Hei.
Tässäpä minun tarinani.
Olen kotoisin, minäkin, suuresta vanhoillislestadiolaisesta perheestä, kasvanut ja omaksunut maailmakseni kaiken sen, mihin minut on lapsesta asti kasvatettu.
Jo pienenä minut vietiin seurapenkkiin ja niin kauan kun olen sanoja pystynyt erottamaan, olen kyllä kuullut ja omaksunut se lyhyen ja ytimekkään sanoman, vain me. Se on Vanhoillislestadiolaisten ydinsanoma, jota he toistavat puheissaan, osoittavat elintavoissaan ja kylvävät myös rohkeasti ympärilleen, vain me.
Seuroihin lähdettiin vähintään joka sunnuntai, eikä pätevää syytä kieltäytymiseen voinut olla, ellei ollut niin korkeaa kuumetta (esimerkiksi) ettei jaloillaan pysynyt. Seuroilla näin jälkeenpäin katsottuna varmisteltiin hyvin pitkälle sitä, että minä pysyisin siinä, uskoen niin, että minä olen tässä, ainoassa pelastautuvassa lammaslaumassa ja kaikki muu ympärillä pimeää, pelottavaa, epäuskoista maailmaa. Sitä toistettiin seurapuheissa, osoitettiin asennoitumisella ”epäuskoisiin” ihmisiin. Yleisestikin jo lapsesta asti päähän iskostui kuva surkeista, onnettomista ja epäonnistuneista ihmisistä ja jos muunlaisia ”epäuskoisia sattui olemaan ja olihan niitä esimerkiksi sukulaisissa, he olivat epäilemättä vain poikkeus.
Rauha ja rakkaus asui ainoastaan Srk:n näkymättömien, mutta jykevien muurien sisäpuolella.
Niin kauan, kun järki päässäni on juossut, olen aina erehtyvänä lampaana mietiskellyt asioita, jotka ovat mieltäni kulloinkin askarruttaneet. Eniten tietysti tämä uskonnon laajuus, että kiinnostaneeko minua sinne taivaaseen mennäkään, jos sinne pääsee ainoastaan seitsemänkymmentä tuhatta suomalaista ja muutama muu. Ajatus tuntuu tätä nykyä jo pelkästään huvittavalta, mutta olenpa hymyillyt sille aina ihan hiljaa ainoastaan itsekseni, sillä näissä piireissä vähinkin järjen ääni hukkuu sanoihin ”Siitä, mistä järki alkaa, siihen usko loppuu.”
Siitä ei päästä yli, eikä ympäri, vaikkakin virheellisesti sitä järjellä joutuu ajattelemaan, että Vanhoillislestadiolaisuus on yksi suomen suurimpia uskontoja, jonka perustajaksi on kai vahingossa merkitty Lars Leevi Lestadius. Raamatusta ei löydy Vanhoillislestadiolaisuutta, eikä täten myöskään heidän yksinoikeuttaan päättää, että ainoastaan he kuuluvat taivaaseen. Se valta on yhä ainoastaan maan ja taivaan Luojan. Mutta nämä on taas niitä järjen asioita.
Järjellä siis ei tässä uskonnossa ole jalansijaa, siispä vanhoillislestadiolaisten piireissä aivoja ei liiemmin ole tarvittu, onhan jo koko maailmakuva ja kaikki, mitä minun pieneen valtakuntaani maan päällä kuuluukin, sovittu ja saarnattu jo etukäteen ja sitä toistetaan ja toistetaan ja toistetaan joka viikko.
Vanhoillislestadiolaiset ovat lahko. Se näkyy ilmiselvästi siinä, että kun menet jollekin avaamaan tällaisia ajatuksia, on aivan sama, kun puulle puhuisit. He ovat kuin hypnotisoitu ajattelemaan vain niin, kuin Srk heille opettaa. Jos sattuukin niin, että joku ihminen virheellisesti alkaa epäilemään heidän oikeellisuuttaan, he alkavat itkua tuhertaen syyttelemään pilkkaajaksi ja hyräilemään pelastavaa Siionin laulun säettä saadakseen itselleen nopeasti sen tuntuman, että tässä on kysymyksessä sielunvihollisen ansa, poikkeuksetta. Heidän ei tarvitse ottaa siis vastuuta siitä, mitä muut heiltä vaativat, vaan he pakenevat uskontonsa suojiin välittömästi.
Lahkolaisuus näkyy myös tiiviissä kanssakäymisessä omiensa seassa, muut ihmiset ovatkin pahoja sieltä pahasta maailmasta, ja kun tätä tarpeeksi useasti vaikkapa itsekseen hokee, alkaa siihen jo ihan oikeasti uskoa.
Minun vapauteni alkoi tasan tarkkaan siitä päivästä, jolloin löin tuon lammaslauman portin kiinni ja astuin tähän pimeään, pahaan ja pelottavaan maailmaan. Olipa ihme ja ilo hoksata, että ehkä olinkin vain pesty kauttaaltani niin vahvoilla puheilla, etten oikeasti kyennyt erottamaan, mitä minä näen omilla silmilläni ja mitä sen yhteisön silmillä, johon koko lapsuusaikani kuuluin. Sillä on valtava ero.
Vaan kuulkaa, siihen loppui armo ja rakkaus näiden ihanien uskonsisarien ja veljien kohdalta, kun minä vanhoillislestadiolaisuuden jätin. He kutsuvat sitä ”uskon kieltämiseksi”, vaikka he eivät valitettavasti voi mitenkään päättää, kellä on sydämellään se usko, mitä tarvitaan ja kenellä ei. Itse en ole kertaakaan elämässäni Jumalaa hyljännyt.
Asuin tuon ratkaisun tehtyäni jonkin aikaa hautakammiossa, jossa itkua ja surua riitti. Viimeisillä voimilla tulivat ovelle sellaisetkin sisaret ja veljet, jotka tuskin nimeäni muistivat. Ja niin olin pahan oma sen jälkeen ja tulisin olemaankin, ellen kävisi tästä samaisesta lammasportista sisälle heidän ihanaan maanpäälliseen valtakuntaansa.
Tämän itkun ja suruajan jälkeen minä lakkasin olemasta. Minun kuulteni alettiin puhua kovaäänisesti niistä ihanista suviseuroista, joissa nämä rakkaat sisaret ja veljet kokoontuvat. Päivämääräkin sanottiin ääneen, etten vain olisi jo unohtanut, kun nyt olin sen pahan maailman lapsi.
Toinen asia, minkä he tekivät poikkeuksetta, kun tervehtivät tai hyvästelivät minua. Sanoivat että voi, kunpa sinäkin vielä ymmärtäisit nämä asiat…
Rakkaat aivopestyt sisaret ja veljet, paremmin en voisi kuvitellakaan näitä asioita ymmärtäneeni. Olen löytänyt sydämeeni uskon, joka ylettyy maailman jokaiseen kolkkaan Jeesuksen jalanjälkiä ja opetuksia seuraten. Sen uskon, minkä Jeesus jätti maan päälle noustessa Taivaaseen. Sen uskon, missä ohje nuorana on "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman".” Sen uskon, missä minä annan kaiken Taivaallisen Isän haltuun, myös vallan päättää siitä, kuka Taivaan valtakunnan saa periä. En tuomitse sanoin, enkä teoin, enkä suhtautumisellani yhtäkään ihmistä tämän maan päällä. Minä olen vapaa siitä tuomitsemisesta, että minä, tai kukaan muukaan kaksilahkeinen päättäisi taivaaseen pääsystä tässä maailmassa.
Minulla on rauha, eikä minun tarvitse miettiä enää niitä niin turhauttavia, välillä niin ahdistaviakin kysymyksiä, joihin ei koskaan annettu vastauksen vastausta.
