Synnytyksen jälkeinen Masenus

...Tuota tuota oisin vaan halunnu kuulla miesten/naisten kokemuksia vertaistukimaisesti naisen synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Itse olen todella hankalassa/raskaassa tilenteessa, jossa perhettä on jouduttu hajottamaan niin että oma lapsi on itselläni ja muut ½ sisarukseet lapseltani ovat naiseni sukulaisilla ja Naiseni hoidatuttamassa itseään minun toimeen panemana. Haluisin tosiaan kuulla kokemuksia jne. Tässä vaiheessa en itse haluaisi kertoa tilanteesta koska kaikki tapahtumat ovat niin pinnalla. Vähän helppiä kiitos.
6846
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Aiheesta on kirjoitettu runoteos, siinä tuodaan mielestäni upeasti esiin myös yksin kotiin lasten kanssa jääneen isän näkökulmaa. Itku silmässä luin itse, ja myös nauraa sai välistä makeasti.

Kirja on Maria Syvälän "Älä sylje minua syliisi".
Kirjaa voi kysyä kirjastoista, kirjakaupoista tai suoraan kustantajalta, joka on Robustos.

Suosittelen, sen parempaa vertaistukea ei olekaan.

Äänestä

kauan sitten..ja ymmärrän tuskasi..aika oli silloin toinen kun sain kuopukseni.En osaa muuta sanoa kuin sen olevan todella kova paikka kaikille perheenjäsenille.Mieheni kävi töissä ja minä kahden lapsen kanssa kotona, enkä tiennyt mikä ja missä ja miten olisin päivästä selvinnyt.Lähisukulaiseni olivat juuri hiljaittain kuolleet,eli äitini ja isäni.Lapsi syntyi siihen..jouduin itse reggressioon,psykoosiin.Olin kuin itse vauva..Nyt ymmärrän mikä tuska on miehelläni ollut.On hienoa kuitenkin,että vaimosi saa apua,siinä pian on muuten kamalat tilanteet ja voi jopa joltain henki mennä..kun ei jaksa,niin ei jaksa.Olen unessa toiminut silloin n.pari vuotta ja oikeastaan en muista kuin kauhun hetket ja pelkäsin vauvaani,kaunista,ihanaa lasta.Tukiverkko on paikallaan ja on hyvä että tiedostetaan..ota kaikki apu vastaan mikä annetaan ja vaadi,jos eivät "kuule".Voimia teille kaikille.

Äänestä
  • joo no vaimo tuli lomalle keskiviikkona sairaalasta ja lähti tänään. jäi tyhjä olo kun jäin taas tytön kanssa. Onneksi äiti lähti mukavassa ilmapiirissä jos verataan kolmeviikkoa sitten tapahtuinaisiin tilanteisiin. mutta joo lukekaa ja kirjoittakaa miehet jos on kanttii =)).

    Äänestä

  • allekirjoittanut- kirjoitti:

    joo no vaimo tuli lomalle keskiviikkona sairaalasta ja lähti tänään. jäi tyhjä olo kun jäin taas tytön kanssa. Onneksi äiti lähti mukavassa ilmapiirissä jos verataan kolmeviikkoa sitten tapahtuinaisiin tilanteisiin. mutta joo lukekaa ja kirjoittakaa miehet jos on kanttii =)).

    Meillä ollut sama tilanne viimekuukausina. Vaimo lähti omasta aloitteestaan sairaalaan, otti vastasyntyneen lapsen mukaansa. Itse jäin äimänä kotiin kahden vanhemman lapsen kanssa. Vaimoa ei kiinnostanut kotiasiat yhtään. Itellä oli töissä just pahin mahdollinen kiireaika ja piti järkätä lapsille hoitajaa ym. Parinpäivänpäästä pistivät vaimon mielisairaalaan ja vauva jäi hoitoon toiseen sairaalaan. Vaimoa ei kiinnostanut, mitä kotona tapahtuu, eikä oikeastaan muukaan, se oli maissa, masentunut. Kyllä siinävaiheessa itku pääsi, kun illalla sain lapset nukkuun ja yritin itsekin nukkua. No sain lopulta töistä lomaa ja hain vauvankin kotiin. Päivät kuluivat kiireisissä merkeissä ja välillä käytiin kattoon vaimoa/äitiä. Onneksi vauva nukkui kohtuullisen pitkiä unipätkiä yöllä.

