Moottoriveneeni kulkee gps mukaan tasan 40 km/h
Paljonko se on solmuissa.
Paljonko se on solmuissa.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
21,6 solmua. Yksi solmus on 1,852 km/h ja näin ollen 1 km/h= 0,54 solmua
Vaidapa gps:ään yksikoksi meripeninkulmat niin saat vauhdinkin solmuina. Näitä yksiköitä käytetään merenkulussa, eikä mitään kilometrejä. Lätäkköporukat ovat erikseen.
jokavuotiseen keskusteluun siitä, miten merellä ei voi liikkua käyttäen kilometrejä.
kuitenkin, että nopeusrajoituskilvissä olevat luvut tarkoittavat km/t:ssa.
Ei tässä tarvita mitään keskusteluja. Merenkulussa käytetään edelleenkin meripeninkulmia. Kuinka kauan on taas aivan eri juttu.
km/h
10 km/h on n.5,4 solmua, 7 km/h on n.4,2 solmua.
Voi teitä uus´avuttomia, teistä just eilen uutisissa Merivartioston meripelastuskeskuksen henkilökunta puhui, olette te uskomattoman avuttomia.
n.5,4 solmua on 10km/h ja n.4,2 solmua on 7km/h.
Voi teitä uus´avuttomia, teistä just eilen uutisissa Merivartioston meripelastuskeskuksen henkilökunta puhui, olette te uskomattoman avuttomia.
värinen on punainen
katso Googlella.
Värihän on valon aallonpituus. Punainen on sitä pitkäaaltoisempaa näkyvästä valosta. Jos mennään pidempään suuntaan niin tullaan infrapunaan, jota ihmissilmä ei enää havaitse. Monet eläimet kylläkin näkevät sen.
Punainen voidaan siis määritellä matemaattisesti SI-järjestelmän yksiköin kuten solmukin tuossa alussa määriteltiin.
Nykyajan nuorisolla,merenkulussa käytetään mpk niin kauan kuin maapallo on melkein pyöreä.
Sitten kun koittaa se aika, että kaikki käyttävät elektronisia navigointilaitteita ja kartat ja harpit on heitetty romukoppaan, on myös aivan sama missä yksiköissä matkat ja nopeudet ilmoitetaan. En ota lainkaan kantaa siihen, miten pitäisi menetellä.
neuvo mitä teen. Maalasin veneeni infrapunaiseksi enkä enää löydä sitä.
Myyt san maalinvalmistusreseptisi. Jos todella kykenet tekemään maalin tai pinnoitteen joka absorboi kaikki näkyvän valon aallonpituudet, niin myymällä tuon patentin, voit saattaa Bill Gatesin näyttämään keppikerjäläiseltä.
Yksi Ranskan vallankumouksen uudistuksista oli kymmenjärjestelmään siirtyminen. Luotiin astejako, missä suora kulma oli 100 uusastetta ja jakaantui desimaaleihin. Uusi pituusyksikkö eli metri määriteltiin siten, että yhden uusasteen muodostama kaari maapallon pinnalla oli 100 kilometriä. Metri jäi elämään. Uusastejako myöskin käytännön maanmittaukseen, mutta ei navigointiin. Ei pidä lähteä ennustamaan tulevaisuutta liian pitkälle.
...historian palanen tämä mainitsemasi; tiesin toki, että metrijärjestelmä on Ranskan Suuren Vallankumoksen lapsia, mutten ihan noin detaljoidusti. Nykyäänhän metri muuten määritellään tietyn hiukkasen aallonpituuden nojalla.
Yleisesti olen muuten sitä mieltä, että vaikka itsekin käytän solmuja ja meripeninkulmia, en näe mitään syytä moittia niitä, jotka eivät niin halua tehdä vaan pitäytyvät SI-järjestelmän yksiköissä ja niiden 10-kerrannaisissa. Kyllä homma niinkin toimii. Veneilyn parissa näyttää jostain syystä olevan tietty fraktio varsinaisia perinnefasisteja, jotka ovat sitä mieltä, että a) asiat pitää tehdä niin kuin ennenkin ja b) niitä ei saa tehdä samalla tavoin kuin maissa.
En ole perinnerajoitteishenkilö, mutta silti olen sitä mieltä, että niin kauan kun ympyrä astejärjestelmässä jaetaan 360 asteeseen ja käytetään kaariminuutteja joka isoympyrällä vastaa melko tarkasti tuota merimailia, väitän että navigoitaessa perinteisin menetelmin ( kuka sen sitten taitaa) on kaariminuutti ~ merimaili varsin kätevä järjestelmä , ja siksi ei sitä kannata lähteä muuttamaankaan.
On huomioitava että mm. jenkit edelleen käyttävät mikkihiiriyksiköitä monen muun kansallisuuden tavoin - mittayksiköiden muuttaminen pelkän muutoksen vuoksi on sekin melko turhaa. Uudessakin järjestelmässä kun olisi kätevää jos matka ja koordinaattijärjestelmä kävisivät yksiin päässälaskien.
Miksi ihmeessä minulle mitään merkitsee kuinka pitkä joku matka on kilometreissä, kun mittaan nopeuteni solmuissa, matkan otan kartan reunasta harpilla samalla kun otan reittipisteen koordinaatit GPS:lle ( kun en jaksa niitä etsiä pieneltä plotterilta ruutua hitaasti scrollaamalla).
Muuten kyllä käytän SI-järjestelmää koska siihen on tottunut vaikka tuumatkin taittuvat tarpeen vaatiessa.
Kyse on monesti vakiintuneesta käytännöstä jonka muuttaminen ei välttävättä vastaa muutoksen vaivaa.
Suosittelen Saaristo - ja Rannikkomerenkulun kursseja niille jotka eivät osaa lukea merikarttaa eivätkä tunne merimaileja ja solmuja omikseen.
...on tosiasiassa varsin vähän käyttöä nykyaikana, etenkin Itämerellä niitä ei tarvita lainkaan. Mitään erityisen painavaa syytä ei ole, miksi merellä pitäisi käyttää eri yksiköitä kuin maissa. Merikartan lukemiseenkaan ei tarvita mitään sellaista erikoistaitoa, joka poikkeaisi kartanlukemisesta maissa. Jos ei käytä gepistä, ei itse asiassa edes tarvitse pituus- ja leveysasteikkoa mihinkään. Asia muuttuu aikaisintaan Skagerrakissa...
Minulla on nuo Saaristo- ja Rannikkopahvit. Niiden saamiseksi ei tarvinnut opetella oikeastaan mitään uutta tavalliseen koulutrigonometriaan. Ja kun niillä ei ole mitään käyttöä merellä, niin meripeninkulmiakaan ei oikeastaan tarvitsisi. Rehellisesti sanoen en pysty keksimään mitään pätevää ja järkevää perustetta vastaukseksi, jos joku kysyisi, miksi minun gepikseni mittaa matkaa ja nopeutta nauticaaliyksiköissä. Ennenkuin poistin mekaanisen lokin solmunäyttöineen veneestäni, oli sentään olemassa se peruste, että lukemat olivat suoraan vertailtavissa...
SI-järjestelmää puolustaa sekin fakta, että erityisesti Itämerellä KAIKKI aivan varmasti ymmärtävät, mitä tarkoittaa vaikkapa "8 km", mutta vesillä liikkuvissa aluksissa on varmasti ihmisiä (myös niitä kuljettamassa ja navigoimassa), joille "4,32 mpk" ei sano yhtään mitään. Eikä heidän tosiasiassa tarvitsekaan sitä tietää.
Lisäksi muistutan, että merikartassa on mittakaava, ja 10cm mittainen asteikko jota voi käyttää yhtä hyvin harpin kanssa kuin koordinaattejakin.
Siirtyihän Englantikin lopulta käyttämään kilogrammaa massan yksikkönä. Koville se tosin otti. Samoin kuin siirtyminen punnan sadasosiin.
Metri määritellään nykyään valon tyhjiössä 1/299792458 sekunnissa kulkeman matkan mukaan, mikä on yksi metri.
Metri ei ole enää luonnonvakio, vaan johdettu suure, valon nopeus on luonnonvakio, ja ajan mittayksikkö, sekunti, on määritelty luonnonilmiöiden avulla. Jotkut haluvat vaan sinnikkäästi roikkua siinä, että pituusmitta täytyy johtaa luonnonilmiöistä. Meripeninkulma on sinänsä edelleen määritelty metrin määritelmästä, mutta kartan kehyksestä mitattava merimaili on kieltämättä luonnonilmiö (sehän ei tasan sama kuin meripeninkulma). Miksiköhän nämä nostalgikot eivät mittaa ajan kulumista tiimalasilla ja lue kalenteriaan tähtitaivaalta.
SI-järjestelmä on turhaa pelleilyä :-). "Nopeus on m/s paitsi kulkuneuviossa km/h" jos kerran yksiköitä pitää muuttaa niin miksi sitten pitää tuollaisia poikkeuksia olla? Ilmoitetaan nopeudet m/s, lämpötilat Kelvineinä jne.
mutta tulipa kerrankin jotain asiallista faktaa sekä toimivat perustelut asialle edelliseltä -ei rajoittuneelta-. tuo viimeinen suositus osui aivan naulan kantaan- aina näkee kaikenlaisia mestareita liikkeellä, mutta enhän minäkään ole täydellinen,
joten kuten sentään mpk:t, solmut ja navigointi hallussa.
Meripeninkulma on 1852 metriä, joten 40 km/h on 21,6 solmua.
Ettekste edes tota tiedä!
Minulla on veneen lokissa yksikkönä solmu ja plotteriin laitoin yksiköksi km/h. Plotterin lukemaa tulee katsottua nopeusrajoituskohdissa, kun siitä näkee suoraan nopeuden samassa yksikössä kuin rajoituskylteissä. Ja taatusti NPS (nopeutena pohjan suhteen)