa avauksessaan:
"Tässä voimme kirjoitella mökkiin, loma-asuntoon, vuokramökkiin, huvilaan, kakkosasuntoon liittyviä tapahtumia, luonnonilmiöitä, tunnelmia, totta ja kuviteltua nyt ja menneinä aikoina, leikkisää huumorijuttua tai totista totta, miten haluat, ole hyvä!"
Mökkielämää 4
98
6065
Vastaukset
- katriina64
Kun asuu omakotitalossaa suurlla tontilla, ei kaipaa mökkielämää, enkä luultavasti saisi edes kirjoittaa tähän ketjuun, mutta en voi olla kertomatta, että kyllä maalla on mukavaa.
Nyt .....kohta, lähdemme mieheni kanssa laittamaan tomaatín taimet lopullisille kasvupaikoilleen. Multasormeni syyhyää...on satava jotain näkyvää aikaan!- ii-li
Minulle on jäänyt ikuisesti epäselväksi, mistä tietää, mikä haara tai verso pitää nyppäistä pois. Mistä sen oikein näkee? Nypin niitä aina liian varovasti.
Ruusujen villiversot minä tunnistan kyllä, ja tiedän mikä verso pitää katkaista ja yrittää saada tukahtumaan.
Osaatko sanoa, miten pihlajasta saa kasvamaan yksirunkoisen puun? Edellyttääkö se vain sitä, että kaikki versot katkotaan vähän väliä, vai tarvitaanko siihen muitakin keinoja? - katriina64
ii-li kirjoitti:
Minulle on jäänyt ikuisesti epäselväksi, mistä tietää, mikä haara tai verso pitää nyppäistä pois. Mistä sen oikein näkee? Nypin niitä aina liian varovasti.
Ruusujen villiversot minä tunnistan kyllä, ja tiedän mikä verso pitää katkaista ja yrittää saada tukahtumaan.
Osaatko sanoa, miten pihlajasta saa kasvamaan yksirunkoisen puun? Edellyttääkö se vain sitä, että kaikki versot katkotaan vähän väliä, vai tarvitaanko siihen muitakin keinoja?miten pihlajasta saa kasvamaan yksirunkoisen puun.
Meidän kotimme tontilla on erittäin paljon pihlajia, pieniä ja suuria, emmekä ole koskaan ajatelleet , että niitä voisi "jalostaa" kasvattamalla yksirunkoiseksi.
Tänään viimeksi mieheni taittoi moottorisahalla muutaman pihlajan maan tasalta. Asumme haja-asutusalueella ja tämän tilame nimi pitäisi olla Pihlajamäki, niin paljon täällä kasvaa pihlajia. Tiedätkö, tai tietääkö joku, mikisi pihlajaa sanotaan pyhäksi puuksi? Mielestämme se on arkipäiväinen ja sitä on todella paljon talomme ympärillä. - Liisi
Kirjoita toki, kukaan ei kiellä. Kasvien hoivaaminen on niin monien ykkösharrastus, että siitä voi aina suurella mielenkiinnolla lukea. Ja sitä kasvattamista voi kukin yrittää niissä puitteissa, mitä on. Minulla tuppaa olemaan mullan puutetta. Yritän tehdä kompostia ja kuljettaa sinne säkkimultaa. Vaatimatonta touhua. Jos tilaisin autokuorman ruokamultaa, se panisi minut liian kovaan hommaan kärräämään jne.
Ikä ei taida riittää perennamaita laajentamaan. Kuitenkin osallistun puutarharetkiin ja tuon joka vuosi jotain uutta ja "ikuista" luulen.
Iili kyseli yksirunkoisesta pihlajasta. Minun näköalaani alkoi pihlaja jo varhaisessa vaiheessa häiritä. Aloin typistää sitä ensin kiertämällä, sitten letittämällä. Varret sulautuvat yhdeksi. Nyt se on jo kolme neljä metriä. Ylempää sidoin nipuksi ja nekin taitavat kasvaa yhteen. Väkivaltaistako. Järvimaisema ei peity, mutta pihlajankukat tuoksuvat pian. - Reetta2 ejk
katriina64 kirjoitti:
miten pihlajasta saa kasvamaan yksirunkoisen puun.
Meidän kotimme tontilla on erittäin paljon pihlajia, pieniä ja suuria, emmekä ole koskaan ajatelleet , että niitä voisi "jalostaa" kasvattamalla yksirunkoiseksi.
Tänään viimeksi mieheni taittoi moottorisahalla muutaman pihlajan maan tasalta. Asumme haja-asutusalueella ja tämän tilame nimi pitäisi olla Pihlajamäki, niin paljon täällä kasvaa pihlajia. Tiedätkö, tai tietääkö joku, mikisi pihlajaa sanotaan pyhäksi puuksi? Mielestämme se on arkipäiväinen ja sitä on todella paljon talomme ympärillä.Pihlaja on kaunis puu monella tavalla, lehdet, kukinta ja punaset marjat syksyllä. Rivitalo jossa joskus asuin, ympäristöön oli istutettu minipihlajia paljon. Rivitalo sai ensimmäisen palkinnon pihakilpailussa. Upea piha olikin varsinkin syksyllä pihlajan marjojen punaisessa loisteessa. Alkutalvesta tilhiparvet vierailivat
pihassa sankoin joukoin.
Pihlajaa kutsutaan pyhäksi puuksi koska Jeesuksen ristin kerrotaan olleen pihlajasta tehty.
Näin olen asian kuullut usealta taholta. ii-li kirjoitti:
Minulle on jäänyt ikuisesti epäselväksi, mistä tietää, mikä haara tai verso pitää nyppäistä pois. Mistä sen oikein näkee? Nypin niitä aina liian varovasti.
Ruusujen villiversot minä tunnistan kyllä, ja tiedän mikä verso pitää katkaista ja yrittää saada tukahtumaan.
Osaatko sanoa, miten pihlajasta saa kasvamaan yksirunkoisen puun? Edellyttääkö se vain sitä, että kaikki versot katkotaan vähän väliä, vai tarvitaanko siihen muitakin keinoja?Se rönsy, joka yrittää ylös tomaatin lehtihangasta on se, jonka voi nypätä pois. Jos saat tomaatin kasvamaan yksivartiseksi, se on tuotteliain.
Pihlajan saa yksivartiseksi vain karsimalla liiat oksat pois pienestä pitäen. Toisaalta liika karsiminen saattaa innostaa pihlajan tuottamaan juuriversoja.
Tuo toisaalla mainittu letittäminen kuulostaa hyvältä. Täällä Espanjassa letittävät monenmoisia pensaita ja saavat ne puumaisiksi. Kasvunopeus on toisenlainen kuin Suomessa.- Anu.1
Oletin että olet asunut joskus kaupungissakin,niin tietää mitä se maalla oleminen on.
Minä olen maalla syntynyt ja sieltä monen kierroksen kautta tähän kaupunkiin eksynyt,
mutta mökki olla pitää, joka on sellainen henkireikä tämän asvaltti ja kivitalojen
harmauteen.
Multasormi aina syyhyää kaivamaan jotakin multapenkkiä,mutta nyt on tuo
kasvihuone joka auttaa vähäsen ettei halla
veisi kaikkea,sillä sitäkin ilmenee.
Tomaattia ja varsinkin kirsikkatomaattia laitan aina paljon, myös kurkkua, sitten piisaa
omalle poppoolle ja vähän naapureillekkin
maistiaisia.
Kukka ja pensaat sekä koristepuut,myös
omenapuita olen laittanut.
Musta,valko ja punaherukka pensaista saan aina vuoden sadon,ja voi kun ne maistuvat hyvälle,
kun ei ole mitään lisä-aineita.
Myös mansikoitakin olen laittanut,mutta niistä on tullut niin hyvät sadot että ei enää meillä oikein haluta niitä,mutta olen lähettänyt niitä lappiin ja saanut vastikkeeksi hilloja,ne maistuvat,vaikka joku inhoaa niitä pieniä siemeniä marjassa,mutta ei saa olla niin tirsmu. - katriina64
Anu.1 kirjoitti:
Oletin että olet asunut joskus kaupungissakin,niin tietää mitä se maalla oleminen on.
Minä olen maalla syntynyt ja sieltä monen kierroksen kautta tähän kaupunkiin eksynyt,
mutta mökki olla pitää, joka on sellainen henkireikä tämän asvaltti ja kivitalojen
harmauteen.
Multasormi aina syyhyää kaivamaan jotakin multapenkkiä,mutta nyt on tuo
kasvihuone joka auttaa vähäsen ettei halla
veisi kaikkea,sillä sitäkin ilmenee.
Tomaattia ja varsinkin kirsikkatomaattia laitan aina paljon, myös kurkkua, sitten piisaa
omalle poppoolle ja vähän naapureillekkin
maistiaisia.
Kukka ja pensaat sekä koristepuut,myös
omenapuita olen laittanut.
Musta,valko ja punaherukka pensaista saan aina vuoden sadon,ja voi kun ne maistuvat hyvälle,
kun ei ole mitään lisä-aineita.
Myös mansikoitakin olen laittanut,mutta niistä on tullut niin hyvät sadot että ei enää meillä oikein haluta niitä,mutta olen lähettänyt niitä lappiin ja saanut vastikkeeksi hilloja,ne maistuvat,vaikka joku inhoaa niitä pieniä siemeniä marjassa,mutta ei saa olla niin tirsmu.kaupungissa, monessakin, ja toivon , että saisimme asua lopun ikäämme täällä Kaakkois Suomessa synnyinseudullani, mistä hankimme omakotitalon eläkepäiviksemme.
Olemme kumpikin innostuneet puutarhan hoidosta ja kasvimaasta saamme aina syksyisin hyvän sadon talven varalle. Minulla on tapana sanoa, että harrastuksia tulee ja menee, mutta puutarhan hoito on tullut jäädäkseen. - ii-li
Liisi kirjoitti:
Kirjoita toki, kukaan ei kiellä. Kasvien hoivaaminen on niin monien ykkösharrastus, että siitä voi aina suurella mielenkiinnolla lukea. Ja sitä kasvattamista voi kukin yrittää niissä puitteissa, mitä on. Minulla tuppaa olemaan mullan puutetta. Yritän tehdä kompostia ja kuljettaa sinne säkkimultaa. Vaatimatonta touhua. Jos tilaisin autokuorman ruokamultaa, se panisi minut liian kovaan hommaan kärräämään jne.
Ikä ei taida riittää perennamaita laajentamaan. Kuitenkin osallistun puutarharetkiin ja tuon joka vuosi jotain uutta ja "ikuista" luulen.
Iili kyseli yksirunkoisesta pihlajasta. Minun näköalaani alkoi pihlaja jo varhaisessa vaiheessa häiritä. Aloin typistää sitä ensin kiertämällä, sitten letittämällä. Varret sulautuvat yhdeksi. Nyt se on jo kolme neljä metriä. Ylempää sidoin nipuksi ja nekin taitavat kasvaa yhteen. Väkivaltaistako. Järvimaisema ei peity, mutta pihlajankukat tuoksuvat pian.Aina välillä näkee ihan tavallisen villipihlajan, jolla on paksu runko eikä lainkaan juuriversoja.
Tuo letittämin ja kietominen on varmaan sitten käyttökelpoinen keino Suomessakin. Olen luullut, että sitä käytetään vain etelän mailla.
Varhaislapsuudestani muistan erään kauniin näkymän: Pihassamme oli juuri tuollainen yksirunkoinen pihlaja. Oli talvi, ja puussa oli paljon marjoja. Sen lisäksi puussa oli toistakymmentä punatulkkua syömässä marjoja. Katselin näkymää lumoutuneena. Minun on täytynyt olla silloin 5-vuotias. katriina64 kirjoitti:
kaupungissa, monessakin, ja toivon , että saisimme asua lopun ikäämme täällä Kaakkois Suomessa synnyinseudullani, mistä hankimme omakotitalon eläkepäiviksemme.
Olemme kumpikin innostuneet puutarhan hoidosta ja kasvimaasta saamme aina syksyisin hyvän sadon talven varalle. Minulla on tapana sanoa, että harrastuksia tulee ja menee, mutta puutarhan hoito on tullut jäädäkseen.puutarhan hoitoon.On se mukavaa jos ei kaikki paikat kipeytyisi ja aina on kesken joku kohta.
Meillä se on kokonaan minun harteilla puutarhassa mitä tapahtuukaan.Koska kaverilla ei jää aikaa.
Kesä on niin lyhyt siinä pitää keretä käydä muuallakin.Heti heinäkuun alusta alkaa hillasouvi.Sitten perässä muut.Ilman puutarhaa on kyllä ikävä että pitää jaksaa.- katriina64
pääsky kirjoitti:
puutarhan hoitoon.On se mukavaa jos ei kaikki paikat kipeytyisi ja aina on kesken joku kohta.
Meillä se on kokonaan minun harteilla puutarhassa mitä tapahtuukaan.Koska kaverilla ei jää aikaa.
Kesä on niin lyhyt siinä pitää keretä käydä muuallakin.Heti heinäkuun alusta alkaa hillasouvi.Sitten perässä muut.Ilman puutarhaa on kyllä ikävä että pitää jaksaa.puutarhan ja pihan hoitoon. Kesä on tosin lyhyt, mutta eihän se kiireisin ja työteliäin aika kestä kuin tämän kevätkauden ja sitten sadonkorjuuajan.
Kesä ja heinäkuussa voi katsella kättensä töitä ja kateviljely mitä harrastamme, pitää rikkaruohotkin kurissa.
