Edellisessä osassa päästiin alttarin eteen.
Angelican käsi vapisi kamalasti. Häntä pelotti.. Ei enää vapautta mennä ja tulla,enemmän vastuuta.. Ajatukset pyörivät hänen päässään. Jacob oli aivan pysähtynyt ja katseli Angelican täriseviä sormia. Molemmat kuulivat kuinka vieraat alkoivat kuiskailla ja supatella. "Angie, mikään ei muutu..." Jacob kuiskasi hiljaa. Angelica katsoi kyyneleisin silmin mieheen. "Mikään ei muutu.. Mä lupaan", Jacob jatkoi. Hetken he katselivat toisiaan. Sitten Angie painoi päänsä alas ja sulki silmänsä. Häb veti syvään henkeä. Mikään ei muutu, hän ajatteli. Angelica nosti päänsä ja nyökkäsi hiljaa. Hän ei enää vapissut niin paljoa. Vieraat hiljenivät ja katsoivat, kuinka Jacob pujotti kauniin kultasormuksen Angelican siroon vasempaan nimettömään. "Olette nyt mies ja vaimo. Voitte suudella morsianta", pappi julisti lujasti ja kohotti kätensä siunaukseen. Jacob halasi Angelicaa, veti tämän lähelleen ja kuiskasi hiljaa: "Mikään ei muutu..." Angelica huoahti onnellisena ja nojautui eteenpäin. He suutelivat ja ruusunlehtiä putoili kuin sateena heidän päälleen. Vieraat kohahtivat: pari näytti olevan yhtä, luodut toisilleen.
Tess katsoi pitkään vastanaineita. Heidän onnensa oli puhdasta ja kaunista. Angelica on muuttunut, Tess ajatteli, hän todellakin on muuttunut. Hän näki Angien äidin tulevan häntä kohti. Tessiä ei kiinnostanut puhua naisen kanssa ollenkaan. Hän vain halusi olla hiljaa ja katsella Jacobia ja Angelicaa, sulhasta ja morsianta, jotka juuri leikkasivat suurta hääkakkua. "Tesshän se siinä! Ihana tavata viimeinkin!" Angien äiti halasi Tessiä lujasti. "Sinähän olet nyt minun kälyni.. Vai oletko? Hmmh? Eipäs nyt sekoteta näitä termejä tähän, Tess kultaseni", nainen höpötti. Tess nyökkäili kuuliaisesti. Nainen höpötti nyt jotakin kiitoksia Tessille upeista juhlista ja hänen ja hänen rakkaan tyttärensä välien korjaamisesta ja kaikesta maan ja taivaan välillä. Tess ei kuunnellut laisinkaan. "Tess? Mulla olis sulle asiaa", Dan kysyi. Tess säpsähti. Mistä mies oli yhtäkkiä siihen ilmestynyt? "Anteeksi, mun pitää nyt mennä", Tess sanoi kohteliaasti Angien äidille. Nainen nyökkäsi vastahakoisesti. "Milloinkas sinun hääsi vietetään?" hän kysyi terävästi, sillä olisi selvästi halunnut vielä keskustella Tessin kanssa. Tess punastui. Hän avasi suunsa vastatakseen jotakin, mutta Dan oli nopeampi. "Silloin kun ne vietetään. Meillä on nyt kiire, anteeksi vain", mies vastasi ärtyneesti ja hymyili viehkosti naiselle ennen kuin veti hämmentyneen Tessin perässään sisälle.
"Mitä asiaa sulla oli?" Tess kysyi istuessaan olohuoneen pehmeällä sohvalla miehen vieressä. Dan näytti hermostuneelta. "Tota noinaa.. Niin", hän aloitti kangerrellen. Tess huomasi että mies hikoili. "Niin?" hän kysyi. Dan ryhdistäytyi ja yhtäkkiä syöksähti kohti Tessiä. Hän suuteli pikaisesti Tessiä huulille ja vetäytyi sitten yhtä nopeasti taakse päin. "Joo mä tiedän, mun ei olis pitänyt tehä tota, mä oon tosi pahoillani..." mies mutisi hädissään. "Shh.." Tess kuiskasi ja painautui miehen ruumista vasten. Hän tunsi samanlaisia värähdyksiä kuin Robbien kanssa, mutta paljon voimakkaampia. Dan katsoi hämmentyneenä naiseen. Sehän taisi tykätä, hän ajatteli. Tess painautui lujemmin miestä vasten. Hän painoi huulensa miehen huulille hellästi. Hän suuteli hiljaa. Dan kohensi asentoaan ja nosti kätensä Tessin selälle ja silitti sitä. Nainen tuntui kevyeltä hänen päällään. Tessin kädet hyväilivät miehen kasvoja ja vartalo rentoutui. Dan nousi pois sohvalta. Tess yllättyi reaktiota, mutta tunsi miehen vahvojen käsien nostavan häntä ja kuljettavan kohti Jacobin huonetta. Ne laskivat hänet hellävaraisesti sängyn päälle. Pian Tess tunsi miehen ruumiin vierellään...
Angelica ja Jacob hyvästelivät vieraat. Häät olivat vihdoin ohi, ja vuokrattu, musta limusiini ajoi pihaan. Pari astui hiljaa sisään. Sisällä autossa heitä odotti shampanjapullo valmiiksi korkattuna ja kaksi lasia. Jacob kaatoi laseihin kuohujuomaa. Auto nytkähti liikkeelle ja he kohottivat lasinsa.
Tess katsoi allaan makaavaa Dania silmiin. "Tiesitkö.. Tää oli mun eka kerta", hän kuiskasi. Mies ei irrottanut katsettaan naisesta. "Sä olit mahtava", hän kuiskasi takaisin. Tess kierähti miehen oikealle puolelle ja katsoi kattoon.
Tietämättä toisistaan kaksoset alkoivat lausua isältä kuulemaansa mietelausetta: "Kun Sen Oikean joskus tapaa, hänestä ei pääse irti, ei pysty päästää menemään, vaikka yrittäisi.. Aina tiet päätyvät yhteen ja kadotetutkin löytää toisensa.. Ja se tunne on molemminpuolinen.. Aina. Se rakkaus on ikuista."
Nyyh nyyh, nyt se on loppu.. Mitä piditte, oliko liikaa osia? Nyt kunnolla kommenttia, kiitos.. :)
Aloitanko uuden tarinan?
Angelican käsi vapisi kamalasti. Häntä pelotti.. Ei enää vapautta mennä ja tulla,enemmän vastuuta.. Ajatukset pyörivät hänen päässään. Jacob oli aivan pysähtynyt ja katseli Angelican täriseviä sormia. Molemmat kuulivat kuinka vieraat alkoivat kuiskailla ja supatella. "Angie, mikään ei muutu..." Jacob kuiskasi hiljaa. Angelica katsoi kyyneleisin silmin mieheen. "Mikään ei muutu.. Mä lupaan", Jacob jatkoi. Hetken he katselivat toisiaan. Sitten Angie painoi päänsä alas ja sulki silmänsä. Häb veti syvään henkeä. Mikään ei muutu, hän ajatteli. Angelica nosti päänsä ja nyökkäsi hiljaa. Hän ei enää vapissut niin paljoa. Vieraat hiljenivät ja katsoivat, kuinka Jacob pujotti kauniin kultasormuksen Angelican siroon vasempaan nimettömään. "Olette nyt mies ja vaimo. Voitte suudella morsianta", pappi julisti lujasti ja kohotti kätensä siunaukseen. Jacob halasi Angelicaa, veti tämän lähelleen ja kuiskasi hiljaa: "Mikään ei muutu..." Angelica huoahti onnellisena ja nojautui eteenpäin. He suutelivat ja ruusunlehtiä putoili kuin sateena heidän päälleen. Vieraat kohahtivat: pari näytti olevan yhtä, luodut toisilleen.
Tess katsoi pitkään vastanaineita. Heidän onnensa oli puhdasta ja kaunista. Angelica on muuttunut, Tess ajatteli, hän todellakin on muuttunut. Hän näki Angien äidin tulevan häntä kohti. Tessiä ei kiinnostanut puhua naisen kanssa ollenkaan. Hän vain halusi olla hiljaa ja katsella Jacobia ja Angelicaa, sulhasta ja morsianta, jotka juuri leikkasivat suurta hääkakkua. "Tesshän se siinä! Ihana tavata viimeinkin!" Angien äiti halasi Tessiä lujasti. "Sinähän olet nyt minun kälyni.. Vai oletko? Hmmh? Eipäs nyt sekoteta näitä termejä tähän, Tess kultaseni", nainen höpötti. Tess nyökkäili kuuliaisesti. Nainen höpötti nyt jotakin kiitoksia Tessille upeista juhlista ja hänen ja hänen rakkaan tyttärensä välien korjaamisesta ja kaikesta maan ja taivaan välillä. Tess ei kuunnellut laisinkaan. "Tess? Mulla olis sulle asiaa", Dan kysyi. Tess säpsähti. Mistä mies oli yhtäkkiä siihen ilmestynyt? "Anteeksi, mun pitää nyt mennä", Tess sanoi kohteliaasti Angien äidille. Nainen nyökkäsi vastahakoisesti. "Milloinkas sinun hääsi vietetään?" hän kysyi terävästi, sillä olisi selvästi halunnut vielä keskustella Tessin kanssa. Tess punastui. Hän avasi suunsa vastatakseen jotakin, mutta Dan oli nopeampi. "Silloin kun ne vietetään. Meillä on nyt kiire, anteeksi vain", mies vastasi ärtyneesti ja hymyili viehkosti naiselle ennen kuin veti hämmentyneen Tessin perässään sisälle.
