pitkäikäisiä vai ajetaanko ne kisoissa loppuun ja myydään sitten tietämättömille kovaan hintaan. X-veneissä on kuumasinkitty teräspalkisto. Onko asiantuntijoilla tietoa sen kestävyydestä? Jos kuituihin pääsee vettä, syntyy hapan liuos, joka syö sinkkikerroksen ja sen jälkeen teräksen. Voiko palkiston uusia rikkomatta koko venettä?
Kannattaako vanhan X:n osto
Ovatko X:t
237886
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
voi rauhassa ostaa.
Kölikehikko ei ole mikään ongelma (se on laminoitu sinne rungon sisäpuolelta). Ensinnä sinne ei pääse vettä (jos sinne pääsee vettä jostain oudosta syystä ongelmasi ei ole kehikko vaan lasikuitulaminaatti!) toiseksi jos jostain syystä pitäisi vaihtaa kehikkoa ainoastaan pieni osa sisustuksesta menee uusiksi.
Tuo väittämä että laminaattin tunkenut vesi muodostaisi happaman liuoksen en ole ihan valmis uskomaan (mistä tuollainen tieto on peräisin?). Kuitu on lasia joka ei reagoi veden kanssa. Polymerisoitu styreeni (hartsi) on myös inertti vedelle, (häviävän) pienet jäänökset monomeriä styrenia reagoivat veden kanssa, jos lopputuote on hapan en tiedä, pitäisi tarkistaa. Toinen mahdollisuus on jos meriveden mukana tulisi anaeroobeja bakteerejä (elävät ympäristössä jossa ei ole happea) ja tuottavat rikkivetyä ,joka kylläkin muodostaa happaman liuoksen, mutta haisee aivan helvetisti (mädäntynyt muna!) ja on erittäin myrkyllinen.
Eli voisitko kertoa tietolähteesi, jotta minäkin ehkä viisastuisin?
Etikkahappohan ne osmoosirakkulat ovat täynnä, haistele vaikka!
http://www.oceannavigator.com/article.php?a=7791
Primarily, during the osmotic process, chemically acidic compounds are created, such as acetic acid. Acetic acid attacks resin, leading to what the industry calls resin corrosion or fiber whiting. The purple, vinegar-smelling liquid (the Latin name for vinegar is acetum) that runs out of some burst osmotic blister is a result of water mixing with polyvinyl acetate (PVA), which is used as a coupling agent. When water encounters the acetate component of PVA, the byproduct is acetic acid.
viisastuin taas. Kysyin koska en ollut varma vastauksesta.
En voinnut tietää että osmoosivaurioista tihkuva neste haisee etikalle (missään mun lukuisista ostamissa tai itserakennetuissa veneissä ei ole ollut osmoosivaurioita).
Se että laminaatti rapistuu on osmoosin seurauksena on tosiasia (kuten jo mainitsen alkuperäisessä vastauksessani). Jää vielä kysymys pystyykö etikkahappo vaurioittamaan kölikehikon sinkkikerrosta (ennen kun laminaatti on paskana). Etikkahappohan on melko heikko happo (pK-arvo muistaakseni 4.6) ja mitään kovin tehokasta galvaanista elementtiä ei näkemykseni mukaan voi syntyä (vaikka laminaatti on osittain vettynyt, se toimii kuitenkin sähköisesti pääasiassa eristeenä).
Ehkä sinulla myös on jotain tietoja tästä asiasta?
(Maalaisjärjellä ajatellen: X-yachts on kyllä selvitellyt tämän asian perusteellisesti ennen kun päädyttiin tällaiseen rakenneratkaisuun. Jos tuo olisi ongelma, reklamaatioita olisi niin paljon että veistämö olisi vuosia sitten mennyt vararikkoon. Lisäksi uutisarvo olisi niin suuri että viidakkorummut, venelehdet ym olisi kyllä tuonnut asian esille (vrt Bavarian köli: tietääkseni yksi ainoa köli irronut, tällä palstalla siitä on vitsailtu lähes pari vuotta), enkä minä koskaan aikaisemmin ole kuullut kenenkään mainitsevan tästä ongelmasta)
pH-arvoa.