Vanhoillislestadiolaisille minun uskoni ei merkitse mitään. Se on tasan tarkkaan yhtä kuin nolla. He saattavat kuunnella ihmeissään, jos minä laulan ”heidän” Siionin laulujaan, että nyt se on vihdoin tulossa takaisin, sillä on ikävä tänne, näkeehän siitä.
Valitettavasti he ovatkin ainoita, jotka eivät näe.
Olen vapaa, koska saan elää, kuin olen itse valinnut. Minun ei tarvitse ”kilvoitella” ymmärtämättömänä, pää täynnä kysymyksiä tai katkeralla mielellä tuntien itseni tyhmäksi, koska en saa kysyä itseltäni tai keneltäkään muulta kysymyksiä, jotka tekevät matkanteostani uhrautumista ja jonkun muun ohjaamaa, kuin Jumalan. Minun ei tarvitse pelätä joutuvani tekemään valintoja, joita ei voi niinkään hyvällä mielellä aina tehdä, tarkoitan naimisiin menoa mahdollisimman nuorena ja lapsia niin paljon, kun seinät antavat myöten. Tarkoitan sitä naisena olemisen oikeuden puuttumista, joka jokaisella täytynee olla uskostaan huolimatta.
Olenko minä katkera? En voi olla. En ikävöi takaisin sinne, mistä minut on kerran armahdettu, orjuudesta nimittäin.
Ei haittaa, vaikken vieläkään ole oikein mitään vanhoillislestadiolaisten silmissä. Sisaruksista vain niiden lapsista puhutaan, jotka lahkoon kuuluvat, vain niillä kyläillään ja selvästi osoitetaan että jos tänne tulisit, saisit samanlaista rakkautta. En minä kuulkaa sellaista rakkautta ja ulkokullaisuutta tarvitse, joka ansaitaan olemalla jotakin, mitä ei halua olla. Elämä on silti aivan liian kallis ja lyhyt siihen.
Tiedän, että vastaan sanominen näille Vanhoillislestadiolaisille ei auta, vaan he vetävät sielunvihollisen mukaan kuvioihin välittömästi ja uskonsisaria kasapäin todistamaan, että minä se ole harhateillä ja hukannut täysin omatuntoni. En henkilökohtaisesti tarvitse seitsemääkymmentätuhatta ihmistä todistamaan ollakseni oikeassa, enkä yhtäkään, minä uskon ja luotan sydämeni ääneen.
Matka jatkuu, ja se totisesti tällaisen lammaslauman ympärillä, jotka täydenkuun esiin tullessa vaaniviksi susiksi muuttuvat, on vaikeaa.
Mutta tämä on vain minun tieni ja tämä on käytävä loppuun asti.
Tässäpä minun tarinani.
Olen kotoisin, minäkin, suuresta vanhoillislestadiolaisesta perheestä, kasvanut ja omaksunut maailmakseni kaiken sen, mihin minut on lapsesta asti kasvatettu.
Jo pienenä minut vietiin seurapenkkiin ja niin kauan kun olen sanoja pystynyt erottamaan, olen kyllä kuullut ja omaksunut se lyhyen ja ytimekkään sanoman, vain me. Se on Vanhoillislestadiolaisten ydinsanoma, jota he toistavat puheissaan, osoittavat elintavoissaan ja kylvävät myös rohkeasti ympärilleen, vain me.
Seuroihin lähdettiin vähintään joka sunnuntai, eikä pätevää syytä kieltäytymiseen voinut olla, ellei ollut niin korkeaa kuumetta (esimerkiksi) ettei jaloillaan pysynyt. Seuroilla näin jälkeenpäin katsottuna varmisteltiin hyvin pitkälle sitä, että minä pysyisin siinä, uskoen niin, että minä olen tässä, ainoassa pelastautuvassa lammaslaumassa ja kaikki muu ympärillä pimeää, pelottavaa, epäuskoista maailmaa. Sitä toistettiin seurapuheissa, osoitettiin asennoitumisella ”epäuskoisiin” ihmisiin. Yleisestikin jo lapsesta asti päähän iskostui kuva surkeista, onnettomista ja epäonnistuneista ihmisistä ja jos muunlaisia ”epäuskoisia sattui olemaan ja olihan niitä esimerkiksi sukulaisissa, he olivat epäilemättä vain poikkeus.
