lifeislife

Kielsin julkisesti uskoni sunnuntaina. (ei vl:ille tiedoksi: tarkoittaa vl-lahkon jättämistä)
Ette kuulkaa usko rakkaat ex-veljet ja sisaret kuinka helpottunut on oloni. Eikä yhtään syntinen eikä katkera (sanon siksi että kuitenkin joku kohta väittää niin).

Tunnen oloni todella vapaaksi. Haluan sanoa teille kaikille, jotka mietitte "uskon kieltämistä". Tehkää se heti. Tuntuu hyvältä. Se ei ole helppoa, mutta miettikää vakavasti kannattaako ainokainen elämänsä käyttää "näyttelemällä" jotakin mitä ei ole.

Tuttavien, kavereiden ja sukulaisten suunnalta tuleva sosiaalinen paine on kova. Sitä miettii, että mitähän ne kaikki nyt ajattelevat minusta jos kiellän uskoni. Se on turhaa. Itselläni ainakin putosi norsun kokoinen kivi sydämeltä, ja kuulin vastikään saman homman läpikäyneen tuttavani tunteneen ihan samoin.

Toivon, että joku tämän palstan uskovainenkin uskaltaisi olla kanssani samaa mieltä siitä, että mukana ei kannata väkisin roikkua, jos asia ei tunnu omalta. Uskohan on kuitenkin omakohtainen asia.
151342
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

että kun uskosta on luopunut niin viisainta se on julki tuoda.oikein teit. mutta jos Jumala vielä tuntosi herättää niin oikea "osoitehan" sinulla on tiedossa!?

Äänestä
  • En oikein usko, että Jumala herättää tuntoani sillä tavalla, että vl:iin palaisin, eihän se tehnyt sitä n. 35:een vuoteen "lahkossa" ollessanikaan.

    Uskovainen olen kyllä ollut aina, ja olen edelleen. Siksi tuo "uskon kieltäminen" tuntuu terminä pahalta. Uskostani en ole suinkaan luopunut. Katsomukseni vain on eriävä lahkon opeista.

    Äänestä

  • kiittimulleriitti kirjoitti:

    En oikein usko, että Jumala herättää tuntoani sillä tavalla, että vl:iin palaisin, eihän se tehnyt sitä n. 35:een vuoteen "lahkossa" ollessanikaan.

    Uskovainen olen kyllä ollut aina, ja olen edelleen. Siksi tuo "uskon kieltäminen" tuntuu terminä pahalta. Uskostani en ole suinkaan luopunut. Katsomukseni vain on eriävä lahkon opeista.

    Iloisena luin kirjoituksesi, että läksit vain joukosta, mutta vl-termein "kielsit uskosi".

    Siis tosiasiassa olet uskovainen edelleenkin, mutta et vl.

    Nehän ovat kaksi aivan eri asiaa.

    Mutta kuitenkin: joku uskovainen voi olla vl

    ja

    joku vl voi olla uskovainen.

    Mutta tosiasiassa onnittelen sinua: olet säilyttänyt todella uskosi ja vain karistanut vl-viitan harteiltasi ja sen viitan myötä tavat ja säännökset, kiellot ja käskyt, jotka todella voivat tuntua ahdistavalta vankilalta monista.

    Tärkeintä on kuitenkin se, ettet hylkää Jeesusta ja uskot edelleen syntisi anteeksi Hänen kärsimystyönsä ansiosta:)

    Onnea uudelle matkallesi:)

    Äänestä

  • Postimies

    Äänestä

vl-lahkosta? ne kun ovat kaksi eri asiaa. itsekkin olen nyt pari vuotta ollut irti siitä oravanpyörästä enkä ole sekuntiakaan katunut. en tosin kieltänyt "uskoani" julkisesti, ei se muille kuulu, päätelköön itse.

eikä kenenkään muunkaan tarvitse mitään julkista tunnustusta tehdä, se on ihan oma asianne!

Äänestä

Liian Rankka homma. Kun kerroin isälle, minua alkoi itkettää. Mieluummin saavat muut erottaa minut ulos, jos en ateistina kelpaa uskonveljeksi. Siinä on sekin etu, että jos pääsen seurakunnan eteen, voin samalla valistaa sitä fideismistä.

Äänestä
  • Olet todella outo.

    Äänestä

sinulle!

Jatkossa tämänkin palstan myötä samanlaisia henkilöitä tulee olemaan paljon lisää. Siis niitä, jotka jättävät vl-herätysliikkeen harhaoppeineen, hölmöine sääntöineen, kyttäämisineen ym. ahdistuksineen ja eron myötä siirtyvät todelliseen kristityn vapauteen.