Hapot syövyttävät sinkkiä voimakkaasti lievinäkin pitoisuuksina.
Etikkahapon Ph-arvo on muuten 2,9 eli on voimakas happo.
jos kirjoitan pK-arvo tarkoitan myös sitä (negatiivinen dekaadinen logaritmi ns. happovakiosta joka osoittaa miten iso osa haposta on aktiivisessa muodossa, H+-ioneina "äärettömässä laimennuksessa. Tämä vakio on laimennuksesta riippumaton mikä pH ei ole (vaikka pK-arvosta pystyy laskemaan pH arvon jos tiedetään laimennuksen). Mitä pienempi pK-arvo, sitä voimakkaampi happo. Vesi 7.0 (kyllä vesi on myös happo vaikka se samalla on myös emäs), etikkahappo 4.65, muurahaishappo 3.65, typpihappo 3.2, rikkihappo -3.)
pH on ainoastaan mitta siitä miten paljon H+ioneja on liuksessa, sillä ei ilmaista hapon väkevyyttä. Yhtä typerää kuin jos sanoo että gin-tonicissa on 35 % etanolia koska ginipullossa lukee niin. Se 35% vastaa pK-arvoa (osoittaa maksimi alkoholipitoisuus mitä ginillä voit saavuttaa, todellinen alkoholipitoisuus drinkissä(vastaa pH arvoa) on kokonaan kiinni tonicin määrästä!
Hapon korrosiivisuuteen vaikuttaa myös paljon muita tekijöitä kuin sen happoväkevyys. Mutta ehkä jätetään aihe?
se ei ole Ph (vaikka se olisi ensimmäinen sana lauseessa), se on aina pH.
H vitaa vety-ioneihin (vedyn kemiallinen merkki on H, ei h).
p tarkoittaa -log10 (eli dekaadinen logaritmi päinvastaisella etumerkillä), kemistien käyttämä lyhenne.
Tämä kuluu yleissivistykseen ja on ehkä vähän helpompi omaksua.
siis pK`a vakioon.
Oikeinkirjoituksesta vielä "vitaa" pitäisi olla kai viittaa, "kuluu" pitäisi olla kait kuuluu, että se siitä yleissivistyksestä.
Miten vanha?
Vanhimmissa X99:ssä on muistakseni puupalkit.
Aikasemmin yrityksen sivuilla oli asiasta jotakin tietoa, muttei enään.
hyviä veneitä,mutta kisakäytössä kaikki,joten kovilla olleet.ongelmana ei erityisesti kehikkoon liittyvät asiat eikä osmoosi.x99:ssä tapaamani ongelmat ovat useimmiten liittyneet peräsimeen ja "sisustukseen" eli etummaiseen laipioon joka jäykistää rungon.tämä laipio irtoaa eli laminointi pettää etulaipion kohdalta.jouduttu laminoimaan vahvistuksia paljon etulaipion kohdalle.katsio myös rustien kiinnitykset.
Mistä ihmeestä syntyy käsitys, että purjevene kuluisi käytössä niinkuin auto? Ja vielä että kisakäytössä kuluisi enemmän kuin muussa käytössä? Pikemminkin sanoisin, että kisakäytössä olleet veneet ovat keskimäärin paljon huolellisemmin ylläpidettyjä kuin cruiserit. Toki purjevene on aina yksilö, ja joku vene jossa heloitus on vaihdettu viiteen kertaan on melkoinen reikäjuusto, mutta silti. Miten perustelette väitteen että kisavene on "loppuunajettu"?
kyllä purjevenekin kuluu käytössä.aika yllättävää.ja mitä enemmän käytetään sitä enemmän kuluu.ja mitä enemmän ajetaan kisaa,sitä enemmän kuluu.kisassa näet ajetaan maksimitehoilla kun perhepurjehduksessa reivataan ja jäädään satamaan.jokainen vuosi ja maili väsyttää kaikkia materiaaleja.tietenkin tiistaiskaboissa on joskus tyyntäkin,joten kuluminen on juuri silloin aika olematonta.mutta osa veneistä,kuten x99,on suunniteltu lähtökohtaisesti kilpaveneeksi,jolloin ne ratkaisut materiaalivahvuuksien yms. rakenteiden suhteen eivät välttämättä palvele perhepurjehtijaa.neuvoksi viestiketjun aloittajalle sanoisin,että jos hankit perhepurtta,älä osta eksää,mutta jos hankit käytettyä kilpapurtta (ei varaa uuuteen ja moderniin),osta ihmeessä.eksällä voi edelleen voittaa espoo-suursaari luokkavoiton.ja kyllä kestää,jos korjaa jos tarvetta on.