    Viikonsisällä alko vaimolla jo lääkkeet auttaan, mieliala alkoi kohoamaan ja kotiasiatki kiinostaan. Viimeisen lomareissun jälkeen pari päivää laitoksessa ja sitten se soitteli mulle, että tuu hakeen, en jaksa olla enää täällä. Ihanaa, nyt meillä on perhe taas koossa. Pitää koittaa vaan autella sitä mahd. paljon.

    Tulipa vuodatus, mutta ajattelin, että kirjoitanpa, kun vauhtiin pääsin. On meitä muitakin vastaavassa tilanteessa olleita. Kovasti voimia sulle, kyllä se vielä iloksi muuttuu aikanaan!!

    Äänestä

  • Koti-isä-äiti kirjoitti:

    Meillä ollut sama tilanne viimekuukausina. Vaimo lähti omasta aloitteestaan sairaalaan, otti vastasyntyneen lapsen mukaansa. Itse jäin äimänä kotiin kahden vanhemman lapsen kanssa. Vaimoa ei kiinnostanut kotiasiat yhtään. Itellä oli töissä just pahin mahdollinen kiireaika ja piti järkätä lapsille hoitajaa ym. Parinpäivänpäästä pistivät vaimon mielisairaalaan ja vauva jäi hoitoon toiseen sairaalaan. Vaimoa ei kiinnostanut, mitä kotona tapahtuu, eikä oikeastaan muukaan, se oli maissa, masentunut. Kyllä siinävaiheessa itku pääsi, kun illalla sain lapset nukkuun ja yritin itsekin nukkua. No sain lopulta töistä lomaa ja hain vauvankin kotiin. Päivät kuluivat kiireisissä merkeissä ja välillä käytiin kattoon vaimoa/äitiä. Onneksi vauva nukkui kohtuullisen pitkiä unipätkiä yöllä.

    Viikonsisällä alko vaimolla jo lääkkeet auttaan, mieliala alkoi kohoamaan ja kotiasiatki kiinostaan. Viimeisen lomareissun jälkeen pari päivää laitoksessa ja sitten se soitteli mulle, että tuu hakeen, en jaksa olla enää täällä. Ihanaa, nyt meillä on perhe taas koossa. Pitää koittaa vaan autella sitä mahd. paljon.

    Tulipa vuodatus, mutta ajattelin, että kirjoitanpa, kun vauhtiin pääsin. On meitä muitakin vastaavassa tilanteessa olleita. Kovasti voimia sulle, kyllä se vielä iloksi muuttuu aikanaan!!

    Oikeen kylmät väreet meni mulla selkäpiitä pitkin . Niin samalta kuulosti kuin oma kokemukseni. Avo vaimoni on olu nyt kuukauden osastolla ja käynyt kotilomilla tässä nyt parin viikon ajan (vajaan viikon). Samalla tavalla soitteli mulle kun olin lomalla vaavin kanssa muualla suomessa, että mitäs kuulu tääl on tylsää jne. Oma rakkaani on toipumassa, koska tilanne oli niin paha että hän teki kuukausi sitten lähes kuolemaa. hänellä on edelleen hoitopaikka. KAtselemme pienin askelin tulevaisuutta ja olen varautunut takaiskuihin. Tää nyt oli aika sekava kirjoitus mutta yrittäkää lukee=)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Uusio isä kirjoitti:

...Tuota tuota oisin vaan halunnu kuulla miesten/naisten kokemuksia vertaistukimaisesti naisen synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Itse olen todella hankalassa/raskaassa tilenteessa, jossa perhettä on jouduttu hajottamaan niin että oma lapsi on itselläni ja muut ½ sisarukseet lapseltani ovat naiseni sukulaisilla ja Naiseni hoidatuttamassa itseään minun toimeen panemana. Haluisin tosiaan kuulla kokemuksia jne. Tässä vaiheessa en itse haluaisi kertoa tilanteesta koska kaikki tapahtumat ovat niin pinnalla. Vähän helppiä kiitos.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu