toimitte, jos huomaatte, että joku muukin on ihastunut samaan ihmiseen kuin itse olette?
Mä vetäydyn taka-alalle, enkä oikein tiedä
Mä vetäydyn taka-alalle, enkä oikein tiedä
Miten
miksi?
81063
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...
olet oikeassa. Taistelu jostain ihmisestä vain tuntuu epäluontevalta. Jos hän ihastuu hän ihastuu, eikä sitä sen enempää oikein viitsi olla tyrkyllä. Voi muuten olla, että silloin mikäli on useampia ihastuneita tulee tyrkky olo, mikäli tekee jotain ja siitä se oikeastaan
sitä helposti puntaroi omat mahdollisuutensa heikoiksi, ellei jopa hyvin heikoiksi :(
mutta en oikeastaan edes tee niin. Siksi onkin vähän outoa. Asiaa pohdittuani luulen, että se ehkä johtuu siitä, että silloin jos jolla kulla ihmisellä on paljon vientiä hän ehkä tietää itse mitä haluaa ja tuppautuminen siinä tilanteessa tuntuu jotenkin vaivauttavalta.
Mä en ala kenenkään kanssa kilpailemaan. Jos joku haluaa olla kiinnostunut jostakin toisesta, niin saa mun puolesta olla. Katselen ja seurailen, siinähän sen näkee, miten se ihastuksen kohde suhtautuu siihen toiseen. Oikeastaan tuo olisi tosi hyvä tilanne vähän testata, mitä se oikein haluaa ja keneltä. Jos tyyppi on peluri, se näkyy kyllä aika nopeasti mihin leikkiin se lähtee mukaan. Mun ylpeys ei anna periksi alkaa muka tekemään jotakin ekstrakikkoja, millä joku pitäisi iskeä haaviin, enkä alentuisi koskaan alkaamaan tunkemaan itseään esille. Jos en kelpaa näin, en sitten kelpaa. Helppoa ja yksinkertaista. Ja muutaman ihastuksen suhteen on silmät kyllä avautuneet.
Toisinpäin on käynyt niin, että kun joku muu on tiennyt minunkin olevan ihastunut, se on esittänyt mulle olevansa ihastuksen sydänystävä noin vuodesta viiskytkuus.. Yksikin outo tapaus tuli valehtelemaan mulle päin naamaa, ettei sillä koskaan ole ollut mitään ja alkoi syyttämään muita kaikenlaisesta, vaikka täysin varmasti tiesin, et se oli just aikaisemmin saanut pakit.. Nyökkäilin siinä sille ja se avautui=valehteli vähän lisää vielä, mitkä pystyin helposti tarkistamaan, kun tiesin siitä ensimmäisestä valeestakin. Huvittavinta oli, et sen ei tosiaan olis tarvinnut sanoa mulle yhtään mitään mistään, kun ei muutenkaan ollut oikein tuttu.
Kaikkea sitä näkee.
Tämä kysymyksesi. Mikä olisi oma reaktiosi? Jos itselläsi on kaksi tai useampi kosija. Et halua loukata kumpaakaan? Ihan sama mitä toinen ajattelee?
Vai mietitkö kenet ottaisit? Onko se vasta ihastumista?
Ihastuminen ei välttämättä ole vielä rakkautta.
että sieltä tuli viisas vastaus :) On aina hyvä tosiaan koittaa kääntää asioita toisinpäin ja muutenkin asettua välillä toisten ihmisten asemaan. Ylipäätään erilaisissa asioissa.
Tuollaisessa tilanteessa koittaisin kyllä varmaan ensinnäkin ajatella jutut irrallisina toisistaan. Ketään en haluaisi loukata, se on tietysti selvä. Kyllä kuitenkin ehkä luotan siihen, että jostain se vastaus vaikeaan tilanteeseen kumpuaisi, kun antaisi hiukan tilaa tunteilleen. Ja itselleen täytyy olla rehellinen, se on oikeastaan välttämättömyys.
Ihastuminen ei ole välttämättä vielä rakkautta, mutta mainitsemassasi tilanteessa todennäköisesti olisi jo jonkilaisia voimakkaampiakin tunteita ja ajatuksia kehittynyt. Itselleni yleensä ihastuminen vaatii aika kokonaisvaltaista tuntemusta, että mies tuntuu oikealta ja on hyvä olla yhdessä. Kovin usein en siis edes ihastu, puhumattakaan rakastumisesta tai rakkaudesta.
Vaikeata vastata. Mutta kyllä sydämen asioissa yleensä rakkaus tekee tehtävänsä, siihen luotan. Ja muutenkin kyllä pitäisi olla aika selkeä tuntemus, että juuri kyseisen ihmisen kanssa haluan olla riippumatta siitä kuinka paljon erilaisia muita mahdollisuuksia maailmassa voisi olla ylipäätään. Olivatpa kiinnostuneet ihmiset liikenteessä saman aikaan tai eri aikaan.
Tykkäisin kyllä toisesta tosi paljon, että antaisin mahdollisuuden yhteiselle tulevaisuudelle. Ja katselisin avoimin mielin, mitä siitä seuraa.
lisäyksenä, että olisi myös jokseenkin tärkeätä tietää, että ovat ihmiset, joista kyse myös ihan oikeasti tosissaan :)