Onhan meillä muitakin harrastuksia kuin puutarhan hoito, mutta tulee nyt puhuttua siitä enemmän näin "sesonkiaikana." katriina64 kirjoitti:
puutarhan ja pihan hoitoon. Kesä on tosin lyhyt, mutta eihän se kiireisin ja työteliäin aika kestä kuin tämän kevätkauden ja sitten sadonkorjuuajan.
Kesä ja heinäkuussa voi katsella kättensä töitä ja kateviljely mitä harrastamme, pitää rikkaruohotkin kurissa.
Onhan meillä muitakin harrastuksia kuin puutarhan hoito, mutta tulee nyt puhuttua siitä enemmän näin "sesonkiaikana."kasva.Olen joskus ja monesti jättänyt kesäksi kasvimaan etten ole siellä käynyt.
On puolimetrinen ja metrinen kasvusto kaikkea muuta kun sinne kylvettyjä.Mies sanoi ettei enää kynnä sitä peltoa.Eikä sinne haluta puhdistamaan kun sääsket hyökkää päälle.Sitä lystiä on saanut tarpeeksi.
Sain parin millin porkkanoita ainoastaan nauris pärjää rikkaruohoille.
Nyt laitan vain perunoita vain vähän muuta.- ii-li
pääsky kirjoitti:
puutarhan hoitoon.On se mukavaa jos ei kaikki paikat kipeytyisi ja aina on kesken joku kohta.
Meillä se on kokonaan minun harteilla puutarhassa mitä tapahtuukaan.Koska kaverilla ei jää aikaa.
Kesä on niin lyhyt siinä pitää keretä käydä muuallakin.Heti heinäkuun alusta alkaa hillasouvi.Sitten perässä muut.Ilman puutarhaa on kyllä ikävä että pitää jaksaa....mikäli olen oikein ymmärtänyt. Miten on omenapuiden ja muiden hedelmäpuiden kanssa? Miten hyvin ne siellä menestyvät? (Olet maininnut Kainuun ja Sodankylän.)
En ole koskaan pitänyt luumuista. Se varmaankin johtuu siitä, että meidän "luumupuu" oli oikeasti kriikunapuu. Puun sato oli tummansinisiä kriikunoita, jotka olivat happamia ja karvaita. Äiti teki niistä mehua ja pani siihen niin valtavasti sokeria, etten voinut juoda sitä makeuden takia.
Se oli vielä sitä aikaa, kun hilloon tai mehuun pantiin sokeria suhteessa 1/1. Eli yhtä paljon sokeria kuin marjoja. En silloin enkä myöhemminkään ole pitänyt hilloista. Sain kammon siitä suhteettomasta makeudesta. (Kun olen itse syntynyt sota-aikana, niin sokeria ei ollut, eikä ollut mitään kovin makeaa. En yksinkertaisesti ollut tottunut makeaan. Enkä ole tottunut vieläkään.)
Minulla ei ole puutarhaa, koska asun kerrostalossa. Puutarhassa puuhaaminen olisi kyllä hyvää ja monipuolista liikuntaa. Aikaisemmin minulla oli mahdollisuus puuhata ystäväni puutarhassa, mutta hänen kuolemansa jälkeen sekin loppui. - Oli se silloin mukavaa nähdä työnsä jäljet. - katriina64
pääsky kirjoitti:
kasva.Olen joskus ja monesti jättänyt kesäksi kasvimaan etten ole siellä käynyt.
On puolimetrinen ja metrinen kasvusto kaikkea muuta kun sinne kylvettyjä.Mies sanoi ettei enää kynnä sitä peltoa.Eikä sinne haluta puhdistamaan kun sääsket hyökkää päälle.Sitä lystiä on saanut tarpeeksi.
Sain parin millin porkkanoita ainoastaan nauris pärjää rikkaruohoille.
Nyt laitan vain perunoita vain vähän muuta.sitä kun kasvien juurelle laitetaan katteeksi esm. nurmikonleikkuujätettä (ruohosilppua)mikä estää rikkakasvien elossa pysymisen, niin ettei tarvitse kitkeä niin paljoa.
Muistanko oikein, että sinä olet se rationaalinen , suuripiirteinen huusholaska, joka viljelet sieniäkin rappujesi edessä:)
Heität perkeet vain kuistin kaiteen yli ja siinäpä onkin sienipelto heti kun menee ovesta ulos :-D
Kyllä minä tuosta kasvimaan hoidosta sen verran voisin sana, että jos maahan jotain panee kasvamaan, niin kyllä sitä toivoo satoakin saavansa. ii-li kirjoitti:
...mikäli olen oikein ymmärtänyt. Miten on omenapuiden ja muiden hedelmäpuiden kanssa? Miten hyvin ne siellä menestyvät? (Olet maininnut Kainuun ja Sodankylän.)
En ole koskaan pitänyt luumuista. Se varmaankin johtuu siitä, että meidän "luumupuu" oli oikeasti kriikunapuu. Puun sato oli tummansinisiä kriikunoita, jotka olivat happamia ja karvaita. Äiti teki niistä mehua ja pani siihen niin valtavasti sokeria, etten voinut juoda sitä makeuden takia.
Se oli vielä sitä aikaa, kun hilloon tai mehuun pantiin sokeria suhteessa 1/1. Eli yhtä paljon sokeria kuin marjoja. En silloin enkä myöhemminkään ole pitänyt hilloista. Sain kammon siitä suhteettomasta makeudesta. (Kun olen itse syntynyt sota-aikana, niin sokeria ei ollut, eikä ollut mitään kovin makeaa. En yksinkertaisesti ollut tottunut makeaan. Enkä ole tottunut vieläkään.)
Minulla ei ole puutarhaa, koska asun kerrostalossa. Puutarhassa puuhaaminen olisi kyllä hyvää ja monipuolista liikuntaa. Aikaisemmin minulla oli mahdollisuus puuhata ystäväni puutarhassa, mutta hänen kuolemansa jälkeen sekin loppui. - Oli se silloin mukavaa nähdä työnsä jäljet.ottaa palstapuutarha.Annalan kartanon kaupungin palstoilla on monivuotisia kasveja ja kaunis ympäristö.
Myös puutarha ihmiset tulevat mukana.Varmaan kaikissa kaupungeissa on omat palstat ja mökit.Siellä saa mummujen kanssa tarinoida kaiket päivät ja tietekin naisten ja miesten tiedä vaikka olisit sen jonkun toivelistalla.
En ole kuullut kriikunasta eikä täällä kuusamossa saa omenapuista eikä luumuista puhumattakaan satoa.Joillakin on tammen alku joka paleltuu talvella mutta pysyy hengissä.
Mansikat menestyy hyvin ja kainenlaiset marjat.Tyrniä pitäisi kokeilla.
Minuksi riittää nuokin mitkä kasvavat.Sodankylässä en nähnyt niitäkään.
Minä olen oppinut syömään kaikenlaisia hilloa ihan vain leivän päällä.Leivonnassa hillot on hyviä.Minun lapsuudessa ei ollut sokeroitua mitään.Liika sokeri on yhtä pahaa kun suolakin.- toivontytär
katriina64 kirjoitti:
miten pihlajasta saa kasvamaan yksirunkoisen puun.
Meidän kotimme tontilla on erittäin paljon pihlajia, pieniä ja suuria, emmekä ole koskaan ajatelleet , että niitä voisi "jalostaa" kasvattamalla yksirunkoiseksi.
Tänään viimeksi mieheni taittoi moottorisahalla muutaman pihlajan maan tasalta. Asumme haja-asutusalueella ja tämän tilame nimi pitäisi olla Pihlajamäki, niin paljon täällä kasvaa pihlajia. Tiedätkö, tai tietääkö joku, mikisi pihlajaa sanotaan pyhäksi puuksi? Mielestämme se on arkipäiväinen ja sitä on todella paljon talomme ympärillä.heissan myös täältä kaakkois-suomesta tässä linkki jossa edes vähän tietoa pihlajasta. Yksirunkoisen siitä saat kun katkot kaikki sivuoksat/-versot pois säännöllisesti.
http://www.yrttitarha.com/kanta/pihlaja/ - katriina64
toivontytär kirjoitti:
heissan myös täältä kaakkois-suomesta tässä linkki jossa edes vähän tietoa pihlajasta. Yksirunkoisen siitä saat kun katkot kaikki sivuoksat/-versot pois säännöllisesti.
http://www.yrttitarha.com/kanta/pihlaja/Me olemme monena vuonna tehneet kotiviiniä pihlajan marjoista.
Se on mietoa ja kukaan vieraistamme ei ole juopunut, vaan kokenut, että onpa hyvää viinä.
Vaatii vain paneutumista asiaan ja kohtuutta.
Mukavia jutellessa kukaa ei kaipaa humalahakuisuutaa. - aupa
ii-li kirjoitti:
...mikäli olen oikein ymmärtänyt. Miten on omenapuiden ja muiden hedelmäpuiden kanssa? Miten hyvin ne siellä menestyvät? (Olet maininnut Kainuun ja Sodankylän.)
En ole koskaan pitänyt luumuista. Se varmaankin johtuu siitä, että meidän "luumupuu" oli oikeasti kriikunapuu. Puun sato oli tummansinisiä kriikunoita, jotka olivat happamia ja karvaita. Äiti teki niistä mehua ja pani siihen niin valtavasti sokeria, etten voinut juoda sitä makeuden takia.
Se oli vielä sitä aikaa, kun hilloon tai mehuun pantiin sokeria suhteessa 1/1. Eli yhtä paljon sokeria kuin marjoja. En silloin enkä myöhemminkään ole pitänyt hilloista. Sain kammon siitä suhteettomasta makeudesta. (Kun olen itse syntynyt sota-aikana, niin sokeria ei ollut, eikä ollut mitään kovin makeaa. En yksinkertaisesti ollut tottunut makeaan. Enkä ole tottunut vieläkään.)
Minulla ei ole puutarhaa, koska asun kerrostalossa. Puutarhassa puuhaaminen olisi kyllä hyvää ja monipuolista liikuntaa. Aikaisemmin minulla oli mahdollisuus puuhata ystäväni puutarhassa, mutta hänen kuolemansa jälkeen sekin loppui. - Oli se silloin mukavaa nähdä työnsä jäljet.Kriikunasta tulee värikästä höyrymehua ja pikanttia makua. Sekoitetaan esim.marjamehuihin. Verraton kiisselin pohja-aines.
Koko elämäni olen haaveillut kasvattaa kriikunoita, mutta on jäänyt ajatukseksi. - Liisi
katriina64 kirjoitti:
sitä kun kasvien juurelle laitetaan katteeksi esm. nurmikonleikkuujätettä (ruohosilppua)mikä estää rikkakasvien elossa pysymisen, niin ettei tarvitse kitkeä niin paljoa.
Muistanko oikein, että sinä olet se rationaalinen , suuripiirteinen huusholaska, joka viljelet sieniäkin rappujesi edessä:)
Heität perkeet vain kuistin kaiteen yli ja siinäpä onkin sienipelto heti kun menee ovesta ulos :-D
Kyllä minä tuosta kasvimaan hoidosta sen verran voisin sana, että jos maahan jotain panee kasvamaan, niin kyllä sitä toivoo satoakin saavansa.Voiko sitä ruohonleikkuujätettä panna ihan kasvimaalle ? Pelkään rikkaruohon siemeniä ja olen pannut sen sivummalle pensaiden juurelle. Miten tarkkaan on katsottava leikattavan ruohon pituus ?
Millä konsteilla kompostoitte ruohonleikkuutähteen hyvin mullaksi ?
Syksyllä jäi ruoho liian pitkäksi sateen vuoksi. Hangen alla myyrät olivat juhlineet. Keskeltä pihaa löytyi esim. pyöreä pesä, kuivuneesta ruohosta tehty. - katriina64
Liisi kirjoitti:
Voiko sitä ruohonleikkuujätettä panna ihan kasvimaalle ? Pelkään rikkaruohon siemeniä ja olen pannut sen sivummalle pensaiden juurelle. Miten tarkkaan on katsottava leikattavan ruohon pituus ?
Millä konsteilla kompostoitte ruohonleikkuutähteen hyvin mullaksi ?
Syksyllä jäi ruoho liian pitkäksi sateen vuoksi. Hangen alla myyrät olivat juhlineet. Keskeltä pihaa löytyi esim. pyöreä pesä, kuivuneesta ruohosta tehty.on erinomaista kasvimaan kateainetta. Samalla kun se estää rikkaruohoja saamasta valtaa, se typpilannoittaa maata.
Tarkoitan nyt nurmikon leikkuusta tullutta jätettä.
Ei mitä tahansa heinää voi käyttää kateaineena.
Kylvetyssä tiheässä nurmikossahan ei ole yleensä rikkaruohoja, ei ainakaan juolavehnää ja voikukkakaan ei leviä, jos voikukkainen nurmikko leikataan niin usein, etteivät kukat ehdi kehittää siemeniä.
Me laitoimme tänään jo ensimmäisen kerran nurmikon leikkuujätettä kylvettyjen porkkanarivien väliin.
Kevättalvella hangen päälle kylvetty tuhka, jota saimme talomme saunan uunista ja takasta ja joka siivilöitiin, ettei hiiliä tullut mukaan, antoi sellaista potkua nurmikolle, että katsoimme aiheelliseksi jo tänään leikata nurmikon ensimmäisen kerran tänä kesänä. - Liisi
katriina64 kirjoitti:
on erinomaista kasvimaan kateainetta. Samalla kun se estää rikkaruohoja saamasta valtaa, se typpilannoittaa maata.
Tarkoitan nyt nurmikon leikkuusta tullutta jätettä.
Ei mitä tahansa heinää voi käyttää kateaineena.