Rauha ja rakkaus asui ainoastaan Srk:n näkymättömien, mutta jykevien muurien sisäpuolella.
Niin kauan, kun järki päässäni on juossut, olen aina erehtyvänä lampaana mietiskellyt asioita, jotka ovat mieltäni kulloinkin askarruttaneet. Eniten tietysti tämä uskonnon laajuus, että kiinnostaneeko minua sinne taivaaseen mennäkään, jos sinne pääsee ainoastaan seitsemänkymmentä tuhatta suomalaista ja muutama muu. Ajatus tuntuu tätä nykyä jo pelkästään huvittavalta, mutta olenpa hymyillyt sille aina ihan hiljaa ainoastaan itsekseni, sillä näissä piireissä vähinkin järjen ääni hukkuu sanoihin ”Siitä, mistä järki alkaa, siihen usko loppuu.”
Siitä ei päästä yli, eikä ympäri, vaikkakin virheellisesti sitä järjellä joutuu ajattelemaan, että Vanhoillislestadiolaisuus on yksi suomen suurimpia uskontoja, jonka perustajaksi on kai vahingossa merkitty Lars Leevi Lestadius. Raamatusta ei löydy Vanhoillislestadiolaisuutta, eikä täten myöskään heidän yksinoikeuttaan päättää, että ainoastaan he kuuluvat taivaaseen. Se valta on yhä ainoastaan maan ja taivaan Luojan. Mutta nämä on taas niitä järjen asioita.
Järjellä siis ei tässä uskonnossa ole jalansijaa, siispä vanhoillislestadiolaisten piireissä aivoja ei liiemmin ole tarvittu, onhan jo koko maailmakuva ja kaikki, mitä minun pieneen valtakuntaani maan päällä kuuluukin, sovittu ja saarnattu jo etukäteen ja sitä toistetaan ja toistetaan ja toistetaan joka viikko.
Vanhoillislestadiolaiset ovat lahko. Se näkyy ilmiselvästi siinä, että kun menet jollekin avaamaan tällaisia ajatuksia, on aivan sama, kun puulle puhuisit. He ovat kuin hypnotisoitu ajattelemaan vain niin, kuin Srk heille opettaa. Jos sattuukin niin, että joku ihminen virheellisesti alkaa epäilemään heidän oikeellisuuttaan, he alkavat itkua tuhertaen syyttelemään pilkkaajaksi ja hyräilemään pelastavaa Siionin laulun säettä saadakseen itselleen nopeasti sen tuntuman, että tässä on kysymyksessä sielunvihollisen ansa, poikkeuksetta. Heidän ei tarvitse ottaa siis vastuuta siitä, mitä muut heiltä vaativat, vaan he pakenevat uskontonsa suojiin välittömästi.
Lahkolaisuus näkyy myös tiiviissä kanssakäymisessä omiensa seassa, muut ihmiset ovatkin pahoja sieltä pahasta maailmasta, ja kun tätä tarpeeksi useasti vaikkapa itsekseen hokee, alkaa siihen jo ihan oikeasti uskoa.
Minun vapauteni alkoi tasan tarkkaan siitä päivästä, jolloin löin tuon lammaslauman portin kiinni ja astuin tähän pimeään, pahaan ja pelottavaan maailmaan. Olipa ihme ja ilo hoksata, että ehkä olinkin vain pesty kauttaaltani niin vahvoilla puheilla, etten oikeasti kyennyt erottamaan, mitä minä näen omilla silmilläni ja mitä sen yhteisön silmillä, johon koko lapsuusaikani kuuluin. Sillä on valtava ero.
Vaan kuulkaa, siihen loppui armo ja rakkaus näiden ihanien uskonsisarien ja veljien kohdalta, kun minä vanhoillislestadiolaisuuden jätin. He kutsuvat sitä ”uskon kieltämiseksi”, vaikka he eivät valitettavasti voi mitenkään päättää, kellä on sydämellään se usko, mitä tarvitaan ja kenellä ei. Itse en ole kertaakaan elämässäni Jumalaa hyljännyt.
Asuin tuon ratkaisun tehtyäni jonkin aikaa hautakammiossa, jossa itkua ja surua riitti. Viimeisillä voimilla tulivat ovelle sellaisetkin sisaret ja veljet, jotka tuskin nimeäni muistivat. Ja niin olin pahan oma sen jälkeen ja tulisin olemaankin, ellen kävisi tästä samaisesta lammasportista sisälle heidän ihanaan maanpäälliseen valtakuntaansa.
Tämän itkun ja suruajan jälkeen minä lakkasin olemasta. Minun kuulteni alettiin puhua kovaäänisesti niistä ihanista suviseuroista, joissa nämä rakkaat sisaret ja veljet kokoontuvat. Päivämääräkin sanottiin ääneen, etten vain olisi jo unohtanut, kun nyt olin sen pahan maailman lapsi.
Toinen asia, minkä he tekivät poikkeuksetta, kun tervehtivät tai hyvästelivät minua. Sanoivat että voi, kunpa sinäkin vielä ymmärtäisit nämä asiat…
Rakkaat aivopestyt sisaret ja veljet, paremmin en voisi kuvitellakaan näitä asioita ymmärtäneeni. Olen löytänyt sydämeeni uskon, joka ylettyy maailman jokaiseen kolkkaan Jeesuksen jalanjälkiä ja opetuksia seuraten. Sen uskon, minkä Jeesus jätti maan päälle noustessa Taivaaseen. Sen uskon, missä ohje nuorana on "Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, mutta ijankaikkisen elämän saaman".” Sen uskon, missä minä annan kaiken Taivaallisen Isän haltuun, myös vallan päättää siitä, kuka Taivaan valtakunnan saa periä. En tuomitse sanoin, enkä teoin, enkä suhtautumisellani yhtäkään ihmistä tämän maan päällä. Minä olen vapaa siitä tuomitsemisesta, että minä, tai kukaan muukaan kaksilahkeinen päättäisi taivaaseen pääsystä tässä maailmassa.
Minulla on rauha, eikä minun tarvitse miettiä enää niitä niin turhauttavia, välillä niin ahdistaviakin kysymyksiä, joihin ei koskaan annettu vastauksen vastausta.
Vanhoillislestadiolaisille minun uskoni ei merkitse mitään. Se on tasan tarkkaan yhtä kuin nolla. He saattavat kuunnella ihmeissään, jos minä laulan ”heidän” Siionin laulujaan, että nyt se on vihdoin tulossa takaisin, sillä on ikävä tänne, näkeehän siitä.
Valitettavasti he ovatkin ainoita, jotka eivät näe.
Olen vapaa, koska saan elää, kuin olen itse valinnut. Minun ei tarvitse ”kilvoitella” ymmärtämättömänä, pää täynnä kysymyksiä tai katkeralla mielellä tuntien itseni tyhmäksi, koska en saa kysyä itseltäni tai keneltäkään muulta kysymyksiä, jotka tekevät matkanteostani uhrautumista ja jonkun muun ohjaamaa, kuin Jumalan. Minun ei tarvitse pelätä joutuvani tekemään valintoja, joita ei voi niinkään hyvällä mielellä aina tehdä, tarkoitan naimisiin menoa mahdollisimman nuorena ja lapsia niin paljon, kun seinät antavat myöten. Tarkoitan sitä naisena olemisen oikeuden puuttumista, joka jokaisella täytynee olla uskostaan huolimatta.
Olenko minä katkera? En voi olla. En ikävöi takaisin sinne, mistä minut on kerran armahdettu, orjuudesta nimittäin.
Ei haittaa, vaikken vieläkään ole oikein mitään vanhoillislestadiolaisten silmissä. Sisaruksista vain niiden lapsista puhutaan, jotka lahkoon kuuluvat, vain niillä kyläillään ja selvästi osoitetaan että jos tänne tulisit, saisit samanlaista rakkautta. En minä kuulkaa sellaista rakkautta ja ulkokullaisuutta tarvitse, joka ansaitaan olemalla jotakin, mitä ei halua olla. Elämä on silti aivan liian kallis ja lyhyt siihen.
Tiedän, että vastaan sanominen näille Vanhoillislestadiolaisille ei auta, vaan he vetävät sielunvihollisen mukaan kuvioihin välittömästi ja uskonsisaria kasapäin todistamaan, että minä se ole harhateillä ja hukannut täysin omatuntoni. En henkilökohtaisesti tarvitse seitsemääkymmentätuhatta ihmistä todistamaan ollakseni oikeassa, enkä yhtäkään, minä uskon ja luotan sydämeni ääneen.
Matka jatkuu, ja se totisesti tällaisen lammaslauman ympärillä, jotka täydenkuun esiin tullessa vaaniviksi susiksi muuttuvat, on vaikeaa.
Mutta tämä on vain minun tieni ja tämä on käytävä loppuun asti.
Vastaukset 73
Vanhimmat
tarina.Meitä on varmasti paljon, joilla on ollut samanlainen tie kuin sinulla. Suurin ongelmahan oli päästä irti lahkosta. Sanottiin vain niin että "oletko oikeasti näin päättänyt" ja "mieti nyt vielä näitä asioita" sekä "juttele muiden uskovaisten kanssa vielä tästä asiasta".
Minä ainakin olen todella onnellinen nyt kun olen päässyt elämään vapaana noista lestadiolaisuuden kahleista.
Me ollaan onnellisia kun saadaan olla veeälliä, te taas olette onnellisia kun teidän ei tarvitse olla veeälliä. Onnellisia molemmat. Mistä tätä vääntöä sitten jatkuvasti riittää?
jotka olemme samojen kysymysten äärellä. on mukava lukea näitä kertomuksia. itsekin olen pettynyt vl-liikkeeseen. historia on synkkä, sitä peitellään jne. lisäksi nämä säännöt jotka eivät saa tuntua säännöiltä. niitä ei ole, mutta silti niitä voidaan vahtia.
en itse aio jättää vl-liikettä, mutta suhtaudun kyllä sangen suurella epäilyksellä noita opetuksia.
tämä palsta on ihana henkireikä. kiitos enirolle.
"Mistä tätä vääntöä sitten jatkuvasti riittää?" Jos vielä kerran lukisit aloituksen, niin ehkä löytäisit vastauksen. Tyypillistä, huoh...
100 %:sesti omaa käsitystäni ja omia kokemuksiani.
Tekstisi oli ihan kuin olisin sen itse kirjoittanut; yhdestäkään kohdasta en ole kanssasi eri mieltä.
Kun oikein tarkkaan luen, kohdassa, jossa kirjoitat "...kylvävät myös rohkeasti ympärilleen" olen hiukan eri käsityksessä tai käsitän väärin. Minun mielestäni "vain me" on kyllä veeällien julistama keskeinen oppi, mutta ulkopuolisille he eivät sitä uskalla suoraan sanoa. Tämä mielestäni johtuu vain siitä, että Raamattu kieltää tuomitsemisen ja he joutuisivat tämän julkijulistamisesta sellaiseen kiipeliin, josta ei olisi kunniallista ulospääsyä.
m e l p e r i, älä viitsi kirjoitella toisen nikillä. vaikka varsinainen munkki käyttää nykyään suojattua nickiä.käytä sinäkin.
virsi.tääl on monia monia muita jotka ajattelee samoin ku melperi!älä ole naurettava.
