minulla on murrosikäinen poika,joka on tällä hetkellä sijoitettuna lastenkodissa. Menneisyyteen kuului isänsä ja äitinsä ero,hankalia kouluvuosia,hurjia viikonloppuja ja pieniä rötöksiä.Näetkö pojallani olevan vielä asiat hyvin? nyt on mennyt todella hyvin,poika on alkanut hieman miettiä elämäänsä mutta pelkään mitä sen jälkeen. Palaako entisiin tapoihin ja ympyröihin?
kiitollinen vastauksesta
kiitollinen vastauksesta
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minulle nousee sellainen kuva tilanteesta että sinulla on syyllisyyttä siitä miten ero tuli aikoinaan hoidettua, ja että jäikö poika siinä vaiheessa heitteille, oletko sinä pojan isä?Minusta tuntuu että ote lipsasti teiltä siinä vaiheessa,tilanne oli silloin kaoottinen ja sekava ja poika kokee itsensä vieläkin turvattomaksi. Minusta avain tilanteen ratkaisuun on nyt antaa pojalle kaikki se tuki minkä pystytte, erikseen tai yhdessä. Silloin pojalla olisi mahdollisuus päästä jaloilleen. Hän yrittää kovasti omien voimiensa puitteissa mutta tulee tarvitsemaan apua. Älkää jättäkö kaikkea vastuuta pojalle, hän on vielä lapsi. Se on myös mielestäni yksi tärkeä avain tulevaisuuteen, mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Miltä tämä kuulostaa? Anna vaan palautetta rohkeasti.
syyllisyyttä on kyllä mutten ole pojan isä vaan äiti. Ex-mieheni ei ymmärrä asian vakavuutta eikä pysty omalla esimerkillään poikaa tukemaan. Lahjomassa on kyllä koko ajan ja päätä kääntämässä, mielestäni isä on epäkypsä kasvattajaksi. Itsekään en ehkä ole niin hyvä kuin pitäisi,tunnen syyllisyyttä siitä. Meillä on yhteisiä lapsia muitakin joiden kanssa ei ole muuta ongelmaa kuin se ettei Isä suostu heitä tapaamaan.