"Mitä asiaa sulla oli?" Tess kysyi istuessaan olohuoneen pehmeällä sohvalla miehen vieressä. Dan näytti hermostuneelta. "Tota noinaa.. Niin", hän aloitti kangerrellen. Tess huomasi että mies hikoili. "Niin?" hän kysyi. Dan ryhdistäytyi ja yhtäkkiä syöksähti kohti Tessiä. Hän suuteli pikaisesti Tessiä huulille ja vetäytyi sitten yhtä nopeasti taakse päin. "Joo mä tiedän, mun ei olis pitänyt tehä tota, mä oon tosi pahoillani..." mies mutisi hädissään. "Shh.." Tess kuiskasi ja painautui miehen ruumista vasten. Hän tunsi samanlaisia värähdyksiä kuin Robbien kanssa, mutta paljon voimakkaampia. Dan katsoi hämmentyneenä naiseen. Sehän taisi tykätä, hän ajatteli. Tess painautui lujemmin miestä vasten. Hän painoi huulensa miehen huulille hellästi. Hän suuteli hiljaa. Dan kohensi asentoaan ja nosti kätensä Tessin selälle ja silitti sitä. Nainen tuntui kevyeltä hänen päällään. Tessin kädet hyväilivät miehen kasvoja ja vartalo rentoutui. Dan nousi pois sohvalta. Tess yllättyi reaktiota, mutta tunsi miehen vahvojen käsien nostavan häntä ja kuljettavan kohti Jacobin huonetta. Ne laskivat hänet hellävaraisesti sängyn päälle. Pian Tess tunsi miehen ruumiin vierellään...
Angelica ja Jacob hyvästelivät vieraat. Häät olivat vihdoin ohi, ja vuokrattu, musta limusiini ajoi pihaan. Pari astui hiljaa sisään. Sisällä autossa heitä odotti shampanjapullo valmiiksi korkattuna ja kaksi lasia. Jacob kaatoi laseihin kuohujuomaa. Auto nytkähti liikkeelle ja he kohottivat lasinsa.
Tess katsoi allaan makaavaa Dania silmiin. "Tiesitkö.. Tää oli mun eka kerta", hän kuiskasi. Mies ei irrottanut katsettaan naisesta. "Sä olit mahtava", hän kuiskasi takaisin. Tess kierähti miehen oikealle puolelle ja katsoi kattoon.
Tietämättä toisistaan kaksoset alkoivat lausua isältä kuulemaansa mietelausetta: "Kun Sen Oikean joskus tapaa, hänestä ei pääse irti, ei pysty päästää menemään, vaikka yrittäisi.. Aina tiet päätyvät yhteen ja kadotetutkin löytää toisensa.. Ja se tunne on molemminpuolinen.. Aina. Se rakkaus on ikuista."
Nyyh nyyh, nyt se on loppu.. Mitä piditte, oliko liikaa osia? Nyt kunnolla kommenttia, kiitos.. :)
Aloitanko uuden tarinan?
Vastaukset 4
Vanhimmat
joo aloita tarinasi on tosi hyviii
nytkö se loppuu :( niisk aloita uus tarina!!!
Vooi, ihana tarina.
Kuka se Dan muuten oli? Muisti pätkii taas. :))
Aloita, ALOITA uusi tarina
Dan oli se murtovaras, jonka kanssa Tess ystävystyi, jollen aivan väärin muista. Jo jos vielä uskaltaisin, niin sanoisin, että Danin isä oli ollut Tessin äidin kanssa, ilman että Jeenifer olisi halunnut. Dan sitten kai halusi hyvittää isänsä törkeää käytöstään tms.
Mutta tarinasta, oli hyvä ja onnellinen loppu. Jos aloitat uuden tarinasarjan, niin sehän voisi jatkua Tessin lapsesta? :D Niin, osia ei ollut liikaa, tosin jotkin osat olivat turhan lyhyitä, mutta nämä viimiset olivat kyll tarpeeksi pitkiä. Tässä ainakin huomaa, että kirjoittaessa kehittyy ja että sinulla on rikas mielikuvitus ja hyvä kirjoitusohjelma. ;)