Elämä on kurjaa...

Ei tosiaan ole normaalia! Olet todella alipainoinen ja luulen elämäsi kurjuuden johtuvan juuri alipainoisuudesta, liian niukasta ruokamäärästä ja vitämienpuutoksesta, joita et varmasti saa, koska syömisesi on niin huonoa.
Olet selvästi itsesi orja ja kaavoihin kangistunut. Tiedän, koska olen itse sairastanut syömishäiriötä ja vieläkin minulla on jonkin verran pakkoliikuntaa.
Olen varma, että normaalipainoisena elämäsi olisi parempaa. Kuka on sanonut, että jos painosi nousee, olet lihava? Ei se niin mene! 10 kg nykyiseen painoosi ei tee sinusta lihavaa, vaan olet vieläkin erittäin hoikka. Voisit painaa enemmänkin ja olla silti normaalipainoinen.
Kehottaisin sinua opettelemaan syömään useammin ja enemmän. Itselläni oli tuo sama ongelma, että söin vain 3 kertaa päivässä, mutta sitten kerran päätin muuttaa tottumustani ja rupesin syömään 4 kertaa päivässä. Siihenkin tapaan jää "koukkuun"
eikä ole enää helppoa syödä 3 kertaa päivässä, vaan pitää syödä se 4 kertaa. Yritä unohtaa tuollainen turha lihomisenpelko, sillä et varmasti liho! Tärkeää olisi saada paino normaaliin lukemaan. Sinulla on todennäköisesti syömishäiriö, sillä ei terve ihminen syö noin tai ole noin alipainoinen eikä myöskään laihdu tuollaista vauhtia. Miksi muuten syöt vain 2 kertaa päivässä ja miksi olet laihtunut noin paljon vuodessa?
Uskon, että saavutettuasi hyvän ravitsemuksen ja normaalin painon jaksast nauttia elämästäsi ja suuremmat huolesi katoavat. Sinun pitää vain muuttaa tapajasi ja vapauttaa itsesi niistä!
Oikein aurinkoista kevättä sinulle!

ongelmana paino!
Kaksi kertaa päivässä syöminen on aivan liian vähä, mutta minun ei kannata rueta itse saarnaamaan koska syön itse ajoittain paljon vähemmän, minulla on jonkilainen pakonomainen halu lenkkeillä ja jos en sitä tee on syntinen ja masentunut olo. nyt kädessäni on murtuma joka on hyvin kipeä enkä kärsi lenkkeillä että on kokoajan paha olo. syömisestä tulee syntinen ja lihava olo painan 58/167 mutta silti tuntuu ku nolisin aivan lian ylipainoinen. Anemiaa minulla on ollut reilun vuoden verran kun olen käsvissyöjä mutta en syö juuri muuta kun leipää ku nen jaksa tehdä ruokaa. kotona on jonkinlaisia ongelmia ja olen jo kerran ollut juttelemassa sairaalassa syömisestäni mutta kiistin kaiken. En tiedä mikä on ja luulen että en halua tietää haluan vain laihtua!

voi kuinka tutulta kuulostaa...itsekin yritän miettiä kokoajan miten saisin kiinni elämästä.olen sairastanut aorexiaa jo 7vuotta ja nyt olen 20w.perheeni olen tuhonnut a kadun sitä syvästi,äiti,isä ja veljet on joutunu kärsiin ihan liikaa.mä nii toivon että jonakin päivänä voisin alkaa taas elää.kesää mäkin pelkään.toivon tsemiä sulle yritä ettii joka päivä positiivinen asia ja tee vaikka joku vihko mihin laitat positiivisia asioita,tavoitteita,unelmia yms. ja eikun toteuttamaan.elämä on kuitnkin lahja.