Kylvetyssä tiheässä nurmikossahan ei ole yleensä rikkaruohoja, ei ainakaan juolavehnää ja voikukkakaan ei leviä, jos voikukkainen nurmikko leikataan niin usein, etteivät kukat ehdi kehittää siemeniä.
Me laitoimme tänään jo ensimmäisen kerran nurmikon leikkuujätettä kylvettyjen porkkanarivien väliin.
Kevättalvella hangen päälle kylvetty tuhka, jota saimme talomme saunan uunista ja takasta ja joka siivilöitiin, ettei hiiliä tullut mukaan, antoi sellaista potkua nurmikolle, että katsoimme aiheelliseksi jo tänään leikata nurmikon ensimmäisen kerran tänä kesänä.Haluaisin kokeilla sitä perennapenkkiin. Ehkä ei haittaa ?
- katriina64
Liisi kirjoitti:
Haluaisin kokeilla sitä perennapenkkiin. Ehkä ei haittaa ?
perennapenkkiin. Ei se muuten haittaa, mutta ei näytä kovin kauniilta.
Jos vaan jaksaa pitää kukkapenkin rikkaruohottomana, niin se on paremman näköinen kun kukkien välissä on puhdasta multaa.
Eilsen päivää putsailin perennapenkkiä. Nostin taimia ylös ja puhdistin kasvualustan rikkaruohoista.Pikkuisen myöhäiseksi meni, mutta tahdoin tietää mikä on minkäkin kukan taimi. Aivan pienistä aluista, aikaisemmin keväällä ei voi olla varma.
Tämähän ei ole tosin mikään puutarhapalsta, mutta tuskin lienee kiellettyäkään näin keväisin
luonnon herättyä ja lähdettyä kasvuun, puhua ajankohtaisista asioista.
Minäkin "rauhoitun" muutaman viikon kuluttua.
Nyt tuntuu vaan taas siltä, että kaikki on saatava kuntoon, että voi sydänkesällä ottaa rennommin, matkustella eri puolella Suomea oleviin kesätapahtumiin, mökkeillä jne.
- mos
Olen huomannut liian rahan ahneuden aiheuttavan vaikeuksia. kOKOajan mietitään nouseeko mökin arvo jos teen tämän tai tuon. kuitenkin tärkeintä on jos itselläsi on hyvä olla.
kun on vain kymmenenkin vuotta aikaa ei rahan arvoa enää ajattele eikä mökin hintaa.
Täysillä eläminen käy puutarhassakin mutta kun siellä on työtä.Kaikkea pitää tehdä mitä mieli tekee.
Kun alkaa ajattelemaan kaiken hetkisyyttä ja katoamista tulee haikea ja ulkopuolinen olo.Pakko paeta pieneen ja arkipäiväiseen sieltä sen itsensä löytää.Puutarha on yksi sellainen.
On paljon muitakin kuten lukupaikka tai käsityön paikka jossain puun alla tai veneessä tai terassilla.Se on ilo kun osaa olla ihan mitään tekemättä ja huvikseen.- viidanhelmi
Ei pitäisi koko ajan ahnehtia ja ajatella kaikkea rahan tienaamisen kannalta.
Tärkeintä olisi osata elää tässä ja nyt.
Nauttia mökistään ja muusta saavutetusta.
Meillä on kaksi mökkiä käytössä ja kaupunkiasunto.
Ei kuitenkaan voi olla kun yhdessä paikassa kerrallaan.
Ollaan joskus vuokrattu toista mökkiä mutta viime vuosina sekin on jäänyt saa vain vaivan palkakseen.
Hirveä homma niissä on ja kuluja.
Kun ikää tulee tajuaa rajallisuutensa ei arvosta oikein muuta kun omaa mukavuuttaan.
- pyydettyä muutama
hauki ja savustettua.Pakkaseenkin laitoin.Kädet on rakkuloilla,kun haravoin Kyllä sitä pitäisi malttaa ottaa vain kirja ja lukea,eikä enään hosua työnperässä.
että vain pienissä erissä haravoipi.Siellä ei voi mennä koneelle lepäämään vaan pitää kevyen käsityön jota tekee välillä.
Silloin on naapurin emännän kanssa khvin paikka.
Minä tein värikkäistä lakanoista huoneen jonka sisällä on amme,pata vähän edempänä.Lattian laitoin ritilöistä noin 6.neliötä.lisään vielä. En pura sitä kesällä vaan siinä on pöytä jossa voin tiskata ja syödä.Ja nojatuolit,hyllyt.
Tämän jälkeen näin sellaisen Kodin Kuvalehdessä että oli puihin naruun laitettu pyykkipojilla värikäs vaate.
- Sens-Ori
Eläkeläisen elämäntapaprofiili:
Talvi Canarialla
Kevät Mökillä kalastusta, askareita
Kesä -"- veneillen
Syksy -"- sadonkorjuu, Estonian ooppera ja Pärnun kylpyläviikko.
Siinä rutiini!
Parasta kaikista on tuo kevät:
kun linnut saapuvat, käyvät kosioleikkinsä ja hoitavat pesueensa
kun skillat värjäävät maan siniseksi
kun saunan jälkeen istahtaa keinuun auringon laskua katsellen.
Tätä oravanpyörää pyöritän niin kauan kuin henki pihisee!- aupA
Noin suunnilleen menee, ymmärrän 100 %. Minun sadonkorjuuseen kuuluvat sienet ja metsämarjat.
Hiven muitakin muunnelmia. - aupA
Tuskin se mikään oravanpyörä on, koska siitä nauttii niin ytimiä myöten. Siitä puuttuu pakko.
- Liisi
Osaisiko joku kertoa, mitä tapahtuu hauen kutemiselle, kun on näin hurjan kylmää, kerrostalon 4.kerroksen korkeudella pakkasasteita. Siirtyykö hauen kutu vai seuraavatko ne vain kalenteria orjallisesti.
sanoi veljeni kun vykly lauloi ,lauloi että vökly vökly vökly.Linnun muuta nimeä en tiedä.Eilen se lauloi ja sanoin että hauet kutoo.
En tiedä muuta koko kutemsesta mutta luulen sen odottavan lämpimämpää ilmaa.Silloinhan ihmisenkin kutemishalut alkaa.- Liisi
pääsky kirjoitti:
sanoi veljeni kun vykly lauloi ,lauloi että vökly vökly vökly.Linnun muuta nimeä en tiedä.Eilen se lauloi ja sanoin että hauet kutoo.
En tiedä muuta koko kutemsesta mutta luulen sen odottavan lämpimämpää ilmaa.Silloinhan ihmisenkin kutemishalut alkaa.Saattaisi olla kuovi ?
Liisi kirjoitti:
Saattaisi olla kuovi ?
laulaa mitään. Miten olisi taivaan vuohi ja minkä näköinen se on.
- ii-li
pääsky kirjoitti:
laulaa mitään. Miten olisi taivaan vuohi ja minkä näköinen se on.
Ne huutavat "kuovi, kuovi".
Voi, miten kauan siitä onkaan, kun olen kuullut todellisia luonnon ääniä. Kuovin huuto oli mieluisaa, samoin taivaanvuohen äänet ja sammakon kurnutus. Lapsuusaikana talitintikin vielä lauloivat "titityy". Nykyisin ne laulavat "tityy" ainakin täällä meillä. Se on ihan luonnontutkijoiden toteama asia, että laulu on muuttunut täällä Etelä-Suomessa.
Asuin lapsena todellisen luonnon aarreaitan partaalla. Noin puolen kilometrin päässä oli soistunut järvi, joka kuhisi elämää. Menimme porukalla ihastelemaan luonnon ihmeitä. Lintuja, kasveja, vedessä eläviä otuksia, nuijapäitä, vesihyönteisiä, kaloja. Varmaankin tästä luonnon heräämisen tutkimisesta aina keväisin seurasi se, etteivät villit pojatkaan halunneet aiheuttaa pahaa eläimille, ei edes käärmeille.
Suo oli todellinen hyllyvä, pohjaton paikka. Siellä saattoi kävellä saappaat jalassa, mutta turpeen ja juurien alla oli pelkkää vettä ja vetistä liejua. Siellä oli harvinaisia kasveja. Kun koulussa piti kerätä kasveja, niin kävin siellä ottamassa niitä herbaariooni. Jotkut olivat niin harvinaisia, että opettaja epäili minun petkuttavan häntä.
Se on ainoa paikka, jossa olen nähnyt esim. kihokkeja. Vedessä oli lumpeita. Kahden läheisen tilan asukkaat kävivät siellä kalastamassa, ja pääsimme aina joskus heidän itsetehtyihin ruuhiinsa soutelemaan sokkeloisella järvellä. Siellä oli parin-kolmen metrin levyisiä, korkeiden ruokojen reunustamia reittejä, joita pitkin pääsi sitten hiukan avoimemmalle paikalle järven keskelle. - ii-li
ii-li kirjoitti:
Ne huutavat "kuovi, kuovi".
Voi, miten kauan siitä onkaan, kun olen kuullut todellisia luonnon ääniä. Kuovin huuto oli mieluisaa, samoin taivaanvuohen äänet ja sammakon kurnutus. Lapsuusaikana talitintikin vielä lauloivat "titityy". Nykyisin ne laulavat "tityy" ainakin täällä meillä. Se on ihan luonnontutkijoiden toteama asia, että laulu on muuttunut täällä Etelä-Suomessa.
Asuin lapsena todellisen luonnon aarreaitan partaalla. Noin puolen kilometrin päässä oli soistunut järvi, joka kuhisi elämää. Menimme porukalla ihastelemaan luonnon ihmeitä. Lintuja, kasveja, vedessä eläviä otuksia, nuijapäitä, vesihyönteisiä, kaloja. Varmaankin tästä luonnon heräämisen tutkimisesta aina keväisin seurasi se, etteivät villit pojatkaan halunneet aiheuttaa pahaa eläimille, ei edes käärmeille.
Suo oli todellinen hyllyvä, pohjaton paikka. Siellä saattoi kävellä saappaat jalassa, mutta turpeen ja juurien alla oli pelkkää vettä ja vetistä liejua. Siellä oli harvinaisia kasveja. Kun koulussa piti kerätä kasveja, niin kävin siellä ottamassa niitä herbaariooni. Jotkut olivat niin harvinaisia, että opettaja epäili minun petkuttavan häntä.
Se on ainoa paikka, jossa olen nähnyt esim. kihokkeja. Vedessä oli lumpeita. Kahden läheisen tilan asukkaat kävivät siellä kalastamassa, ja pääsimme aina joskus heidän itsetehtyihin ruuhiinsa soutelemaan sokkeloisella järvellä. Siellä oli parin-kolmen metrin levyisiä, korkeiden ruokojen reunustamia reittejä, joita pitkin pääsi sitten hiukan avoimemmalle paikalle järven keskelle.Mikäli nyt oikein muistan, niin taivaanvuohen äänet eivät ole laulua, vaan ne saavat äänen aikaan jotenkin pyrstöllään.
- liisi
pääsky kirjoitti:
laulaa mitään. Miten olisi taivaan vuohi ja minkä näköinen se on.
Laulurastas,kuusivaltaisten havu- ja sekametsien tyyppilaji, alkaa laulunsa jopa huhtikuun puolivälissä (ja jatkaa hauenkudun yli?)Laulu taidokasta juttelua, toistoa, kirkkaan ohella karheatakin, kertoo lintukirja. Kaikki eivät noudata kaavaa, vaan lurittelevat nopeammin.
Taivaanvuohi pesii kosteikkojen äärellä. Munii huhti- toukokuussa. Alassyöksyessä jäykät pyrstösulat synnyttävät erikoisen "vuohenmäkätyksen" ja toinen soidinääni on rytmikäs nikottelu.
Nyt pitäis ratkaista, onko paikallisesti kutsuttu vykly taivaanvuohi vai onko se laulurastas. Molemmat esiintyvät koko maassa. - Hintriika
pääsky kirjoitti:
laulaa mitään. Miten olisi taivaan vuohi ja minkä näköinen se on.
Kuovin laulu on sen soidinhuuto, jota ihmisenkin pitäisi uskoa... Vanha kansanviisaus sanoo: "Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle."
Kuovi siis varoittaa heikoista jäistä huhuillessaan kumppania itselleen! ii-li kirjoitti:
Ne huutavat "kuovi, kuovi".
Voi, miten kauan siitä onkaan, kun olen kuullut todellisia luonnon ääniä. Kuovin huuto oli mieluisaa, samoin taivaanvuohen äänet ja sammakon kurnutus. Lapsuusaikana talitintikin vielä lauloivat "titityy". Nykyisin ne laulavat "tityy" ainakin täällä meillä. Se on ihan luonnontutkijoiden toteama asia, että laulu on muuttunut täällä Etelä-Suomessa.
Asuin lapsena todellisen luonnon aarreaitan partaalla. Noin puolen kilometrin päässä oli soistunut järvi, joka kuhisi elämää. Menimme porukalla ihastelemaan luonnon ihmeitä. Lintuja, kasveja, vedessä eläviä otuksia, nuijapäitä, vesihyönteisiä, kaloja. Varmaankin tästä luonnon heräämisen tutkimisesta aina keväisin seurasi se, etteivät villit pojatkaan halunneet aiheuttaa pahaa eläimille, ei edes käärmeille.
Suo oli todellinen hyllyvä, pohjaton paikka. Siellä saattoi kävellä saappaat jalassa, mutta turpeen ja juurien alla oli pelkkää vettä ja vetistä liejua. Siellä oli harvinaisia kasveja. Kun koulussa piti kerätä kasveja, niin kävin siellä ottamassa niitä herbaariooni. Jotkut olivat niin harvinaisia, että opettaja epäili minun petkuttavan häntä.
Se on ainoa paikka, jossa olen nähnyt esim. kihokkeja. Vedessä oli lumpeita. Kahden läheisen tilan asukkaat kävivät siellä kalastamassa, ja pääsimme aina joskus heidän itsetehtyihin ruuhiinsa soutelemaan sokkeloisella järvellä. Siellä oli parin-kolmen metrin levyisiä, korkeiden ruokojen reunustamia reittejä, joita pitkin pääsi sitten hiukan avoimemmalle paikalle järven keskelle.kevään lintuja eikö ole ollut aikaa mennä suolle.
Meilläkin ovat soita kuivattaneet ja hakanneet puut niiden ympäriltä vaan eivät ole linnut lähteneet.Olen kyllä kahden kilometrin päässä luonnonsuojelu alueelta Oulangan Luonnonpuistosta.Jospa linnut tulevat sieltä.
Suunnittele ensi suveksi luontomatka oikeaan paikkaan!!
Sodankylässä oli suokukkoja niitä en ole nähnyt meillä.
Suo on kyllä hyvä paikka kun sieltä saa vielä hillojakin.Ei olisi saanut niin rankasti tuhota soita ja metsiä.
Onhan metsään kyllä tullut vavaruutta näkee kauemmas.
Siellä etelän metsissä ei näe minnekkään.Meillä on muuten kihokkeja.
Luultavasti vökly on se taivaan vuohi.Viimeksi kuulin pihaa haravoidessa kun palokärki hakkasi puuta.Se ei tiedä hyvää pitäisi ajaa kauemms mehtään.
Kuuden poron lauma makasi ja asui viereisellä pellolla. Jokohan ovat keksineet etten ole laittanut harsoa mansikoiden päälle.- Käpsäkkä
pääsky kirjoitti:
kevään lintuja eikö ole ollut aikaa mennä suolle.
Meilläkin ovat soita kuivattaneet ja hakanneet puut niiden ympäriltä vaan eivät ole linnut lähteneet.Olen kyllä kahden kilometrin päässä luonnonsuojelu alueelta Oulangan Luonnonpuistosta.Jospa linnut tulevat sieltä.
Suunnittele ensi suveksi luontomatka oikeaan paikkaan!!
Sodankylässä oli suokukkoja niitä en ole nähnyt meillä.
Suo on kyllä hyvä paikka kun sieltä saa vielä hillojakin.Ei olisi saanut niin rankasti tuhota soita ja metsiä.
Onhan metsään kyllä tullut vavaruutta näkee kauemmas.
Siellä etelän metsissä ei näe minnekkään.Meillä on muuten kihokkeja.
Luultavasti vökly on se taivaan vuohi.Viimeksi kuulin pihaa haravoidessa kun palokärki hakkasi puuta.Se ei tiedä hyvää pitäisi ajaa kauemms mehtään.
Kuuden poron lauma makasi ja asui viereisellä pellolla. Jokohan ovat keksineet etten ole laittanut harsoa mansikoiden päälle.Viimeksi 32 vuotta sitten saimme hilloja 150 litraa. Oli se suo, jonka lähelle ajoimme kaksi kertaa päivässä. Eipä enää ojitusten jälkeen. Siellä metsä humisee.
Kerran lampaat syksymyöhällä pääsivät pihamaalle. Nehän porkkasivat mansikkamaan muovit reikäisiksi. Huono juttu. - ii-li
pääsky kirjoitti:
kevään lintuja eikö ole ollut aikaa mennä suolle.
Meilläkin ovat soita kuivattaneet ja hakanneet puut niiden ympäriltä vaan eivät ole linnut lähteneet.Olen kyllä kahden kilometrin päässä luonnonsuojelu alueelta Oulangan Luonnonpuistosta.Jospa linnut tulevat sieltä.
Suunnittele ensi suveksi luontomatka oikeaan paikkaan!!
Sodankylässä oli suokukkoja niitä en ole nähnyt meillä.
Suo on kyllä hyvä paikka kun sieltä saa vielä hillojakin.Ei olisi saanut niin rankasti tuhota soita ja metsiä.
Onhan metsään kyllä tullut vavaruutta näkee kauemmas.
Siellä etelän metsissä ei näe minnekkään.Meillä on muuten kihokkeja.
Luultavasti vökly on se taivaan vuohi.Viimeksi kuulin pihaa haravoidessa kun palokärki hakkasi puuta.Se ei tiedä hyvää pitäisi ajaa kauemms mehtään.
Kuuden poron lauma makasi ja asui viereisellä pellolla. Jokohan ovat keksineet etten ole laittanut harsoa mansikoiden päälle....muutin pois. Silloin asuin aivan kaupungin laidalla, missä oli paljon luontoa. - Nyt kun olen käynyt lapsuuteni kotipaikassa, niin kaikki paikat on rakennettu täyteen kerrostaloja, entinen, suurenmoinen suo on ruopattu, maatilat hävinneet.
Entinen kotitaloni on paikallaan. Se on vankka, hyvin tehty, vanha terve hirsitalo, jonka ulkoseinät on päällystetty laudoilla. Se on kokonaan remontoitu, ja neljä asuntoa on yhdistetty yhdeksi tosisuureksi asunnoksi. Ennen se oli vähän nolo asuinpaikka, nyt sitä nimitetään kartanoksi.
- beataB
Ah mä sammalta rakastan!
Miten sen sais kasvamaan??
Ois vihreä, pehmeä samettimatto, jalan astua.
Puutarhatöissä laiska oon.
Kuka keksikään ruohon parturoinnin?
Kaikkialla vaan on neuvoja sammalsyöpöistä.
(Entäs piimä juopoista?)
Istuttaisko pihalle joulukuusen?
josko se itiöitä tois tullessaan?!
karhunsammal, rahkasammal, samettisammal,
unelmasammal….? - Helvi Marjatta
Mistä taimistosta voisi löytää Filipendula rubra Preeria-angervon, syvä ruusunpuna. Tiedätkö sen kasvuvaatimuksista ?
- aupA
Alkaa lämmetä, minulla ikkunanpesuviikko, yksin kotona, ei pääse mökin kukkapenkkihommiin eikä kesäkukkia kylvämään. Voisi joitain muitakin siemeniä karistella. Päivä myöhässä keväällä kostautuu viikkona syksyllä.
- Marjuri
Kertokaa te asiantuntijat, miten kävi keväthallaöinä metsämarjojen kukille ! Paleltuivatko täysin ?
- Ne vielä
ehtineet kukkiakaan , ainkaan syvemmillä metsissä.
Poikkesin juuri katsomassa kun meidän pihanurkassa on mustikan varsia ja niissä olevat kukkaset ovat ainakin kauniin punaisia.
On jo hiukan raakileen alkuakin, joten enää pakkanen ei niille mitään voi. - ii-li
...mustikka kukkii poikkeuksellisen runsaasti, joten hyvä marjasato on tiedossa.
- Marjuri
Sydämeltäni vierähti iso kivi pois. On niin hauska lähteä jälleen metsään syksyllä, vaikka hidas poimija olenkin.
Marjoja on niin suunnattoman paljon, kun niitä ensin tulee. Joka syksy tulee apea mieli, kun näkee, että suurin osa niistä jää metsiin poimimatta.
Sienisato on se ensimmäinen jännitys. Sen verran voisi sataa, että riittää vettä perunalle ja sienille. Itse poimittuja sieniä parempia ei juuri muualta saa. Meidän perinnesalaattimme, sienisalaatti suolasienistä on ihan huikaiseva makueläymys.
- Liisi
ainakin jossain päin Suomea. Aapisessa muinoin luki ylläolevat sanat, enpä muista jatkoa.
Perennapenkki on jo karrella kuiva, eikä sitä viitsi kylmällä järvivedellä kastella.- HelmiinaN
Tämä tuli mieleeni sieltä Aapisesta! :)
- räikkö
HelmiinaN kirjoitti:
Tämä tuli mieleeni sieltä Aapisesta! :)
Sanni sai uuden sateensuojan...kertoi minun aapiseni aikoinaan.
- HelmiinaN
räikkö kirjoitti:
Sanni sai uuden sateensuojan...kertoi minun aapiseni aikoinaan.
Ajattelin istuttaa ne korkeisiin piharuukkuihin kaksi aina yhteen ruukkuun. Nyt pitäisi olla aikaa lähteä niitä laittelemaan ja ostaa menomatkalla multasäkki mukaan. Tuntuukin, ettei ehtisi millään!
Varmaan helatorstai menee niissä merkeissä. Talkooruuat valmistan huomenissa. Ruokaa on oltava paljon ja hyvää!
Miten aika menee nopeasti! Täälläkään ei saisi olla lainkaan, muuten tulee kiire.
Pelargooniat ovat kestäviä ja hyvin kukkivia, siksi niitä tilasin. - Liisi
HelmiinaN kirjoitti:
Ajattelin istuttaa ne korkeisiin piharuukkuihin kaksi aina yhteen ruukkuun. Nyt pitäisi olla aikaa lähteä niitä laittelemaan ja ostaa menomatkalla multasäkki mukaan. Tuntuukin, ettei ehtisi millään!
Varmaan helatorstai menee niissä merkeissä. Talkooruuat valmistan huomenissa. Ruokaa on oltava paljon ja hyvää!
Miten aika menee nopeasti! Täälläkään ei saisi olla lainkaan, muuten tulee kiire.
Pelargooniat ovat kestäviä ja hyvin kukkivia, siksi niitä tilasin.Oli minullakin vuosia parvekkeella 7 pitkää kukkalaatikkoa niitä. Kasvoivat kuin mielettömät. Kova homma ottaa kellarista laatikot neljänteen kerrokseen jo maaliskuussa. Ikkunapenkit täynnä.
Kerran vein mökin laiturille yhden laatikon pelargonioita. Nepä eivät pitäneet järven sääoloista. Haluavat kukkia lämpimällä seinustalla kuten parvekkeen kaiteella. Nyt kukkiani ovat perennat ja vahvimmat, nopeimmat kesäkukat: kesämalvikki, tuliunikko, krassi, kehäkukka, kosmoskukka, jotka kylvän suoraan maahan aurinkoiseen paikkaan.
Kevättöille tahtoo jäädä aina liian vähän aikaa. Johtunee "isänmaallisesta ilmanalasta". Katajaiset kansalaiset eivät voi täysillä palkeilla puhaltaa, sillä on kylmä tuuli tai sataa.
Toivon suotuisaa säätä kukka-, piha-, ym töillesi. Siellä rynnistäessä unenlahjat lisääntyvät ! - ja mökillä piharuukuissa
Liisi kirjoitti:
Oli minullakin vuosia parvekkeella 7 pitkää kukkalaatikkoa niitä. Kasvoivat kuin mielettömät. Kova homma ottaa kellarista laatikot neljänteen kerrokseen jo maaliskuussa. Ikkunapenkit täynnä.
Kerran vein mökin laiturille yhden laatikon pelargonioita. Nepä eivät pitäneet järven sääoloista. Haluavat kukkia lämpimällä seinustalla kuten parvekkeen kaiteella. Nyt kukkiani ovat perennat ja vahvimmat, nopeimmat kesäkukat: kesämalvikki, tuliunikko, krassi, kehäkukka, kosmoskukka, jotka kylvän suoraan maahan aurinkoiseen paikkaan.
Kevättöille tahtoo jäädä aina liian vähän aikaa. Johtunee "isänmaallisesta ilmanalasta". Katajaiset kansalaiset eivät voi täysillä palkeilla puhaltaa, sillä on kylmä tuuli tai sataa.
Toivon suotuisaa säätä kukka-, piha-, ym töillesi. Siellä rynnistäessä unenlahjat lisääntyvät !Nyt, kun on lasitetut parvekkeet, ei enää reunuskukkia voi laittaakaan, enkä oikein jaksaisikaan.( Viimeksi joskus ennen rivariin muuttoamme.)
Mökillä siivoustalkoot keväällä ovat nyt siirtyneet näin myöhäksi, ja sitten se laiturihomma siihen päälle. Saunan ja mökin piipun päältä suojukset pois ynnä muuta sellaista.
Nytkin pitäisi tehdä kaikkea ja minä vain kirjoittelen!
Terveisin Helmiina - viivästyttää
ja mökillä piharuukuissa kirjoitti:
Nyt, kun on lasitetut parvekkeet, ei enää reunuskukkia voi laittaakaan, enkä oikein jaksaisikaan.( Viimeksi joskus ennen rivariin muuttoamme.)
Mökillä siivoustalkoot keväällä ovat nyt siirtyneet näin myöhäksi, ja sitten se laiturihomma siihen päälle. Saunan ja mökin piipun päältä suojukset pois ynnä muuta sellaista.
Nytkin pitäisi tehdä kaikkea ja minä vain kirjoittelen!
Terveisin Helmiinakaikki hommat. Ei sopisi muihin suuntiin osallistua, on se toukokuu niin vaativa aika. Sen jälkeen saapuvat sääsket ja liika kuumuus ulkotöitä haittaamaan.
Voisin minäkin niitä "pielikukkia" isoihin altakasteluruukkuihin yrittää räystään alla.
Tuota nimitystä yritettiin pelakuulle 50-luvulla. - HelmiinaN
viivästyttää kirjoitti:
kaikki hommat. Ei sopisi muihin suuntiin osallistua, on se toukokuu niin vaativa aika. Sen jälkeen saapuvat sääsket ja liika kuumuus ulkotöitä haittaamaan.
Voisin minäkin niitä "pielikukkia" isoihin altakasteluruukkuihin yrittää räystään alla.
Tuota nimitystä yritettiin pelakuulle 50-luvulla.Pitää vilkaista tänne, vaikka ei pitäisi! Yht'äkkiä on kulunutkin puoli tuntia, ennen kuin saan koneen kiinni ja pois mielestäni!
Mökillemeno mielessä, vaikka sää ei nyt oikein tunnu kutsuvan. Ruuanteot meneillään, vielä on pistäydyttävä kaupassakin. Kun on valmiit ruuat, on mökilläolo enemmän ulkotouhuja sitten, aikaansaannokset paljon paremmat! HelmiinaN kirjoitti:
Pitää vilkaista tänne, vaikka ei pitäisi! Yht'äkkiä on kulunutkin puoli tuntia, ennen kuin saan koneen kiinni ja pois mielestäni!
Mökillemeno mielessä, vaikka sää ei nyt oikein tunnu kutsuvan. Ruuanteot meneillään, vielä on pistäydyttävä kaupassakin. Kun on valmiit ruuat, on mökilläolo enemmän ulkotouhuja sitten, aikaansaannokset paljon paremmat!käyn koneella kun menee monta päivää ettei ole.
Ostin mansikan siemeniä joita en ole ennemmin kylvänyt.Kukkapenkin laitaan sanoo ohje.
Kesäksi viedään isompi tv mökille kun harmittaa pienestä katsoa lapset katsoo siellä eivät tykkää pienestä.
Minä en vie valmiita ruokia mutta ostin parempia ruokia kun on vieraita.Marinoituja leivitettyjä porsaan fileitä.
Sitten paistan kirjolohen kuusmolaisen.Norjalaisessa lohesa on paljon myrkkyjä eussa kiellettyjä.
Ensin pesen saunalta muurauksen jäljet ja siivoan ympäryksen.- aupA
pääsky kirjoitti:
käyn koneella kun menee monta päivää ettei ole.
Ostin mansikan siemeniä joita en ole ennemmin kylvänyt.Kukkapenkin laitaan sanoo ohje.
Kesäksi viedään isompi tv mökille kun harmittaa pienestä katsoa lapset katsoo siellä eivät tykkää pienestä.
Minä en vie valmiita ruokia mutta ostin parempia ruokia kun on vieraita.Marinoituja leivitettyjä porsaan fileitä.
Sitten paistan kirjolohen kuusmolaisen.Norjalaisessa lohesa on paljon myrkkyjä eussa kiellettyjä.
Ensin pesen saunalta muurauksen jäljet ja siivoan ympäryksen.Tuleeko niistä siemenistä enemmän kukkia kuin mansikoita ?
Hauska lukea mökkivalmisteluja, ruoanvalmistusta jne. Ei tunne itseään ihan yksinäiseksi sudeksi sillä saralla. Voi, että sais isoja kaloja katiskaan. Tosin ahvenista saa hyvän patakukon. Voiko roskakalaa pyytää pienisilmäisellä verkolla ? Kerran heitimme sen veteen ja heti tuli Pietarin kalansaalis, ahventa tuhottomasti. Niitä peratessa meni aika livakasti. - räikkö
HelmiinaN kirjoitti:
Ajattelin istuttaa ne korkeisiin piharuukkuihin kaksi aina yhteen ruukkuun. Nyt pitäisi olla aikaa lähteä niitä laittelemaan ja ostaa menomatkalla multasäkki mukaan. Tuntuukin, ettei ehtisi millään!
Varmaan helatorstai menee niissä merkeissä. Talkooruuat valmistan huomenissa. Ruokaa on oltava paljon ja hyvää!
Miten aika menee nopeasti! Täälläkään ei saisi olla lainkaan, muuten tulee kiire.
Pelargooniat ovat kestäviä ja hyvin kukkivia, siksi niitä tilasin.Pelargonioita onkin kokeiltava aitan verannan lämmössä. Luulen, että pelargonia on lämmöstä pitävä kulttuuriympäristön kukka.
Viime kesänä siinä katon alla itsekasteluruukuissa röyhysivät maahumala, krassi ja kukonharjat. - ii-li
räikkö kirjoitti:
Pelargonioita onkin kokeiltava aitan verannan lämmössä. Luulen, että pelargonia on lämmöstä pitävä kulttuuriympäristön kukka.
Viime kesänä siinä katon alla itsekasteluruukuissa röyhysivät maahumala, krassi ja kukonharjat.Se on näyttävä kasvi ja kestää kaikkea. Helppohoitoinen ja kukkii paljon.
Nyt minulla on parvekelasit, enkä oikein tiedä, mitä parvekkeelle voisi panna kasvamaan. Enää ei voi ripustaa laatikoita parvekkeen reunalle.
Onko täällä kellään ideoita? En oikein haluaisi amppeleita. (Riippupelakuu on niissä tietysti hauskan näköinen.)
Parveke on tavallinen 70-luvun parveke, joten se on leveä (4 m), mutta ei kovin syvä. Se on etelän suuntaan. En ole tänä keväänä vielä tehnyt parvekkeelle mitään, mutta vielä olisi aikaa. Kellarissani on piedestaali. Se ei veisi paljon tilaa, mutta ei sen päälle paljon sitten mahdukaan. ii-li kirjoitti:
Se on näyttävä kasvi ja kestää kaikkea. Helppohoitoinen ja kukkii paljon.
Nyt minulla on parvekelasit, enkä oikein tiedä, mitä parvekkeelle voisi panna kasvamaan. Enää ei voi ripustaa laatikoita parvekkeen reunalle.
Onko täällä kellään ideoita? En oikein haluaisi amppeleita. (Riippupelakuu on niissä tietysti hauskan näköinen.)
Parveke on tavallinen 70-luvun parveke, joten se on leveä (4 m), mutta ei kovin syvä. Se on etelän suuntaan. En ole tänä keväänä vielä tehnyt parvekkeelle mitään, mutta vielä olisi aikaa. Kellarissani on piedestaali. Se ei veisi paljon tilaa, mutta ei sen päälle paljon sitten mahdukaan.jaloilla olevan, parvekkeen kaiteeseen ylttävän kukkalaatikon, siihen ne pelarkooniat laittelen, näkyvät ulos ja siinä on hylly, johon laittelin lasiesineitä alaosaan.
Minulla on myös etelän suuntaan pitkä parveke,pituutta viitisen metriä ja noin puolitoista syvä.
Jotain kukkia on vielä laitettava, eihän kaikkien ulos tarvitse näkyäkkään.
Paljastan taas kerran tietämättömyyteni, mikä on piedestaali???- ii-li
SkillaN kirjoitti:
jaloilla olevan, parvekkeen kaiteeseen ylttävän kukkalaatikon, siihen ne pelarkooniat laittelen, näkyvät ulos ja siinä on hylly, johon laittelin lasiesineitä alaosaan.
Minulla on myös etelän suuntaan pitkä parveke,pituutta viitisen metriä ja noin puolitoista syvä.
Jotain kukkia on vielä laitettava, eihän kaikkien ulos tarvitse näkyäkkään.
Paljastan taas kerran tietämättömyyteni, mikä on piedestaali???Arvasin, että joku kysyy piedestaalista. Minä en tiedä sille mitään muuta nimeä. Se on korkea jalusta, jonka päälle mahtuu yksi kukkaruukku. Se on erittäin yleinen vanhoissa kodeissa sekä maalla että kaupungeissa. Varmaan sinullakin on tai on ollut sellainen. Millä nimellä sinä sitä kutsut?
Alkuperäisessä viestissäni olin selittänyt sen, mutta pyyhin sen pois. - Liisi
ii-li kirjoitti:
Se on näyttävä kasvi ja kestää kaikkea. Helppohoitoinen ja kukkii paljon.
Nyt minulla on parvekelasit, enkä oikein tiedä, mitä parvekkeelle voisi panna kasvamaan. Enää ei voi ripustaa laatikoita parvekkeen reunalle.
Onko täällä kellään ideoita? En oikein haluaisi amppeleita. (Riippupelakuu on niissä tietysti hauskan näköinen.)
Parveke on tavallinen 70-luvun parveke, joten se on leveä (4 m), mutta ei kovin syvä. Se on etelän suuntaan. En ole tänä keväänä vielä tehnyt parvekkeelle mitään, mutta vielä olisi aikaa. Kellarissani on piedestaali. Se ei veisi paljon tilaa, mutta ei sen päälle paljon sitten mahdukaan.Pelakuiden jälkeen tuli lasitus ja luovuin parvekekukista. Vain mininarsissiruukut ovat olleet pääsiäisenä. Tällä hetkellä kukkiva, komea Särkynyt sydän täydessä kukassa odottelee mökille lähtöä.
Naapureille tai ohikulkijoille ei nykyisin ole iloa kukistani. Lasitettu parveke on helteellä pätsi. Siirrän sinne pöydälle varjoon kaktukset, rahapuun, leidivehkan ja muut sitkeät. Kaikki kukat kasvavat altakasteluruukuissa. Evääksi pistän kasvupuikkoja ja ravintoliuosta. Kaksi ruutua raolleen. Kesällä voin jättää kukat 2-3 viikoksi, jos ovat varjossa.
Haaveilen kukkivasta kärhöstä. Kertokaa kokemuksianne. Menestyykö se parvekekasvina. ii-li kirjoitti:
Arvasin, että joku kysyy piedestaalista. Minä en tiedä sille mitään muuta nimeä. Se on korkea jalusta, jonka päälle mahtuu yksi kukkaruukku. Se on erittäin yleinen vanhoissa kodeissa sekä maalla että kaupungeissa. Varmaan sinullakin on tai on ollut sellainen. Millä nimellä sinä sitä kutsut?
Alkuperäisessä viestissäni olin selittänyt sen, mutta pyyhin sen pois.itsellänikin sellainen;))
Se on vain kukkateline, en muista mitään muuta nimeä.
Minulla on kaksitasoinen, alemmaksi sopii toinen kukka.
Piedestaali, mistähän on alkujaan tämäkin nimi, Ruotsista kaiketi??ii-li kirjoitti:
Se on näyttävä kasvi ja kestää kaikkea. Helppohoitoinen ja kukkii paljon.
Nyt minulla on parvekelasit, enkä oikein tiedä, mitä parvekkeelle voisi panna kasvamaan. Enää ei voi ripustaa laatikoita parvekkeen reunalle.
Onko täällä kellään ideoita? En oikein haluaisi amppeleita. (Riippupelakuu on niissä tietysti hauskan näköinen.)
Parveke on tavallinen 70-luvun parveke, joten se on leveä (4 m), mutta ei kovin syvä. Se on etelän suuntaan. En ole tänä keväänä vielä tehnyt parvekkeelle mitään, mutta vielä olisi aikaa. Kellarissani on piedestaali. Se ei veisi paljon tilaa, mutta ei sen päälle paljon sitten mahdukaan.Minulla on sellainen visio että "vanhat piedestaalit" ovat varsin arvokkaita. Antikvariaatit ostavat niitä mielellään.
Sodan jälkeen tehdyt "kukkatelineet" puusta tai metallista ovat tavanomaisempia. Lapsuus kotini salissa oli parikin vanhaa piedestaalia, enpä vain tiedä missä nykyisin ovat. Jokatapauksessa hyvin kauniita ne olivat, toinen oli muistaakseni kyläsepän valmistama joskus kauan sitten.
Katselin kirjastossa viimeistä Kotilieden numeroa 10?, jossa Kotilieden puoti esitteli myytäviä kukkatelineitä, minusta siinä oli lasitetulle parvekkeelle sopivia hyllystöjä vain 65€-46€, siinä ne Pelargoniat hyvin viihtyisivät.- ii-li
SkillaN kirjoitti:
itsellänikin sellainen;))
Se on vain kukkateline, en muista mitään muuta nimeä.
Minulla on kaksitasoinen, alemmaksi sopii toinen kukka.
Piedestaali, mistähän on alkujaan tämäkin nimi, Ruotsista kaiketi??Alunperin se on ranskaa (pied=jalka), mutta nuo vanhanaikaiset sanat ovat kai tulleet suomeen ruotsin kautta. Joskus jopa väärin käännettyinä. (Esimerkiksi karotti, joka tarkoittaa soikeaa tarjoiluastiaa, mutta alkuperäinen sana tarkoittaa porkkanaa.)
- Liisi
reetta5 kirjoitti:
Minulla on sellainen visio että "vanhat piedestaalit" ovat varsin arvokkaita. Antikvariaatit ostavat niitä mielellään.
Sodan jälkeen tehdyt "kukkatelineet" puusta tai metallista ovat tavanomaisempia. Lapsuus kotini salissa oli parikin vanhaa piedestaalia, enpä vain tiedä missä nykyisin ovat. Jokatapauksessa hyvin kauniita ne olivat, toinen oli muistaakseni kyläsepän valmistama joskus kauan sitten.
Katselin kirjastossa viimeistä Kotilieden numeroa 10?, jossa Kotilieden puoti esitteli myytäviä kukkatelineitä, minusta siinä oli lasitetulle parvekkeelle sopivia hyllystöjä vain 65€-46€, siinä ne Pelargoniat hyvin viihtyisivät.Kyläilin eilisiltana tuttavan luona. Parvekkeella seisoi musta, metallinen ja siro nelijalkainen kukkateline. Se vaikutti tehtäväänsä sopivalta. Ei vie liiaksi tilaa, miellyttää silmää ja kestää. Valo pääsee ritilähyllyjen läpi alemmaksikin.
Vuonna 2005 saksalainen kauppa oli sitä myynyt edulliseen hintaan.
Synnyinkotini vintiltä 35 vuotta sitten toin 1½ metrisen tumman kukkatelineen, jonka ajan virtauksissa maalautin Yki Nummen värillä. Väri "Auer solrök" löytyy ehkä vieläkin erään maalitehtaan mallistoista.
