Rinkkamatkakertomus

Matkakertomus Brasilian rinkkamatkasta:

Kiersimme mieheni kanssa Brasiliassa kuukauden verran marras-joulukuussa 2005. Olimme ensin Riossa Copacabanan alueella viikon. Copacabanan alueella hotellit/hostellit tuntuu olevan aika tyyriitä. Jos lähtee esim. metron varrelle johonkin hostelliin pois turistialueelta toki löytää halvemmalla majapaikkoja ja ravintoloita. No tämähän on tietysti sanomattakin selvää.

Riossa suosittelen tutustumista paikallisiin sambakouluihin. pääset heidän kanssaan jorailemaan järjestettyihin iltamiin. Brasseissa 25% väestöstä asuu slummeissa, johon järjestetään opastettuja kierroksia joko autolla tai kävellen. Kannattaa myös selvittää etukäteen yökerhojen tyyli. Esimerkiksi suuressa ja kalliissa yökerho-Helpissä et löydä muita kuin maksullisia naisia ja varakkaampia miehiä heitä kyttäämässä.

Lapan ulkoimakonsertit on edullisia ja niitä kantsii selvitellä jos haluaa mennä bändeiä fiilistelemään. Yleisesti ottaen voisin sanoa hintatasosta että tietysti hieman edullisempi kuin suomi, miutta ei todellakaan halpa! Kampaamo-kauneus -palvelut edullisia.

Riiosata lensimme sitten Salvadoriin (Pelourinhoon). Salvador on afrikkalaishenkinen kaupunki ja aivan erilainen kuin Rio. Mustia ihmisiä, capoera-esityksiä, paljon edullisempaa kuin Riossa. Ei kannata lähteä syrjäisemmälle kujille -turisteille vaarallinen paikka. Kerjäläisiä ja kaupustelijoita kokoajan kimpussa. Hostellihuoneessamme vilisi ötököitä, mutta emme antaneet sen häiritä. Kerran viikossa isot katujuhlat/markkinat. Muutenkin eläväinen kylä, jossa historiallisia rakennuksia ja aistikkuutta. Muutama päivä täällä riitti varsin hyvin.

Salvadorista matkamme jatkui kohti Chapada Diamantinan kansallispuistoa. Kohteenamme siellä oli Lencoisin kylä, jonne bussi lähti Rodoviariasta, noin 7 km päässä Pelourinhosta. Ennen kuuden tunnin bussimatkaa kävimme katsastamassa bussiaseman vieressä olevan massiivisen ostoskeskuksen.

Chapada Diamantinassa vietimme 5 päivää asuen pienessä majapaikassa. Apinat hyppi aamupalapöydässä ja sammakot oli kissanpennun kokoisia, muita villieläimiä emme sitten juuri nähneetkään. Vuokrasimme oppaan joka vei meitä tutustumaan luonnonpuistoon (seuraavana päivänä osasimme jo ominpäin suunnistaa uimaan vesiputouksille, joita siellä riitti!). Kävimme myös oppaan kanssa ylängöillä trekkaamassa. Kävimme luolissa mm snorklaamassa. 5pv täällä oli sopiva aika kiertää paikka läpi.

Lopuksi lensimme Recifen kautta Fernando De Noronhan luonnonsuojelu-saarelle. Paikka on aivan upea ja vähän ihmisiä, mutta tyyris. Saarelle peritään erillinen tullimaksu n. 50e/hlö. Asuimme pienessä pousadassa eli majatalossa. Enkkua ei juuri kukaan osannut puhua. Muutama opas kai saarella sen taitaa. Jos tänne tulet, niin muista ottaa ajokortti mukaan ja opetella portugalin alkeet! Saari on n 10km pitkä ja pari kilsaa leveä ja siellä on tosi helppoa liikkua paikasta toiseen vuokraamalla pikku- jeepin tai sitten ihan vaan busseilla tai liftaamalla. Tämä paikka oli reissun kohokohta. Snorklasimme eksoottisten kalojen, rauskujen ja jättiläiskilpikonnien seassa melkein kaiket päivät. Suuria rantakaistaleita mistä valita. Useimmille rannoilla olimme ainoat ihmiset. Vesi turkoosia ja hiekka valkoista. Delffiinejä pystyy veneretkillä tai rannalta kiikareilla bongaamaan. Tosi romanttinen paikka, tänne olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa:)

Vatsa oli hiukan kipeä koko reissun, varsinkin Salvadorissa. Muilta taudeilta vältyimme. Malaria lääkitystä ei tarvitse. Brasilialainen ruoka oli pettymys. Paljon kiloravintoloita, joissa punnitaan valitsemasi ruuat. Tuntuu, että söin melkein koko kuukauden papuja, riisiä ja kanaa. Erilaisia hedelmiä riittää valtavasti mitä maistella. Paikalliset tulee helposti juttelemaan. Vietimmekin suurimman osan matkasta paikallisten kanssa hengaillen. He tiesivätkin parhaat paikat mihin mennä ja mitä tehdä. Brasilialaiset kotibileet tuli kyllä muutamaan kertaan katsastettua.


Reissu oli oikein onnistunut, joskin rahaa kyllä paloi ruhtinaallisesti. Vähän harmittaa, ettei käyty Amazonin sademetsissä, se puoli jäi näkemättä. Iguassun putouksilla olin jo käynyt aikaisemmin, niitä suosittelen myös oikein lämpimästi kaikille!