Kilpavene on paremmin pidetty kun mökkivene, jäykistetty ja vahvistettu aina kun heikkouksia on havaittu, taitavampi miehistö joka ei rasita venettä turhaan (mökkivenettä purjehditaa siten että kaikki rätit vedetään niin tiukalle että ne eivät kolise, sitten istutaan ja vedetään molemmin käsin ruorista kaikin voimin ja odotetaan seuraava broachia. Kilpapurjehtija käyttä kahta sormea ohjaamiseen ja kulkee nopeammin).
Kaikki heloitus on kestävämpi, laadukkaampi ja toimivampi. Kuten myös purjeet (mökkipurjehtija käyttää rätit 20 v ja on käärmeissään kun ne hajoavat, kilpailija uusii niitä vähintään neljän vuoden välein, ullakolla (mökkipurjehtijan näkökulmasta katsottuna) useita "käyttämättömiä settejä".
Kilpaveneessä aina riittävän suuri miehistö ja navigoinnista vastaava henkilö. Näillä veneillä on hyvin harvoin ollut pohjakosketuksia (jos on , vahingot on aina korjattu viimeisen päälle).
Vielä (voisin jatkaa tätä loputtomiin) kilpavene sisältää ainoastaan ne asiat mitkä ovat oleellisia turvalliseen ja tehokkaan purjehdukseen. Ei krookuksia takastaagissa tms lapsellisuuksia!
Kilpavene on loppujen lopuksi paljon merikelpoisempi kuin mökkivene (ne tikaapuut sinne mastoon, helvetinmoinen ylipaino vesilinjan yläpuolella (erilaisten rst-kaarien muodossa), nokkelia ratkaisuja jotka eivät toimi (tai voi käyttää vaativissa olosuhteissa) ym. ovat vain silmälumetta.
Yachting World testasi kerran Nauticat (joka korkeine laitoineen antaa merikelpoisen vaikutelman. Loppulausuma:"...this is a boat for very sheltered waters...")
Toki runko ja takila väsyvät jatkuvista kuormituksista. Parhaiten tämä näkyy pienemmissä veneissä, varsinkin jos laatu jo uutena on ollut kyseenalainen. Mutta "merihätään" ei jouduta sen takia että vene katkeaa kahtia, tavallisesti se on rustirauta, vanttiruuvi, vaijeriliitos, peräsinakseli, lämppäri tai jääkaappi ym. joka sanoo sopimuksensa irti. Ja "uusavuttomista" jotka eivät ymmärrä milloin apua on aiheellista pyytää. Tai henkinen lössähtäminen:"on niin yksinäistä täällä, ja jääkaappi ei toimi!"
muutamaan kohtaan voin kommentoida:
-tuosta kestävyydestä voi olla monta versiota,kun kilpaveneet tuppaavat olemaan aikansa kehittelymalleja eli kaikkea uutta ja mahdollisimman kevyttä on laitettu mukaan,jonka seurauksena runko ei aina ole tahtonutkaan kestää ja kölit pysyä mukana (kun taas nauticatissa on materiaalia säästämättä tehty uppotukkia)elikkäs kun vertaa toyotan formula ykköstä ja corollaa ovat nuo nauticatti ja kilpavene vertauksesi
-olen kilpapurjehtinut aikas paljon ja voin sanoa,että esimerkiksi jokaisessa espoo-suursaari -racessa on hajonnut veneitä ja lähes jokaisessa niistä on myös ajettu kiville
-et voi olla tosissasi tuosta kahdesta sormesta! kyllähän kilpailijat ajavat venettä paremmassa balanssissa,mutta kyllä saa usein kaksin käsin vääntää brouchaamisen rajoilla...
