Onko tällä välillä hyviä venereittejä esim. sivuhaaroihin. Entäs millaisia satamia löytyy..
Tre-Pori
Kokemäenjoki
141554
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Millaisella kalustolla aiot liikkua. Kanootti tai soutuvene on parhaat välineet, moottorivenekin olisi hyvä jos jotenkin pääset voimalaitoksista yli. Voimalaitoksia on jokseenkin paljon eli Melo (Nokia), Vammala, Äetsä, Kokemäki, Harjavalta. Joki on aika rauhallisesti virtaava, Vammalan jälkeen muutamia pieniä koskiosuuksia. Siuron jälkeen pääsee Otamussalmen kautta Mouhijärven kylän kupeessa olevaan Mätikköjärveen, sinne pääsee oikeastaan vain kanootti/kajakki. Maisemat ovat ihan kohtuulliset. Äetsän jälkeen pääsee sivujokia pitkin Punkalaitumelle, Illoon ja muutamiin muihin pikku paikkoihin. Äetsän jälkeen tulee Puurijärvelle sivuhaara jota pitkin pääsee Sääksjärveen, Kiikoisjärveen ja Mouhijärveen (nyt kyseessä on järvi ei paikkakunta). Suosittelen reittiä jos liikut kalustolla kanootti, kajakki tai soutuvene. Vastaan kysymyksiin mielelläni, jätä tänne yhteystietosi.
Jotkut legendat väittävät, että mätikköön mentiin "matkustajalaivalla" 1900 alkupuolella..
Ja nykypäivänä siitä vois päästä pienellä moottoriveneellä ja jossain olis joku kuulopuheitten mukaan noussut mätikköön busterilla ruoppauksen jälkeen.
Onko teillä kokemuksia/tietoa tästä reitistä?..
Mitkä siellä joella mahtavat olla syvyydet voimaloiden välissä? Mietin hommaa sen tähden, että Porin elinkeinokeskushan teki taannoin esiselvitystä Kokemäenjoen saamiseksi venereitiksi. Siinä suunniteltiin traileripalveluita voimaloiden ohittamiseen. Mutta paljonko siellä on keskimäärin vettä? Minkä syvyisen väylän sinne saisi?
Tuosta laivareitistä hiukan. Todellakin mouhijärveläisten oma laivareitti oli Siuro-Mouhijärvi. Kovin suuria laivat eivät olleet - pikemminkin sen ajan nimitys "höyrywenhe" kuvastaa niitä paremmin.
Laiva ei ajanut Saikkalankoskesta, vaan siellä oli kaksi paattia: toinen kosken ja Siurin välillä, toinen kosken-Mouhijärven välillä. Koski ohitettiin jalkaisin - siinä vaihtoivat laivaa niin matkustajat kuin miehistökin.
Siuro.net-sivuilla kirjoitetaan näin:
Saikkalanjoki. Mouhijärveltä pääsee lähes ympäri vuoden meloen Saikkalanjokea Tupurlanjärveen, Piikkilän järveen ja Leukaluitten kautta Kuloveteen ja Siuroon. Keväällä ja syksyllä virrasta on vähän apua ja moottoriveneelläkin pääsee kulkemaan. Mukava päiväretkikohde, johon parhaillaan tehdään kunnostuksia. Salmin kylässä, Otamussillalla on hieno taukopaikka tulipaikkoineen, luontopolkuineen ja kesäisine jäätelökioskeineen.
Vuosina 1903-33 liikennöi Lauttakylä-niminen laiva Lauttakylän (Huittisten) ja Kokemäellä olevan Kyttälän aseman välillä. Se liikennöi siis Kyttälänhaaraa pitkin. Koska laiva on edelleen tallella ja nykyisin yksityiskäytössä Näsijärvellä, siitä tiedetään hiukan tarkemmin: pituus 12,35, leveys 3,25 ja syväys 1,1 metriä. Eli ainakin tämänkokoisella aluksella on aikanaan seilattu Loimijokea ja Kokemäenjokea pitkin. Ja onhan siellä voimaloiden välissä ollut hinaajiakin, joten ei se ihan pelkkä kanoottijoki ole. Leveyttähän riittää pääosin 100-300 m.
Mereltä Poriin saakka niin syvyys vaihtelee 4m-10m välillä.Joten kyllä vettä riittää !Kokemäenjoki on eräs Suomen suurimmista joista.
eikös se Huittinen ollut raatona jossain hämeenlinnassa ja joku tamperelainen kunnosti sen käyttöönsä...
Se makasi Hämeenlinnan lähistöllä 1960-luvulta 1990-luvun alkuun. Upposikin siellä rannassa. Forssalainen romukauppias osti sen sitten huutokaupan yhteydessä ja nykyinen omistaja hankki sen vuonna 1992 tältä forssalaiselta. Kunnostusurakkaa riitti 10 vuodeksi ja vuonna 2002 paatilla ajettiin ensimmäisen kerran melkein 40 vuoteen.
Kokemäenjoessa on eka pato mereltä päin tultaessa?
harjavallassa on ensimmäinen pato mutta jo nakkilasaa pieni koski
En väittänyt Kokemäenjoen olevankaan mikään kanoottijoki. Mutta kulkeminen on voimalaitoksista ohi käy vaan niin paljon helpommin kanootilla kuin jollain matkaveneellä. Matkaveneellä kulkeminen onnistuu hyvin aikakin V:la- Nokia välillä. Perämoottoriveneellä voi kyllä matkata T:re-pori välillä, joskin muutama kosken kaltaiseen paikkaan kannattaa tutustua varsin hyvin, ettei tarvitse lähteä riki kaupoille.
Saikkalanjoesta sen verran, että jos vesi on vähänkin matalalla ei perämoottorilla kannata ajaa. Muutama kivi kun mukavasti ennen 249-tien siltaa, kanootillakin tuli pohjakosketuksia. Mutta ainahan on noita neropatteja liikkeellä moottoriveneillä. Suosittelen ainakin ajamaan hanat täysillä niin nuo kivien (kari) ylityksety menee mukavasti, eipä jää kivelle kiikkumaan.
Juu. Mutta onko tietoa, millaisen väylän jokeen saisi? Viittaan edelleen tuohon porilaisten hankkeeseen, että voimaloiden ja koskien ohittamiseksi tulisi luiskat ja riittävän järeät traileripalvelut. Saisiko esim. 1,8 metrin väylän? Vai jouduttaisiinko sellaistakin varten ruoppailemaan? Joesta kun ei löydy syvyyskäyriä.
Huittisten Teatterikerho tekee Lauttakylä-jokilaivasta kuvitteellista näytelmää, jonka ensi-ilta on elokuussa.
Tulipa vaan mieleen, että ensi kesänä pitää matkustaa veden mukana ja lisävoimilla Janakkalan Turengista Porin edustalle merelle. Olisiko jossakin reittiselostusta ja lisätietoa tai matkakertomusta tai jotain tietoa reitistä. Korkeusero matkalla on 78 m. missä, onko siirtoratoja yms? mistä saa lisätietoa?