Ja nyt olen huomannut suuren virheeni ja olen kauhuissani. Tehtyä ei saa enää tekemättömäksi ja menetetyn intohimoisen rakkauden perään on enää turha itkeä, vai onko sittenkään ... hän on yhä sinkku ja tiedän, että hän rakastaa minua. Olen hänen ikuinen rakkautensa. Voiko asioiden suuntaa vielä muuttaa vai pitääkö tyytyä tähän, mitä minulla nyt on.
VALITSIN JÄRKILIITON SEN SUUREN
RAKKAUDEN SIJAAN !
142084
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön. Oikein sinulle)!
....
Mitäs sitten tehdään, kun kaksi ihmistä rakastaa toisiaan ja haluaisivat olla molemmat toistensa kanssa?
Draamaa? Tragediaa?
... sitä draamaa ja tragediaakin. Siinä suhteessamme oli vain niin paljon sitä intohimoa, suurta rakkautta ja tunteita, sekä draamaakin ehkä liikaakin ja niitä pakenin toisen syliin ja sillä tiellä olen, vaikka olisi pitänyt viheltää peli poikki aika päiviä sitten. Nyt kaduttaa ...
mikään ole koskaan myöhäistä, jos kahdella ihmisellä on molemmilla tunteita toisiaan kohtaan. Eihän mikään ole myöhäistä, tiedät sen itsekin.
reagoisi ja suhtautuisi mahdolliseen eroon. Kestäisikö hän sen.
kun ei tiedä miten paljon on pelissä mukana (lapsia, toivottavasti ei?).
Kyllähän ihmiset pidemmän päälle kestävät... erotkin.
omaa biologista lasta, valitettavasti. Sekä entisellä suhteellani, että nykyisellä miehelläni on jo aikuisia lapsia omista edellisistä liitoistaan.
on vähän sellainen asia, että sinun täytyy puntaroida kyllä erilaisia asioita aika lailla itse, kun kukaan muu ei voi tehdä toisen ihmisen puolesta ratkaisuja. Ja miettiä kaikkia osapuolia.
Muihin kommentteihin voisi ehkä kuitenkin lisätä, että olisiko sinusta kiva tietää, että puolisosi haikailisi suuren rakkautensa perään? Eli toivoisitko sellaista tilannetta hänellekään, vai olisiko reilumpi, että molemmat voisivat olla yhdessä sellaisen oikean rakkauden kanssa?
parempi vaihtoehto, kuin se suurten tunteiden ja väkevän intohimon liitto ? Vai olisiko se ehkä liian repivää ?
antaa vastauksia kenellekään tuollaisessa asiassa etenkään tuntematta tilannetta sen enempää. Yksi asia on varma, että teetpä minkä ratkaisun milloinkin tahansa niin ehkä helpottaa seurata sitä ajatusta, kunnioittaen ihmisiä joita rakastaa ja jotka rakastavat sinua. Ja tehdä se päätös rakastaa joka päivä yhä uudelleen ainakaan hetkellisistä tunteista riippummatta. Suuri rakkaus on tietenkin suuri rakkaus. Toisesta joudut joka tapauksessa luopumaan, olipa ratkaisusi tilanteessa mikä vain. Ja jos oikeasti ajattelet, että liittosi, jossa elät ei ole se suuri rakkaus niin tilanne on tietysti vaikea, ja ehkä hiukan epäreilu puolisollesi. Riippuu myös minkälaisia muita asioista intohimon lisäksi pidät suhteessa tärkeinä. Ja miksi. Älä ainakaan loukkaa puolisoasi niillä asioilla, joita voit välttää ja koita muistaa, että tunteitaan ei voi valita, tekonsa yleensä kyllä.
loukata toista joistakin hänen puutteistaan. Yleensäkään en halua ketään muutenkaan loukata.
Koskaan ei ole liian myöhäistä. Mutta muista, valinnoistaan tulee kantaa vastuu.
Kuulehan nyt. Noita tunteita tulee ja menee, varsinkin avioliiton alkuaikana. Pysy liitossasi nyt ainakin jonkun aikaa. Ehkä tämä on vain jotakin avioliiton solmimisen jälkeistä pakokauhua, ja kuvittelet olemattomia. Voi olla, että huomaat kuitenkin eläväsi oikean ihmisen kanssa. Ei avioliitto perustu pelkkään intohimoon vaan joskus on pestävä kalsareitakin.