-ne purjeet ovat kanssa ihan eri materiaalia ja käyttö kilpapurjehtijalla voi olla muutaman kerran vuodessa (tosin äärinmäistä)
-ja keskustelun alkuun lähtö oli noista äxxän rungon heikkouksista johtuen rakenteiden suunnittelusta lähtevää,mutta samaa mieltä, että trima- ja katamaareja lukuunottamatta harvoin rungot katkeavat,mutta hetkua voivat pahastikin; mielstäni kilpavene ei kuitenkaan ole yksioikoisesti paremmin pidetty ja jäykistetty, mutta usein kyllä jälkeenpäin niitä on vahvistettu! en siis ihannoisi yhtään kilpavenettä perhekäyttöön varsinkaan käytettynä,sillä nauticatti on hyvä vene käyttötarkoitukseensa (ja sehän ei muuten ole purjevene,vaan moottoripurjehtija!)
Ottamatta kantaa edelliseen keskusteluun, voin sanoa, että F1 auto kestää paljon pidempään, kuin Corolla. Joskus autoja testanneena ja sivusta testausta seuranneena voin sanoa, että harvat sarjavalmisteautot kestävät täyskiihdytyksiä ja maksimaalisia jarrutuksia yhtälailla, kuin kilpa-autot. Ajappa Corollalla kaksi tuntia kokoajan kaasupohjassa tehden satoja maksimaalisia jarrutuksia ja kiihdytyksiä kierroksien ollessa maksimissa lähes koko ajan ;-)
PS. Keskusteluun liittyen: Vain pieni osa x-veneistä on viimeisen päälle kilpapursia vaikka
niillä kisoissa hyvin pärjätäänkin.
joka ei ole X. Vanhan veneen pohja on siloinen kuin vauvan peppu, köli on muotoiltu optimaaliseksi.
Kaikki köydet ovat dyneemaa ja nostimet oli tuplattu. kaikki kansihelat oli vaihdettu uusiin ja vinssit vaihdettu kolme pykälään normia suuremmaksi. Purjeet olivat laminaattia ja niitä oli paljon, osa käyttämättömiä.
Myös edellinen veneeni oli entinen kisavene. Ostohinnasta sai takaisin 30 prosenttia, kun myi ylimääräiset kisapurjeet pois. Ei jäänyt enää paljon hintaa itse veneelle.
Kumpaankaan ei ole tarvinnut tehdä isoja remppoja, vaan olen ollut erittäin tyytyväinen valintaani.
Mielestäni ei ole mitään syytä karttaa ensitä kisavenettä.
paljon paskaa,että selvästi huomaa että et koskaan ole ollut lähellä Espoo-Suursaarirace.
Nyt kun kerrot vuosilukuja ja venenimiä, myönnän olevani väärässä, muussa tapauksessa haista paskaa!
Ensinnäkin Suursaari racesta. Olen ollut mukana jokaisessa järjestetyssä Suursaari Racessa ja voin kertoa, että kyllä sielläkin havereita sattuu, mutta luultavasti paljon vähemmän, kuin 140:lle kesälomapurjehtijalle n.160mpk:n matkalla.
Seuraava asia, missä molemmat teistä on oikeassa ja väärässä on se, että kisaveneet ovat paremmin varusteltuja ja vioittuneet paikat on yleensä paremmin korjattu, kuin vastaavassa perheveneessä.
Toisaalta on aivan varmaa, että kisassa veneet joutuvat paljon kovemmalle rasitukselle, kuin perhepurjehduksessa. Jo esim. 500kg miehistöpaino laidalla aiheuttaa yli 1000kg painavamman kölin oikeaisevan momentin. Kaikki tämä ylimääräinen rasitus kohdistuu runkoon, takilaan ja rusteihin.
Yhtä kaikki. Jos ostaa vanhan kunnossa olevan kisakäytössä olleen perheveneen, niin ei tarvitse perhepurjehduksessa ikinä pelätä minkään paikan hajoavan, (no ei koskaan saa sanoa ei ikinä). Taas toisaalta on paljon one off ja yksityyppi kisaveneitä, jotka ovat keveytensä ja kölimallinsa takia helposti vaurioituvia eli kyllä te molemmat kinastelevat herrat olette osittain oikeassa kuin myös osittain väärässä.
PS. Olettehan jo muistaneet ilmoittautua Volvo Suursaari Raceen?
Itse entisen kilpaveneen ostaneena voin sanoa,
että kyllä kilpavene kulunut on, vuotavaan kanteen ja ikkunoihin voi varautua ja osien vaihtoon. Kuka kilpaveneen omistaja enää uusii venettään viimeisen päälle kun on sitä myymässä. Käyttö kyllä on kovaa. Ja kyllä kilpaveneillä kivillä on käyty, katsokaa talvella veneitä niin näette. Työtä ja hikeä ne tuottaa uudelle omistajalle enemmän kuin vanhat se on selvä ja jos ei veneistä ja niiden korjaamisesta ymmärrä riittävästi, en suosittele.
Toisaalta heloitus on yleensä huomattavasti laadukkaampi (joskin kuluneempi) ja monipuolisempi joten purjehtiminen on monesti hauskempaa ja sporttisemmat veneet on todella nautittavia purjehtia.
Sieltä löytyy helmiä ja täysin raatoja!
Yksilölliset erot huomattavasti suurempia, kuin cruisereissa. Jos ette yksilöi mistä veneestä te tässä keskustelette, niin turha teidän on täällä kiistellä.
Henk koht mielipide, jos löydät hyvin pidetyn kisaveneen, joka mielestäsi sopii teidän perheen käyttöön, niin osta ihmeessä. Mutta huomioi venettä katsellessa, että niissä purjehdusvarusteissakin on vähän eroa, eikä pelkästään sisätiloissa. Jos perhe pystyy hymy huulilla hanskaamaan purjehtimisen sillä veneellä, niin siitä sitten vaan. Kaikki kamat ovat taatusti toimivampia ja purjehdus nautittavampaa kuin cruiserilla, mutta pitää sitten kanssa vähän tietää mitä niillä vehkeillä tehdään. Sekä ymmärtää, että laitteita pitää kanssa huoltaa ja ylläpitää, muuten toiminta loppuu nopeammin kuin cruising käyttöön tarkoitetuissa.
ruotsissa tehdyssä purjeveneessä on 70-luvulla käytetty rautaista tukikehikkoa joka on useissa veneissä jouduttu ruostumisen takia korvaamaan lasikuitupalkeilla. Tarkemmin en muista, mutta vene on jokin näistä: Ballad, Carter 30 tai Scampi.
Esimerkiksi X99 veneitä on tehty noin 600 kpl. Yhtään tapausta ei ole tiedossa, jossa laminoinnissa esiintyisi osmoosia.
Vanhimmat veneet purjehtivat edelllen myös kilpaa ja jopa menestyvät. Veneet on tehty paitsi kilpailua myös pohjanmeren kovia olosuhteita kestämään.
Runkokehikko on vanhemmissa veneissä tammea ja uudemmissa teräsät. Mitään korrosio ongelmia ei ole ollut.
yleisin ongelmakohta on ollut peräsimen laakerit, jotka onkin lmonissa veneissä korvattu uudentyyppisillä rullalaakereilla.
Kenellähän niitä laipio/rusti ongelmia on ollut?
Perhevenennä toimii loistavasti, joskin asumisvarustelu vaatimattomampi kuin merten asuntovaunuissa. Itse toki arvostan peräkajuutan täysleveää bunkkaa (jotain 240 cm?)
X-yachtsin mallistossa on 80-luvun puolivälistä lähtien ollut sekä kilpaveneitä että perheveneitä. OneDesign tai IOR mallistojen veneitä ei kyllä perheveneiksi kannata hankkia, vaikka niitä halvalla saisi. (Ihan vaan sen vuoksi että se ei välttämättä pysy aivan jokaisen purjehtijan käsissä ja siitä syntyy turhia perheriitoja... ja IOR-vehkeet olivat aika kevytrakenteisia).
Sen sijaan X-yachtsin cruising-racing mallistosta löytyy ihan ok sporttisia perheveneitä, esim. X-342, X-312, X-362 jne.
Vanhojen kilpaveneitten ostamisesta sen verran että pedantin omistajan kilpavene kannattaa ostaa, "kevätkunnostus moottorisahalla"-kavereilta taas ei kannata mitään ostaa.