Tämän ketjun ansiosta huomasin vanhan kukkatelineen tulleen "omaan" paikkaansa tumman senkin viereen kerrostalokotini ruokailutilassa. Entisaikaan sen niskassa seisoi jättimäinen Niilinkaisla ruokailukamarin ikkunanurkassa. Huoneessa oli valkoiset pitsiverhot, neljä ! peiliovea, kakluuni, tumma ruokailuryhmä, senkki ja musta kaappi. Oma väki ruokaili kulloisenkin pääluvun mukaan keittiössä tai tuvassa. Omituista oli ollut 1920-luvun suunnittelu, kun maalaistalosta miltei puolet oli pyhitetty vieraskäyttöön. Mestari, kotiompelija, räätäli pääsivät sinne yöpymään. Ovien pyyhkiminen ja luutuaminen jäivät tyttölapsen selkäytimeen jo 10-vuotiaasta: kaksi peräkamaria, ruokailukamari, tampuuri, vieraskuisti. Yläkerran kamariin oma väki kulki tampuurin kautta. Siivousten jälkeen äiti napsautti peräkamarit lukkoon. Kiireisinä päivinäkin oli siistiä ohjata vieraat sisälle. Tiloista oli hyötyä sota-aikana, kun siirtoväkeä majoitettiin. Pienet heti kumosivat petsatut tuolit ja ajelivat niiden kulmat lattialla valkoisen sileiksi. Historian jäljet on petsattu uudelleen. Korkeat kukkatelineet oli ollut pakko kaatumisvaaran vuoksi siirtää pois. Tämä juttu alkoi nyt liikaa polveilla...mutta menköön pitkäjäykkinen. Muistoja tulee ja menee ketjun otsikosta piittaamatta. Ehkä joku joskus lukeekin. Kukat saavat aikaan vain hyvää ! - Helmiina
reetta5 kirjoitti:
Minulla on sellainen visio että "vanhat piedestaalit" ovat varsin arvokkaita. Antikvariaatit ostavat niitä mielellään.
Sodan jälkeen tehdyt "kukkatelineet" puusta tai metallista ovat tavanomaisempia. Lapsuus kotini salissa oli parikin vanhaa piedestaalia, enpä vain tiedä missä nykyisin ovat. Jokatapauksessa hyvin kauniita ne olivat, toinen oli muistaakseni kyläsepän valmistama joskus kauan sitten.
Katselin kirjastossa viimeistä Kotilieden numeroa 10?, jossa Kotilieden puoti esitteli myytäviä kukkatelineitä, minusta siinä oli lasitetulle parvekkeelle sopivia hyllystöjä vain 65€-46€, siinä ne Pelargoniat hyvin viihtyisivät.ja huomenissa mökille.
Tekemistä siellä riittää, ja illalla on hyvä uni niinkuin aina oikeanlaisen rasituksen jälkeen.
Jääkaapit jo taas käytössä, ja osa ruuista siellä pakastimessa.
Mutta lakanoita en vielä vie, yöksi en vielä jää. - reetta5 ejk
Helmiina kirjoitti:
ja huomenissa mökille.
Tekemistä siellä riittää, ja illalla on hyvä uni niinkuin aina oikeanlaisen rasituksen jälkeen.
Jääkaapit jo taas käytössä, ja osa ruuista siellä pakastimessa.
Mutta lakanoita en vielä vie, yöksi en vielä jää.Yksin on vaarallista olla mökillä kun mökillä.
Tiedän miten nuorehko nainen hävisi mökiltä, jäi vain maallinen omaisuus jäljelle. Etsitty on jo 6v kaikella mahdollisella tavalla, ei ole löytynyt jälkeäkään.
Onhan niitä ihmekatoamisia silloin tällöin. Ei tämä ole tarkoitettu pelotteluksi vaan varoitteluksi. Siksi en halua olla mökeillä yksin. Eipä sitä arvaa syökö karhut vai kaksijalkaiset oliot. - Helmiina
reetta5 ejk kirjoitti:
Yksin on vaarallista olla mökillä kun mökillä.
Tiedän miten nuorehko nainen hävisi mökiltä, jäi vain maallinen omaisuus jäljelle. Etsitty on jo 6v kaikella mahdollisella tavalla, ei ole löytynyt jälkeäkään.
Onhan niitä ihmekatoamisia silloin tällöin. Ei tämä ole tarkoitettu pelotteluksi vaan varoitteluksi. Siksi en halua olla mökeillä yksin. Eipä sitä arvaa syökö karhut vai kaksijalkaiset oliot.Eli
lienen syntymärohkea luonteeltani, mutta se poismenneen mieheni muisto siellä niissä kaikissa puitteissa, sitä kaipaan siellä, kaupungissa en niin paljoa useinkaan.
Ja niinkuin tuttavani sanoi pyytäessään minua mökilleen mukaan: "Kun menen saunasta järveen, yksinollessa tulee ajatus, että kukaan ei ole vetämässä kuivalle, jos sattuu kohtaus."
Matalat paineethan minulla on kylläkin.
Eilen oli työ-ja koulupäivä vielä talkooporukallani, huomenna taas mökille!
Hiukan kyllä väsyttää nytkin! - aupA
Helmiina kirjoitti:
ja huomenissa mökille.
Tekemistä siellä riittää, ja illalla on hyvä uni niinkuin aina oikeanlaisen rasituksen jälkeen.
Jääkaapit jo taas käytössä, ja osa ruuista siellä pakastimessa.
Mutta lakanoita en vielä vie, yöksi en vielä jää.Ei auta itku markkinoilla. Kyytiä vailla mökille. Siis kerrostalosaunaan. Aurinko paistaa, on vain 14 C.
aupA kirjoitti:
Ei auta itku markkinoilla. Kyytiä vailla mökille. Siis kerrostalosaunaan. Aurinko paistaa, on vain 14 C.
saa tarpeekseen kun illasta iltaan siellä on,kävin uimassa ja olihan se kylmää.Nyt on kivaa olla kaupungissa eikä järveenkään haluta.
Olen kyllä enemmän pelkuri kun hitriikka aamulla heräsinpuoli viisi ja menin kuuntelemaan lintuja.
Niitä kuului suolta kurkién huuto,sitten telkät mekasti rannassa niillä on siinä uutut.
Metsäkanat ukisi,titityy lauloi,lokit vinkui,kahta muuta lintua en tuntenut laulusta, mutta haukka lensi ylhäällä.
Porot asustaa viereisellä pellolla ja nekin söivät siinä oli kokonainen perhe naaras vasa ja hirvipäinen uros.
Meinasin lähteä katselemaan kotini räystään alle onko siellä päskysiä niin alkoi se uros vahata minua vaikka minulla oli keppi käessä niin käännyin takaisin.
Stten keitin kahvit ja maito oli kaikki laitoin ruokakermaa ja siitä olkoi mieltä kääntelemään koko aamipäiväksi.
Yksin en taitaisi olla kovin mota päivää koko metässä.- ii-li
Helmiina kirjoitti:
Eli
lienen syntymärohkea luonteeltani, mutta se poismenneen mieheni muisto siellä niissä kaikissa puitteissa, sitä kaipaan siellä, kaupungissa en niin paljoa useinkaan.
Ja niinkuin tuttavani sanoi pyytäessään minua mökilleen mukaan: "Kun menen saunasta järveen, yksinollessa tulee ajatus, että kukaan ei ole vetämässä kuivalle, jos sattuu kohtaus."
Matalat paineethan minulla on kylläkin.
Eilen oli työ-ja koulupäivä vielä talkooporukallani, huomenna taas mökille!
Hiukan kyllä väsyttää nytkin!En tiedä, mitä vaaraa siinä voisi piillä. Yksin on mukava olla mökillä. Yksin ei tietysti pidä lähteä uimaan liian kauas, eikä pidä tehdä mitään sellaista, jossa olisi loukkaantumisen vaara. - Meillä päin ei ole susia eikä karhuja. Olen kyllä ollut yksin tuttavani mökillä, jonka liepeillä kuljeskeli karhu. Öiset pihan perällä käynnit kyllä suoritin aika vilkkaaseen tahtiin. Sittemmin karhu siirtyi muualle, joten ei siitä nyt ole enää haittaa.
Kerran oli vierailulla tuttavani isossa kesähuvilassa. Talo oli suuri, ja minä nukuin sen toisessa päässä. Tuttavani oli sairas ja huonossa kunnossa. Ajattelin kyllä illalla, että pitäisi jättää väliovet auki, mutta, kun hän aina vaati niiden olevan suljettuina, niin suljin ne mennessäni nukkumaan. -- Aamulla sitten menin keittiöön keittämään kahvia. Hänen makuuhuoneensa ovi oli auki, ja hän makasi lattialla. Hän oli yöllä käynyt vessassa ja kaatunut eikä päässyt ylös. Hän oli huutanut ja heittänyt kumisaappaan minun huoneeni seinään, mutta en ollut herännyt.
Vein hänet kotiinsa. Taivuttelin häntä koko päivän lähtemään sairaalaan, mutta hän kieltäytyi. Lopulta hän salli minun soittaa ambulanssin. Hän oli jo niin sairas, ettei enää palannut mökilleen...Seuraava tapaamisemme olikin sitten saattohoitokodissa.
Olen tuntenut huonoa omaatuntoa siitä, että miksi en jättänyt ovia auki. Silloin olisin herännyt hänen kuutoonsa. Hän oli maannut lattialla 5 tuntia. Ei nopeampi apu olisi pelastanut häntä lähestyvältä kuolemalta, mutta hänen ei olisi tarvinnut palella ja kitua yöllä lattialla. - ii-li
ii-li kirjoitti:
En tiedä, mitä vaaraa siinä voisi piillä. Yksin on mukava olla mökillä. Yksin ei tietysti pidä lähteä uimaan liian kauas, eikä pidä tehdä mitään sellaista, jossa olisi loukkaantumisen vaara. - Meillä päin ei ole susia eikä karhuja. Olen kyllä ollut yksin tuttavani mökillä, jonka liepeillä kuljeskeli karhu. Öiset pihan perällä käynnit kyllä suoritin aika vilkkaaseen tahtiin. Sittemmin karhu siirtyi muualle, joten ei siitä nyt ole enää haittaa.
Kerran oli vierailulla tuttavani isossa kesähuvilassa. Talo oli suuri, ja minä nukuin sen toisessa päässä. Tuttavani oli sairas ja huonossa kunnossa. Ajattelin kyllä illalla, että pitäisi jättää väliovet auki, mutta, kun hän aina vaati niiden olevan suljettuina, niin suljin ne mennessäni nukkumaan. -- Aamulla sitten menin keittiöön keittämään kahvia. Hänen makuuhuoneensa ovi oli auki, ja hän makasi lattialla. Hän oli yöllä käynyt vessassa ja kaatunut eikä päässyt ylös. Hän oli huutanut ja heittänyt kumisaappaan minun huoneeni seinään, mutta en ollut herännyt.
Vein hänet kotiinsa. Taivuttelin häntä koko päivän lähtemään sairaalaan, mutta hän kieltäytyi. Lopulta hän salli minun soittaa ambulanssin. Hän oli jo niin sairas, ettei enää palannut mökilleen...Seuraava tapaamisemme olikin sitten saattohoitokodissa.
Olen tuntenut huonoa omaatuntoa siitä, että miksi en jättänyt ovia auki. Silloin olisin herännyt hänen kuutoonsa. Hän oli maannut lattialla 5 tuntia. Ei nopeampi apu olisi pelastanut häntä lähestyvältä kuolemalta, mutta hänen ei olisi tarvinnut palella ja kitua yöllä lattialla.Hän kävi vielä niin huonokuntoisena mökillään yksin. Oli aivan sattuma, että sillä kertaa olin mukana.
- aupA
ii-li kirjoitti:
En tiedä, mitä vaaraa siinä voisi piillä. Yksin on mukava olla mökillä. Yksin ei tietysti pidä lähteä uimaan liian kauas, eikä pidä tehdä mitään sellaista, jossa olisi loukkaantumisen vaara. - Meillä päin ei ole susia eikä karhuja. Olen kyllä ollut yksin tuttavani mökillä, jonka liepeillä kuljeskeli karhu. Öiset pihan perällä käynnit kyllä suoritin aika vilkkaaseen tahtiin. Sittemmin karhu siirtyi muualle, joten ei siitä nyt ole enää haittaa.
Kerran oli vierailulla tuttavani isossa kesähuvilassa. Talo oli suuri, ja minä nukuin sen toisessa päässä. Tuttavani oli sairas ja huonossa kunnossa. Ajattelin kyllä illalla, että pitäisi jättää väliovet auki, mutta, kun hän aina vaati niiden olevan suljettuina, niin suljin ne mennessäni nukkumaan. -- Aamulla sitten menin keittiöön keittämään kahvia. Hänen makuuhuoneensa ovi oli auki, ja hän makasi lattialla. Hän oli yöllä käynyt vessassa ja kaatunut eikä päässyt ylös. Hän oli huutanut ja heittänyt kumisaappaan minun huoneeni seinään, mutta en ollut herännyt.
Vein hänet kotiinsa. Taivuttelin häntä koko päivän lähtemään sairaalaan, mutta hän kieltäytyi. Lopulta hän salli minun soittaa ambulanssin. Hän oli jo niin sairas, ettei enää palannut mökilleen...Seuraava tapaamisemme olikin sitten saattohoitokodissa.
Olen tuntenut huonoa omaatuntoa siitä, että miksi en jättänyt ovia auki. Silloin olisin herännyt hänen kuutoonsa. Hän oli maannut lattialla 5 tuntia. Ei nopeampi apu olisi pelastanut häntä lähestyvältä kuolemalta, mutta hänen ei olisi tarvinnut palella ja kitua yöllä lattialla.Toteutit hänen toiveensa sulkemalla ovet. Vahinko ei tule kello kaulassa, sanottiin ennen. Omilla neuvoillaan ikänsä toimeentullut luonne ei ota vastaan voimien hiipuessa muiden neuvoja, olemme kokeneet.
Palvelutalossa asuva, rollaattoria öisin tukenaan pitävä yli 90-vuotias ei ota kuuleviin korviin kehotusta pitää turvapuhelinta ranteessa. Halusi pitää sen lankapuhelinpöydän laatikossa. Kehottelemme yhä ja melko usein ottamaan turvapuhelimensa ranteeseen, mutta ei.
Kaksi kertaa hän on jo kaatunut ja kontannut turvapuhelimella hälyttämään hälyttämään nostajat. Yöllä avuntulo kestää kauemmin ja ohuessa yövaatteessa värjöttelijää jo vilustaa. Toisen kaatumisen jälkeen hän antoi pienen myönnytyksen turvapuhelimelle, otti sen rollaattorin hyllylle Asia erikseen, miten konttaaja ulottuu siihen.
Pitkän ikänsä omillaan toimeen tulleen päätä on vaikea kääntää monessa muussakin asiassa kuten esimerkiksi suostumaan valmisaterioita vastaanottamaan. Haluaa syödä itse valmistamaansa, vaikka jalat väsyvät seisomisesta.
Oma tahto kumoaa muiden viisaat neuvot. - ii-li
aupA kirjoitti:
Toteutit hänen toiveensa sulkemalla ovet. Vahinko ei tule kello kaulassa, sanottiin ennen. Omilla neuvoillaan ikänsä toimeentullut luonne ei ota vastaan voimien hiipuessa muiden neuvoja, olemme kokeneet.
Palvelutalossa asuva, rollaattoria öisin tukenaan pitävä yli 90-vuotias ei ota kuuleviin korviin kehotusta pitää turvapuhelinta ranteessa. Halusi pitää sen lankapuhelinpöydän laatikossa. Kehottelemme yhä ja melko usein ottamaan turvapuhelimensa ranteeseen, mutta ei.
Kaksi kertaa hän on jo kaatunut ja kontannut turvapuhelimella hälyttämään hälyttämään nostajat. Yöllä avuntulo kestää kauemmin ja ohuessa yövaatteessa värjöttelijää jo vilustaa. Toisen kaatumisen jälkeen hän antoi pienen myönnytyksen turvapuhelimelle, otti sen rollaattorin hyllylle Asia erikseen, miten konttaaja ulottuu siihen.
Pitkän ikänsä omillaan toimeen tulleen päätä on vaikea kääntää monessa muussakin asiassa kuten esimerkiksi suostumaan valmisaterioita vastaanottamaan. Haluaa syödä itse valmistamaansa, vaikka jalat väsyvät seisomisesta.
Oma tahto kumoaa muiden viisaat neuvot.Tämä ystäväni oli todellakin niin itsenäinen loppuun asti, että hän kielsi kaupungin kodinhoitajaa tuomasta ruokaa, koska kodinhoitajan käynnit eivät sopineet hänen aikatauluihinsa. Hän halusi aina pitää kiinni omista ajoistaan.
Esimerkiksi, kun hän soitti minulle (lukuunottamatta tätä öistä puhelua, josta mainitsin), niin se tapahtui aina täsmälleen klo 20:30. Eli juuri silloin, kun uutislähetys TV:ssä alkoi. Se ärsytti minua vuosikausia. Hän itse ei ollut ikinä suostunut ostamaan televisiota. - Hän vain nyt oli sellainen, ettei hänelle parantunut sanoa mitään vastaan. Hän oli äärimmäisen voimakas persoonallisuus. (Ja riidoissa melkein kaikkien kanssa.)
Hän oli huippuälykäs, mutta minun mielestäni hän oli myös hullu. Joka tapauksessa hän oli ainoa ihminen maailmassa, jonka kanssa saattoi puhua ihan mistä tahansa, ja hän tosiaan oli paras ystäväni, vaikka oli minua 30 vuotta vanhempi. Rintasyöpä vain sitten vei hänet. - Olin paikalla, kun hän avasi kirjeen sairaalatutkimuksen jälkeen. Syöpä oli levinnyt selkärankaan. Hän heitti kirjeen sivuun ja sanoi: "No niin, lähdetään kesämökille." - räikkö
pääsky kirjoitti:
saa tarpeekseen kun illasta iltaan siellä on,kävin uimassa ja olihan se kylmää.Nyt on kivaa olla kaupungissa eikä järveenkään haluta.
Olen kyllä enemmän pelkuri kun hitriikka aamulla heräsinpuoli viisi ja menin kuuntelemaan lintuja.
Niitä kuului suolta kurkién huuto,sitten telkät mekasti rannassa niillä on siinä uutut.
Metsäkanat ukisi,titityy lauloi,lokit vinkui,kahta muuta lintua en tuntenut laulusta, mutta haukka lensi ylhäällä.
Porot asustaa viereisellä pellolla ja nekin söivät siinä oli kokonainen perhe naaras vasa ja hirvipäinen uros.
Meinasin lähteä katselemaan kotini räystään alle onko siellä päskysiä niin alkoi se uros vahata minua vaikka minulla oli keppi käessä niin käännyin takaisin.
Stten keitin kahvit ja maito oli kaikki laitoin ruokakermaa ja siitä olkoi mieltä kääntelemään koko aamipäiväksi.
Yksin en taitaisi olla kovin mota päivää koko metässä.Olethan kuumaverinen mennessäsi sinne melkein jäiden sekaan, huh...!
Nuorempana menin minäkin ja siinä touhussa aivot alkoivat pelata. - HelmiinaN
ii-li kirjoitti:
Hän kävi vielä niin huonokuntoisena mökillään yksin. Oli aivan sattuma, että sillä kertaa olin mukana.
Mutta
jos hän on todella voimakastahtoinen, niin minkäs teet, mikäli hänestä tuntee olevansa vastuussa, niin silloinhan sitä lähtee kuitenkin. ~ Mutta minusta syyllisyyttä ei todellakaan voi tuohon ovien sulkemiseen liittää, hänhän sitä pyysikin. Turhat syyllisyydet pois, eletään iloisin ja vapain sydämin!
Yhteistyö on tietenkin aina voimaa. Jospa vain meistä ikäihmisistäkin oikeat tyypit kohtaisivat ja pystyisivät toinen toistaan hjelppimään ja tukemaan. ~ Silloinhan molemmat voittaisivat. - Valma Olivia
ii-li kirjoitti:
Tämä ystäväni oli todellakin niin itsenäinen loppuun asti, että hän kielsi kaupungin kodinhoitajaa tuomasta ruokaa, koska kodinhoitajan käynnit eivät sopineet hänen aikatauluihinsa. Hän halusi aina pitää kiinni omista ajoistaan.
Esimerkiksi, kun hän soitti minulle (lukuunottamatta tätä öistä puhelua, josta mainitsin), niin se tapahtui aina täsmälleen klo 20:30. Eli juuri silloin, kun uutislähetys TV:ssä alkoi. Se ärsytti minua vuosikausia. Hän itse ei ollut ikinä suostunut ostamaan televisiota. - Hän vain nyt oli sellainen, ettei hänelle parantunut sanoa mitään vastaan. Hän oli äärimmäisen voimakas persoonallisuus. (Ja riidoissa melkein kaikkien kanssa.)
Hän oli huippuälykäs, mutta minun mielestäni hän oli myös hullu. Joka tapauksessa hän oli ainoa ihminen maailmassa, jonka kanssa saattoi puhua ihan mistä tahansa, ja hän tosiaan oli paras ystäväni, vaikka oli minua 30 vuotta vanhempi. Rintasyöpä vain sitten vei hänet. - Olin paikalla, kun hän avasi kirjeen sairaalatutkimuksen jälkeen. Syöpä oli levinnyt selkärankaan. Hän heitti kirjeen sivuun ja sanoi: "No niin, lähdetään kesämökille."Samankaltaiset ihmiset ystävystyvät helposti keskenään.
- ii-li
Valma Olivia kirjoitti:
Samankaltaiset ihmiset ystävystyvät helposti keskenään.
En pysty sitä itse sanomaan. Kuka tietää? Kerropa, jos olen osittanut hulluuden oireita. Olisi mielenkiintoista lukea niistä.
- Valma Olivia
ii-li kirjoitti:
En pysty sitä itse sanomaan. Kuka tietää? Kerropa, jos olen osittanut hulluuden oireita. Olisi mielenkiintoista lukea niistä.
mitään hulluuden oireita. Tarkoitin vain, että ystävättäresi, jota pidit vähän hulluna oli mielestäsi sinulle sopivaa seuraa. Viihdyitte yhdessä ja olitte samankaltaisia. Myönteisessä mielessä "hulluja."
Teillä saattoi olla samankaltainen huumorintaju ja suhtautumistapa asioihin.
En tarkoittanut, että sinä olisit sekopäinen, tai hullu, niinkuin mielisairaita jotkut kutsuvat, vaan sellainen, josta ystävät joskus nauraen snovat, että "se Ii-li on ihan hullu!"
Olit saattanut tehdä jotain hassua.
Vaikka sinua on vaikea kuvitella hassuttelemassa. Vaikutat hyvin asioissa, tosiasioissa pitäytyvältä. räikkö kirjoitti:
Olethan kuumaverinen mennessäsi sinne melkein jäiden sekaan, huh...!
Nuorempana menin minäkin ja siinä touhussa aivot alkoivat pelata.mutta kävelee vain menemään vaikka kuinka palelee,siihen tottuu.Siitä saa niin hyvät unet kylmä vaikuttaa uneen.
Ei meidän kylällä kukaan mene vielä järveen paitsi lapset.Nuorempana menisi rohkeammin kun ei tartte ajatella mitään että huimaisi.ii-li kirjoitti:
En pysty sitä itse sanomaan. Kuka tietää? Kerropa, jos olen osittanut hulluuden oireita. Olisi mielenkiintoista lukea niistä.
tosissaan että hullu,kyllä meissä kaikisa piilee pikkuhullu vaan se on siellä piilossa vain joku loordi saa sen esille,hulluttelemalla vielä enemmän.
Sinä olet sieltä liiankin viisaasta päästä saisit vähän löysätä.Et yritä olla sen enempää kun olet mutta olet kuitenkin jotakin erilaista.Sinulla on vielä päässä opettajaäidin opit ja elät oikein.Me olemme kaikki sitä miksi meidät on kasvatettu.aupA kirjoitti:
Tuleeko niistä siemenistä enemmän kukkia kuin mansikoita ?
Hauska lukea mökkivalmisteluja, ruoanvalmistusta jne. Ei tunne itseään ihan yksinäiseksi sudeksi sillä saralla. Voi, että sais isoja kaloja katiskaan. Tosin ahvenista saa hyvän patakukon. Voiko roskakalaa pyytää pienisilmäisellä verkolla ? Kerran heitimme sen veteen ja heti tuli Pietarin kalansaalis, ahventa tuhottomasti. Niitä peratessa meni aika livakasti.siinä oli mansikan kuvia ja sanottiin että tulee metsämansikoita voi kylvää vaikka kukkapenki laitaan.
Kalnperkkuu on kovaa hommaa ja aikaa kuluu.- ii-li
pääsky kirjoitti:
tosissaan että hullu,kyllä meissä kaikisa piilee pikkuhullu vaan se on siellä piilossa vain joku loordi saa sen esille,hulluttelemalla vielä enemmän.
Sinä olet sieltä liiankin viisaasta päästä saisit vähän löysätä.Et yritä olla sen enempää kun olet mutta olet kuitenkin jotakin erilaista.Sinulla on vielä päässä opettajaäidin opit ja elät oikein.Me olemme kaikki sitä miksi meidät on kasvatettu....ettei huumoria kannata täällä viljellä.
Palaan taas lempiaiheeseeni: Tämä nettikirjoittelu on vaikea laji. Kaikki tapahtuu vain kirjoittamisen ja lukemisen kautta. Mitään sävyjä ei ole, kuten henkilökohtaisessa keskustelussa.
Hymiöt voivat joskus auttaa, mutta eivät aina nekään. Ei varsinkaan, jos niitä käyttää liikaa.
Olen valinnut kuivan ilmaisutyylin. Se on kuitenkin turvallisinta.
Se ei tarkoita, että olisin tiukkapipo, joka ei osaa ollenkaan relata. Kyllä minä osaan, mutta silloin kontaktin pitää olla silmästä silmään. Täällä sellaisesta tulee turpiin. Minun huumorintajuni on sellaista, joka ei välity kirjoittamalla tuntemattomille ihmisille. -- Harrastan pöytälaatikkokirjoittamista. Silloin harvoin, kun annan jonkun lukea tekeleitäni, niin he nauravat kippurassa. Jos kirjoittaisin täällä samaan tyyliin, niin saisin ikuisen porttikiellon.
Ainoa huumorin laji, joka täällä menee läpi on alapään huumori, mutta minua se ei oikein huvita. Se ei suinkaan tarkoita moralisointia. Kyllä minä osaan nauraa alapäänkin vitseille, mutta silloin niissä pitää olla jokin juju eikä vain karkeutta. ii-li kirjoitti:
...ettei huumoria kannata täällä viljellä.
Palaan taas lempiaiheeseeni: Tämä nettikirjoittelu on vaikea laji. Kaikki tapahtuu vain kirjoittamisen ja lukemisen kautta. Mitään sävyjä ei ole, kuten henkilökohtaisessa keskustelussa.
Hymiöt voivat joskus auttaa, mutta eivät aina nekään. Ei varsinkaan, jos niitä käyttää liikaa.
Olen valinnut kuivan ilmaisutyylin. Se on kuitenkin turvallisinta.
Se ei tarkoita, että olisin tiukkapipo, joka ei osaa ollenkaan relata. Kyllä minä osaan, mutta silloin kontaktin pitää olla silmästä silmään. Täällä sellaisesta tulee turpiin. Minun huumorintajuni on sellaista, joka ei välity kirjoittamalla tuntemattomille ihmisille. -- Harrastan pöytälaatikkokirjoittamista. Silloin harvoin, kun annan jonkun lukea tekeleitäni, niin he nauravat kippurassa. Jos kirjoittaisin täällä samaan tyyliin, niin saisin ikuisen porttikiellon.
Ainoa huumorin laji, joka täällä menee läpi on alapään huumori, mutta minua se ei oikein huvita. Se ei suinkaan tarkoita moralisointia. Kyllä minä osaan nauraa alapäänkin vitseille, mutta silloin niissä pitää olla jokin juju eikä vain karkeutta.Oppia ikä kaikki! Sen olen oppinut kun navan ja polvien välinen huumori vitseineen alkaa täyttää ajatusmaailmaa, kuulema on sen merkki etteivät asiat enää sillä alueella oikein pelaa. Vitsit menevät härskeiksi ja aina palataan samaan lähtöruutuun.
Työssä ollessani oli joskus niin makeita sattumia että nauroimme kahvihuoneessa salaa asiakkailta. Ikävä kyllä ne siistitkin vitsit katoavat muistista melko pian. Pitäisi aina kirjoittaa muistiin kun kuulee hyvän jutun.
Puhuessakin, varsinkin luennoitaessa, sopivassa kohdassa heitetty vitsinpoikanen, elävöittää luentoa.Esim. Asiakas kysyi suutarilta kengän korjauksen kestävyyttä, suutari vastasi: "Ikuista paikkaa ei täällä kenkään saa." Kahdella tavalla ajateltava juttu.
Krimin matkalla kävimme viinitilalla, jossa kuulin vitsin:" Jos viini, laulu ja naiset luettaisiin synniksi, niin Paratiisissa ei olisi yhtään miestä!"
- räikkö
Tarkenetko 8 C:n tuulella mökillä ? Pihatyöt ainakin järvenrannalla viluttavat.
Voi kelju, että on kylmää ja sadetta viikkokausia.
Tätä rähmää jatkunee syksyyn saakka. Mustikatkin paleltuneet, mutta sateiden jälkeen nousevat sienet.- HelmiinaN
joka vain parani koko ajan, en olisi halunnutkaan lähteä kotiin.
Mutta kyllä on tunnustettava, että muistin piharuukkujen lukumäärän väärin, tilasin kukat neljään ruukkuun ja niitä onkin viisi. Seuraavalla kerralla vien sitten siihen viidenteen. Viides on keinutasanteella, hiukan eri paikassa, vaikkakin samassa rivissä, siitä kai johtui. :D
Laituri jäi vielä laittamatta, muuten melkein kaikki tuli tehtyä. Ja samalla nautittua kevään kauneimmasta päivästä. ~Kiitos Luojalle!~ - Liisi
HelmiinaN kirjoitti:
joka vain parani koko ajan, en olisi halunnutkaan lähteä kotiin.
Mutta kyllä on tunnustettava, että muistin piharuukkujen lukumäärän väärin, tilasin kukat neljään ruukkuun ja niitä onkin viisi. Seuraavalla kerralla vien sitten siihen viidenteen. Viides on keinutasanteella, hiukan eri paikassa, vaikkakin samassa rivissä, siitä kai johtui. :D
Laituri jäi vielä laittamatta, muuten melkein kaikki tuli tehtyä. Ja samalla nautittua kevään kauneimmasta päivästä. ~Kiitos Luojalle!~"Ei päivä pahoille paista"...sain jo eilen kokea. Tänään on eilistäkin kamalampi kevätsää. Sateinen, tuulinen, lämpöä vain 6 C. Onneksi voi vihreitä koivun lehtiä ikkunastaan ihailla.
Täällä väli-Suomessa kiertelevät nyt yhtenään sateet. Satakunnassa ja Hämeessä kuulemani mukaan eilen oli ollut ihan hyvä sää, pihapäivä. Minua lämmittää kiertoilmauuni ja leipominen. - aupA
Liisi kirjoitti:
"Ei päivä pahoille paista"...sain jo eilen kokea. Tänään on eilistäkin kamalampi kevätsää. Sateinen, tuulinen, lämpöä vain 6 C. Onneksi voi vihreitä koivun lehtiä ikkunastaan ihailla.
Täällä väli-Suomessa kiertelevät nyt yhtenään sateet. Satakunnassa ja Hämeessä kuulemani mukaan eilen oli ollut ihan hyvä sää, pihapäivä. Minua lämmittää kiertoilmauuni ja leipominen.Lienee viikkokausia jatkunut tämä kolea, jolloin sormikkaat ja baskeri tarpeen pyöräillessä. Lämmin kesäpäivä oli viimeksi 8.5. täälläpäin. Silloin saattoi kesävaattein nauttia olostaan ja hennon vihreästä maisemasta pikkumatkallaan.
Nyt viileätä on jatkunut jo yli kaikkien rajojen, uh !
Lähdetäänkö säkillä hakemaan päivänpaistetta hölmöläisten tapaan...
- ii-li
Hiererkia on taas liian syvä, joten jatkan tähän.
Opiskeluaikana olin sijaisena paikassa, jossa eräällä työntekijällä ei ollut mitään muuta puhuttavaa kuin alapään karkeuksia. Ne eivät olleet edes vitsejä, eivätkä ne naurattaneet ketään muuta kuin häntä itseään.
Hän pilasi aina kahvitauot jutuillaan. Kaikki olivat vaivautuneita ja yrittivät hymyillä. Useimmiten huonolla menestyksellä. (Hän tosin joutui mielisairaalaan, ja minut hälytettiin uudelleen paikalle tuuraamaan häntä.)
Seuraavana kesänä menin sijaiseksi toiseen paikkaan. Kerroin siellä tästä viheliäisestä tyypistä, joka pilasi koko ilmapiirin työpaikalla.
Olin kauhusta kankea, kun eräs työtoverini sanoi: "Hän on minun isäni". Olisin halunnut purra kieleni poikki. - Sain sitten hiukan lohtua siitä, että sama tyttö jatkoi: "En ole hänen kanssaan missään tekemisissä, ja äitini on eronnut hänestä jo kymmenen vuotta sitten. Hän on psykopaatti". - Kuitenkin! Miksi en osannut pitää suutani kiinni?Sanotaan, aina roiskuu kun rapataan ja pitää paikkansa. Jokaiselle sattuu kommelluksia odottamattomissa tilanteissa. Joskus olen saanut nenälleni oikein paremman jälkeen. Yksi hyvä puoli siinä on ollut, oppii varomaan ja tulee hyvin laskelmoivaksi, miten asian ilmaisee ja missä paikassa.Arvostelijoita riittää ja arvostelut on jätettävä omaan arvoonsa.
Joskus kaipailen viestejä joissa on se jokin, se juju jota pitää miettiä. Valitettavasti yleensä hauskat jutut poistetaan, jäljelle jää jutut jotka ovat usein korpun kuivia.
Mitenkö olisi hauskuus ketju malliin, mikä saa sinut hyvälle tuulelle tai milloin viimeksi nauroit oikein sydämesi pohjasta. Villejä ajatuksia vai mitä kirjoittajat.- Hintriika
reetta5 kirjoitti:
Sanotaan, aina roiskuu kun rapataan ja pitää paikkansa. Jokaiselle sattuu kommelluksia odottamattomissa tilanteissa. Joskus olen saanut nenälleni oikein paremman jälkeen. Yksi hyvä puoli siinä on ollut, oppii varomaan ja tulee hyvin laskelmoivaksi, miten asian ilmaisee ja missä paikassa.Arvostelijoita riittää ja arvostelut on jätettävä omaan arvoonsa.
Joskus kaipailen viestejä joissa on se jokin, se juju jota pitää miettiä. Valitettavasti yleensä hauskat jutut poistetaan, jäljelle jää jutut jotka ovat usein korpun kuivia.
Mitenkö olisi hauskuus ketju malliin, mikä saa sinut hyvälle tuulelle tai milloin viimeksi nauroit oikein sydämesi pohjasta. Villejä ajatuksia vai mitä kirjoittajat.Aloita sellainen! Täällä mökkielämän seassa se hukkuu saunarantaan kuin ravistunut vene!
- Katleija-T
Hintriika kirjoitti:
Aloita sellainen! Täällä mökkielämän seassa se hukkuu saunarantaan kuin ravistunut vene!
Onhan täällä palstan kevennyksiäkin välillä, mutta lisää saisi tulla. Minäkin tarvitsisin päivittäin tuota vatsalihasjumppaa angeleisisti. Hintriikasta olen huomannut, että hänellä on synnynnäistä lahjakkuutta sillä alalla.
Minulle eivät vitsit jää päähän, eikä taida kyllä jäädä muutakaan. Jollakin on aivan ehtymätön määrä niitä varastossaan. Ihan katteksi käy.
Itse kirjoittelen aivan tosikkomaisesti. Töissä kun piti kirjoittaa lyhyesti ja asiallisesti niin ei osaa muuttaa tyyliä täälläkään. Olisi piristävää, jos joku vastaisi minullekin kevyesti huulta heittäen. En ole helposti loukkaantuva.
- aupA
Mökkielämää kierähtää kohta nurkan taakse. Voisitko Sinä tehdä uuden avauksen Mökkielämää 5 omilla saatesanoillasi ja pitää huolen jatkossakin. Se Ellihän on mennyttä eikä palaa takaisin. Kertoi lähtiessään muutosta Floridaan nuoruudenrakkauden luokse.
Tämä mökkielämää on tuiki tuttu aihe käsitellä kaikenkaltaista arkielämää ja luonnonläheistä, mitä kukin keksii. Ei varmaan edellytä aktiivista mökkeilyä. Käyn ainakin lukemassa, jos en muuta. Lukijamäärät ovatkin hyvät. Kiitos Sinulle !- ii-li
En haluaisi "varastaa" toisen suosittua ketjua omiin nimiini. Itse en ole koskaan keksinyt yhtä hyvää aloitusta kuin tämä.
Voin toki jatkaa ketjua, mutta en halua "omia" toisen keksintöä.
En ymmärtänyt, että *Elli jää pysyvästi ulkomaille.
Hän on hyvin tervetullut mukaan sieltä Floridasta käsin. - Eri ikäryhmäpalstoilla on monta kirjoittajaa, jotka asuvat ulkomailla.
Ruotsista on useita, on USA:sta, Espanjasta, Kanadasta, Australiasta, Hong Kongista ja Afrikasta. Eikös yhteen aikaan ollut kirjoittaja Thaimaastakin? Uzma on Pakistanista. Aika kansainvälinen kokoelma, sanoisin. - uzma-m
ii-li kirjoitti:
En haluaisi "varastaa" toisen suosittua ketjua omiin nimiini. Itse en ole koskaan keksinyt yhtä hyvää aloitusta kuin tämä.
Voin toki jatkaa ketjua, mutta en halua "omia" toisen keksintöä.
En ymmärtänyt, että *Elli jää pysyvästi ulkomaille.
Hän on hyvin tervetullut mukaan sieltä Floridasta käsin. - Eri ikäryhmäpalstoilla on monta kirjoittajaa, jotka asuvat ulkomailla.
Ruotsista on useita, on USA:sta, Espanjasta, Kanadasta, Australiasta, Hong Kongista ja Afrikasta. Eikös yhteen aikaan ollut kirjoittaja Thaimaastakin? Uzma on Pakistanista. Aika kansainvälinen kokoelma, sanoisin.nyt olen ollut kohta vuorokauden Suomessa.Kutsuja on tullut mökeille mutta olen varovainen,en halua pilata lomaani maa töillä,suostun itsekkäästi kutsuihin jossa saan vaan lekotella eikä tarvii kastella ja perata kasvimaata.
- ii-li
uzma-m kirjoitti:
nyt olen ollut kohta vuorokauden Suomessa.Kutsuja on tullut mökeille mutta olen varovainen,en halua pilata lomaani maa töillä,suostun itsekkäästi kutsuihin jossa saan vaan lekotella eikä tarvii kastella ja perata kasvimaata.
Nyt vain ilmat eivät taida oikein suosia visiittiäsi.
Toivotan hyvää lomaa!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kysymys muille miehille
Onko teille varattu nainen ongelma? Mikään muu naisessa ei töki kun se että hän on varattu. Kamppailen houkutuksen kanss1417998Kaipaisin nyt kosketusta
jota ei koskaan ole ollut. Saisinpa tuntea kätesi niskallani ja silittelemässä päätäni. Sulaisin varmasti siihen.323170Imaami kysyy, miksi pojat uivat ilman valvontaa
Kalajoen särkät ovat usean kilometrin pituiset. Siellä on kylttejä, joissa varoitetaan rannan vaaroista. Siellä ei ole3892254Mansikkatiloilla hyväksikäytetään ukrainalaisia
Työolot ovat surkeita ja palkka kelvoton. https://yle.fi/a/74-201729422841780Kerrostaloihin ilmalämpöpumput
Ulkomailla näkee paljon ilmalämpöpumppuja kerrostalojen ulkoseinissä. Mikä estää taloyhtiötä hankkimasta niitä asuntoih1501644Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh211491- 1001249
- 151248
En ymmärrä käytöstäsi
Se on ollut eräänlaista hyväksikäyttöä. Että seura kyllä kelpaa palstan välityksellä silloin kun ei ole parempaakaan tek1371166- 181142