Tämä vapaus ei tarkoita syntielämää, joksi veeällät tietenkin asian kääntävät. Vapaus tarkoittaa sitä, johon uskovainen on tarkoitettu. Uskovaista ei ole tarkoitettu kenenkään orjaksi vaan Jumalan vapaaksi.

Gal. 5:1

"1. Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää siis lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen."

Äänestä
  • Asko kuulut, asiahan on niin, että sinullakin on joku hengellinen koti.Kannustat ehkä ketunhäntä kainalossa.

    Äänestä

  • sinä kirjoitti:

    Asko kuulut, asiahan on niin, että sinullakin on joku hengellinen koti.Kannustat ehkä ketunhäntä kainalossa.

    En ole tuo Asko, mutta voitko kuvitella, että jollekulle riittää henkiseksi kodiksi ihan oma kansankirkkomme?

    Äänestä

  • sinä kirjoitti:

    Asko kuulut, asiahan on niin, että sinullakin on joku hengellinen koti.Kannustat ehkä ketunhäntä kainalossa.

    "Kannustat ehkä ketunhäntä kainalossa."

    Ei ole häntä kainalossa. Jalkovälissä.

    Äänestä

  • Askon veli kirjoitti:

    En ole tuo Asko, mutta voitko kuvitella, että jollekulle riittää henkiseksi kodiksi ihan oma kansankirkkomme?

    että vanhoillislestadiolaiset ovat viimeiseksi kansankirkkoomme kuuluvaporukka.

    Äänestä

eikä naisen. Minullakin on sisaruksia jotka eivät ole vl:iä mutta kuitenkin he ovat vanhemmilleni ja meille sisaruksille yhtä rakkaita kuin ennenkin ja heihin pidetään yhteyttä ja keskustellaan ihan muusta kuin uskon asioista ja kyläillään heidän luona ja he käyvät lapsuuden kodissa kylässä äidin ja isän luona.

Jos tuntuu siltä että ei halua eikä voi uskoa niin ei ketään voi väkisin pitää uskomassa. usko on jokaisen henkilökohtainen asia.

Äänestä
  • kuin uskoa olisi vain vl-herätysliikkeen sisällä.

    Sinun pitää muuttaa tekstiäsi tyyliin: "Vanhoillislestadiolaisuus ei ole joka miehen eikä naisen". Uskoa Jumalaan löytyy sekä vl-herätysliikkeen sisä- että ulkopuolelta.

    Äänestä

  • Aslak Hentomieli kirjoitti:

    kuin uskoa olisi vain vl-herätysliikkeen sisällä.

    Sinun pitää muuttaa tekstiäsi tyyliin: "Vanhoillislestadiolaisuus ei ole joka miehen eikä naisen". Uskoa Jumalaan löytyy sekä vl-herätysliikkeen sisä- että ulkopuolelta.

    uskon suunnat ole joka miehen ja naisen. vois kyllä muuttaa tuota sanontaa että nämä sisarukset eivät usko kuten vl:läiset tai kuka tietää uskovatko ollenkaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kiitti mulle riitti =) kirjoitti:

Kielsin julkisesti uskoni sunnuntaina. (ei vl:ille tiedoksi: tarkoittaa vl-lahkon jättämistä)
Ette kuulkaa usko rakkaat ex-veljet ja sisaret kuinka helpottunut on oloni. Eikä yhtään syntinen eikä katkera (sanon siksi että kuitenkin joku kohta väittää niin).

Tunnen oloni todella vapaaksi. Haluan sanoa teille kaikille, jotka mietitte "uskon kieltämistä". Tehkää se heti. Tuntuu hyvältä. Se ei ole helppoa, mutta miettikää vakavasti kannattaako ainokainen elämänsä käyttää "näyttelemällä" jotakin mitä ei ole.

Tuttavien, kavereiden ja sukulaisten suunnalta tuleva sosiaalinen paine on kova. Sitä miettii, että mitähän ne kaikki nyt ajattelevat minusta jos kiellän uskoni. Se on turhaa. Itselläni ainakin putosi norsun kokoinen kivi sydämeltä, ja kuulin vastikään saman homman läpikäyneen tuttavani tunteneen ihan samoin.

Toivon, että joku tämän palstan uskovainenkin uskaltaisi olla kanssani samaa mieltä siitä, että mukana ei kannata väkisin roikkua, jos asia ei tunnu omalta. Uskohan on kuitenkin omakohtainen asia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu