Minulla on meneillään molemminpuolinen kiinnostus entisen heteron kanssa, mutta en tiedä syventääkö suhdetta. Olemme molemmat tunnustaneet tunteemme, mutta ongelmia on... ja pahin niistä on, että ihanaiseni elää liitossa miehen kanssa.
Olemme puhuneet siitä, että hän jättäisi miehensä (koska mies on ollut petollinen), mutta hän ei ole luvannut mitään. Pelkää kuulema liikaa. Meidän suhteemme on siis jäänyt pelkän puheen ja punastelun asteelle, mutta asia vaivaa minua.
Haluaisin tavoitella häntä avoimesti, mutta moraali ei anna periksi. Entä voiko bisse edes olla moisen riskin arvoinen?
Olemme puhuneet siitä, että hän jättäisi miehensä (koska mies on ollut petollinen), mutta hän ei ole luvannut mitään. Pelkää kuulema liikaa. Meidän suhteemme on siis jäänyt pelkän puheen ja punastelun asteelle, mutta asia vaivaa minua.
Haluaisin tavoitella häntä avoimesti, mutta moraali ei anna periksi. Entä voiko bisse edes olla moisen riskin arvoinen?
Vastaukset 12
Vanhimmat
No EI, ainakaan paljoa.. Kertoimet varmaan samaaluokkaa kun että Hjallis Kjarkimo voittais Syksyn Sävelet..
Mutta kirjottele miten meni.
ps.Ja bisse, ei hyvä.
"Ihastunut varattuun bisseen, apua!
Kirjoittanut: Neuvoja kaipaava 12.5.2006 klo 02.04
pahin niistä on, että ihanaiseni elää liitossa miehen kanssa. "
Minä olen ollut tuollaisessa suhteessa kanssa. Korttipeleissä akka lyö jätkän, mutta kyllä tuollaisessa suhteessa huomaa että itse tulee lyödyksi.
on se ihme viehätysvoima mikä niillä miehillä on bi-naisiin :(
"Haluaisin tavoitella häntä avoimesti, mutta moraali ei anna periksi."
Ei se ole moraalin kysymys.
"Entä voiko bisse edes olla moisen riskin arvoinen?"
Hyvä kysymys.
bissemorkkausta! Älkää yleistäkö! Mä olen bisse ja oisin halunnut suhteen naisen kanssa, jonka kanssa mulla on ollut jotain säpinää. Kuulin sitten, että sillä on tyttöystävä, jota se on pettänyt menen tullen jo ennen minuakin. Eipä enää kiinnosta! Lesbotkin pettää ja jättää! Mä en ikinä ole tehnyt niin enkä koskaan vaihtanut naisesta mieheen, tosinpäin kyllä, mutta kuitenkin edellisen suhteen jo loputtua...Minun neuvoni on se, että tutustu häneen ihmisenä ei biseksuaalina ja mieti sen jälkeen onko hän vaivan arvoinen
Sitä se on - yleistämistä.
Itsekin olen bisse. Erosin joskus vuonna 0 miehestä. Jossain vaiheessa aloin suhteeseen naisen kanssa. Hän on lesbo. Jopa kosin häntä, ja halusin lapsiakin hänen kanssaan. Vaihdoin työ- ja asuinpaikkaa voidaksemme olla enemmän yhdessä. Ja suhde toimi todella hyvin. Liiankin hyvin. Tai niin luulin. Ajan kuluessa hän alkoi epäillä minua lähes kaikesta. Jopa kysenalaisti postilaatikolla käyntini. En saanut vastaus, kun kysyin ja ihmettelin asiaa. Mutta sitten alkoi selvitä, että hän valehteli ja petti minua ex-tyttöystävänsä kanssa. Se siitä.
Joten ei ne lesbot ole sen rehellisempiä. Turhat yleistykset ja ennakkoluulot pois, ja tutustumaan. Opetella tuntemaan toisen kunnolla nähdekseen kannattaako hänelle lähteä hakemaan kuuta taivaalta ;)
... miehestään, olisi ehkä hyvä antaa hänen ensin tehdä ratkaisunsa asian suhteen. Vai onko hän puhunut miehensä jättämisestä vain sinun takiasi?
Jos alat tavoitella häntä avoimemmin, voit joutua eron syntipukiksi, vaikka todellisuudessa syy voisikin olla heidän suhteensa heikkous.
Sinänsä bisse on hyvinkin rakkauden arvoinen :)
me kaikki joudumme tilanteeseen jossa täytyy miettiä niin moraalista kuin sitä sydämen puoltakin.
Ja asiahan menee näin, jos sä mietit että ei, en saata tavoitella julkisesti koska se olisi liikaa. Se tarkoittaa sitä että ei.
Jos taas ajattelet että millään ei väliä, tämä on rakkaus jonka haluan ja tämä kestää ja saavutamme yhdessä jotain mikä korvaa hetken vaikeudet. Se tarkoittaa kyllä.
Mitä tulee onko bisse sen arvoista että edes miettii, menee näin:
Jos sun on mietittävä että hän on bisse, vastaus on ei ole.
Jos ajattelet häntä vain naisena johon olet rakastunut ja tunnet suurta paloa, vastaus on, kyllä on.
Itse olen onnettoman rakastunut bi-bestikseeni, joka kuitenkin vain etsii miestä ja haaveilee siitä oikeasta miehestä koko ajan... Minä siinä vieressä surkeana koitan tyytyä olemaan hyvä ystävä. *haikeena*
Voisi saada ihan oman elämän siinä samalla. Ilman moraali yms. mietintöjä jopa. Olishan se tietty liian helppoa sillä tavalla. Varattu on monin verroin haasteellisempi kun voi siinä sivussa testata oman vaikutusvaltansa ja ehkä kohottaa samalla nollaitsetuntoaan.
ihanteellinen paikka jos vääränlaisia avioliittoja ei olisi, ja ihmiset löytäisivät sen omansa heti ekalla yrittämällä jne jne.
Mun mielestä tuollainen moralisointi että hakee varattua siksi että saisi testattua omaa vaikutusvaltaa kertoo lähinnä kommentoijan tavasta ajatella asioita ei juurikaan muusta.
Ihmiset tekee vääriä valintoja, ja joskus he valitsevat siltikin jäämisen tai sitten he ottavat eron ja aloittavat uuden elämän, josta ei myöskään ole jumalan takuuta että se on ikuinen ja se oikea.
Pointti on se että tehdessään valintoja ihminen voi tehdä sen monella eritapaa, ja esim salasuhteen aloittaminen olisi minusta moraalisesti väärin, mutta eron ottaminen, asiasta miehellensä puhuminen ja syyn kertominen jne ei ole moraalisesti lainkaan huono vaihtoehto.
Tosi pahalta tuntuu, että vielä rakastuneenakin pohdit, "voiko bisse olla moisen riskin arvoinen". Tekisi mieleni sanoa, että sinä et ole hänen arvoisensa moisine mietteinesi. Kuinka VOIT ajatella hänestä noin pahasti!
Et kai sinä rakastunut häneen siksi, että hän on bisse? Luulisi, että hänessä on muita ominaisuuksia, jotka vetoavat sinuun. Jos ne eivät riitä ja bisseys on ongelma, lähde etsimään toista. Mutta muista: ihan lesbotkin (ja heterot) voivat pettää, huono tai väärä käyttäytyminen eivät todellakaan johdu sukupuolisesta suuntautuneisuudesta. Johan se on ihan älytön ajatus. Sinä ja monet muut sotkette asioita ihan kamalasti.
Bisseys on siis seksiin liittyvä ominaisuus se EI OHJAA MUUTA KÄYTÖSTÄ TIETÄÄKSENI. Oilisihan se ihan hullu ajatus, että lesboudesta seuraisi taas se, ettei henkilö petä kumppaniaan. Miksiköhön muuten, jos tuo ajatusmalli olisi oikein, heteroissa on niin paljon niitä, jotka pettävät :)?
Kiitos avusta. Noin minäkin suurimman osan aikaa ajattelen. Epävarmuus ja menettämisen pelko vaan välillä aiheuttavat alhaisia ajatuksia.
En tiedä, onko ihastuksellani aikaisempaa historiaa naisten kanssa, eikä hän ainakaan meidän tuttavapiirissä ole tullut kaapista muille, kuin minulle. Jos hän jättäisi miehensä, ja me kaksi aloittaisimme suhteen, muuttuisi hänen elämänsä aika lailla, ja riskejä riittäisi.
Hän ja minä ei kuitenkaan tunneta toisiamme kovin hyvin, ja juttelullekin on ulkoisia esteitä. Näissä olosuhteissa en tiedä kuinka realistista minun on haikailla hänen peräänsä,tai mitä häneltäkään on reilua odottaa?
onko ihastuksesi senkaltainen ihminen, että kykenisi tulemaan sieltä kaapista oikeasti ulos - ja jättämään miehensä ja heteronormatiivisen elämänsä? Nuo saattavat joskus olla rakkautta suurempia asioita ja ylittämättömiä esteitä.
Nimimerkillä takkiinsa saanut..