en jaksa enää tätä paskaa sairautta, tää vaikuttaa jopa sosiaalisiin suhteisiin. en jaksa enää pitää kavereihin yhteyttä kun sitten pitäisi lähteä jonnekin ihmisten ilmoille ja kaikki näkis turvonneet kasvot, enkä jaksa enää näytellä iloista ja sitä että kaikki on hyvin kun kokoajan masentaa ja vituttaa. sitten kun kaverit soittelee ja pyytää jonnekin kieltäydyn jonkun syyn varjolla, ihmettelen miten kaverini jaksavat pitää minuun vielä yhteyttä kun olen näin itsekeskeinen idiootti. onko muilla samanlaisia ongelmia? toivottavasti edes joillakin menee paremmin
kaverisuhteet?
masentaaaa
3356
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luulenpa että kaikki mahdolliset tekosyyt miksen voi nähdä kavereita on jo käytetty. Ei vaan jaksa. Ei kiinnosta. Tänään viimeksi kaveri sanoi, että me ei ikinä nähä. Ennen olin pahempi. Meni viikkoja etten nähnyt kavereita muuta kuin koulussa sitten tajusin et niitä ei kohta enää ole. Piti/pitää psyykata itteää että jaksaa mennä edes kahville. Toisinaan en jaksa edes vastata jos kavereilta tulee kutsu. Sitä usein ajattelee että oon helvetin itsekäs kun en ota kavereita huomioon...Mutta ei jaksa.
Se tässä sairaudessa on helvettiä kun se ei mun tapauksessa ulospäin näy...Kukaan ei aavista. Kukaan ei ymmärrä ellen kerro..jos sittenkään. Ei muiden tarvitse tietää kuinka säälittävä olen..En osaa edes syödä!!! Hävettää. Itkettää.
Mä en haluisi että kukaan näkee mut. Kaverit ei ymmärrä. Harkitsin tossa ihan tosissaan että en tapaa kavereita koko kesänä ja laihdutan. Sitten kesän lopussa kun olisin laiha, niin kaikki olisi ihanaa ja kaverit rakastaisivat mua. Mä en kestä tätä. Miksi mun pitää olla tällänen?
Oon tossisaan päättänyt muuttua. Tänään aamulla viimeksi oksensin. Mutta nyt päätän muuttua. Ehkä voisi ´kertoa kavereille ja pyytää apua. En nähtävästi tähän yksin pysty. Siis jos on vielä kavereita jäljellä, niin miksi niihin ei luottaisi? Mistä tommosen asian kertomisen voi aloittaa? "moi, miten menee? mulla on muuten bulimia" ei helvetti!
Entiselle poikaystävälle kerroin sekavasti itkien..Se ties että mulla on "jotain ongelmaa", mutta ei että oli yhä. Kaverilleni kerroin kännissä kun se sanoi mun laihtuneen..En tiedä miksi kerroin. Ei olisi pitänyt.