todella, että alan päästä susta irti. Aloin miettimään silloin joskus tapahtuneita asioita ja tajusin, kuinka yksinkertainen olenkaan. Että oikeasti jaksan kuunnella, kuinka jaksat polkea minut alas. Ei kiitos. Sellaista en jaksa enkä tule jaksamaan. En ole tarpeeksi vahva.
Alkaa tuntumaan
siltä
91101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
että henkiset tuskat vähenisivät molemmilta, ei minullakaan ole ollut helppoa, varsinkaan kun olen joutunut myöntämään olevani kovin ihastunut. Mutta ajatellaan nyt vain molemmat itseämme.
poljen alas? Oikeastaan se on mennyt päinvastoin, mietis nyt vähän.
mittän sanoa, se on suuttunut ja haluaa näyttää.
nyt sano että olisin käyttäytynyt mallikelpoisesti sua kohtaan. Molemmat ollaan oltu typeriä.. Mutta kun en aina jaksa ajatella muita ennen itseäni, olen tehnyt niin liian kauan...
Onko missään enää järjen hitustakaan...
maailma on sen tehnyt. Ihmiset on k-päitä toisia kohtaan, koska eivät halua että toiset ehtii satuttamaan, joten tehdään se sitten itse ensin. Kummallista kilpajuoksua ja tekeekö se meidät onnelliseksi. Tuskinpa. Mutta kuka uskaltaa enää luottaa toisiin?
Varmaan aika suuri osa haluaisi ihan tavallista perhe-elämää, mutta onko se enää mahdollista?
mukavia ja luotettaviakin ihmisiä. Täytyy itse ansaita muiden luottamus, tosin selkäänpuukottajia löytyy aina.
ihmiset uskalla antaa aikaa luottamuksen rakentamiseen: sehän olis se pääpointti. Kaikki tänne ja heti- ajattelulla ei pitkälle pötkitä.
sitä pelkää jäävänsä puille paljaille jos ei heti toimi.