Te monet muut, onko mielenne yhtä saastainen, kuin melperillä?
oon lesta ja tuota en ymmärrä laisinkaan että sanotaan "lapsia pitää tehdä niin paljon kuin mahollista". ainakaan meillä päin ei ole sellasta. liiallista yleistämistä. ja varmasti papit ja sen sellaset puhuu ,vain me, mulla ei oo sellaset mielesssä alkuunkaan. sama toistuu kyl tuosta sun tarinasta ku lessuja yleistät, viittaa siihen että vain minä tai kaltaiseni.lessut ei mitään.
>>Se näkyy ilmiselvästi siinä, että kun menet jollekin avaamaan tällaisia ajatuksia, on aivan sama, kun puulle puhuisit. He ovat kuin hypnotisoitu ajattelemaan vain niin, kuin Srk heille opettaa. >>
asia on täsmälleen näin. olen itse vl ja tämä minua suuresti ärsyttää. jos yrittää herättää keskustelua aivan banaaleista kysymyksistä joilla ei ole mitään kosketusta uskon kanssa (esim. konsertit, korvakorut), niin porukkaa vetäytyy kuoreen ja alkaa toistaa samoja juttuja. on erittäin ikävää että ei oikeasti vi keskustella toisten vl:ien kanssa uskonasioista rehellisesti. ne ei uskalla. ehkä tämä palsta muuttaa sitä...
Ilkka Remes tästä kirjoitustyylistä. Sujuvaa tekstiä, kaanaankieli osittain hanskassa, mutta menee heti alussa överiksi kun puhutaan lestadiolaisuudesta. Se on huvittava näkökulma, kun heitä pidetään aivopestyinä alkuihmisinä, jotka pitävät kuitenkin ulkopuolisia alempaan kastiin kuuluvina. Tavallisen ihmisen arkinen elämänmeno loistaa poissaolollaan näissä provoissa. Ei ollut ensimmäinen tällä viikolla.
ei sitä kuule jaksa sitä arkielämää tähän enää esiin tuoda, kyllä jokainen omat päivänsä tietää, kui ne menee. Otin vain esille "pääkohtia", ehkä kärjistetysti, mutta siihenkin olkoon syy. Eikä tämä epäilyistänne huolimatta mikään provo ole, minä vain kirjoitan, kuin näen minun tilanteeni. Jos puhuttaisiin Pentin ja Liisan tilanteesta, tottakai lähtökohdat ja parrasvaloihin tuodut asiat olisivat erilaisia.
Ja kyllä, vl:n tilanne jossakin mielessä vähän säälittääkin, narunnokassa talutetaan. Mutta se on miun näkemys, jokaisella olkoon ja on vapaus olla omansa. Kyllä vl:stä hyviäkin tyyppejä löytyy, mutta TÄMÄ tarina kertoo juuri mistä se kertoo ja that´s it.
Sinunkin on varmaan hyvä ymmärtää, mistä lähtöisin tama vain me oppi on. Se on perua lestadiolaisuuden hajaannuksien ajoilta, 1800 luvun loppuvuosilta aina vuoteen 1902 jolloin esikoisten ja vanhoillisten tiet lopullisesti erosivat Suomessa. Tähän eroprosessiin liittyi tuo toisen joukon tuomitseminen eriseuraksi, ja sitä tietä tietenkin kadotukseen.
Ei voitu tunnustaa, että ero johtui synnistä, rakkaudettomuuden synnistä omavanhurskaudesta ja valtapyrkimyksistä.
Jos synti olisi tunnistettu ja tunnustettu, niin silloinhan olisi jouduttu tekemään yhdessä parannus.
"Parannus" tehtiinkin leimaamalla toinen joukko syntipukiksi, (eriseura). Lestadiolaisuudessa näitä isompia ja pienempiä hajaannuksia on tapahtunut sen jälkeen likimain 18. Ja kaikki toimii saman kaavan mukaisesti, siis lähtee samasta siemenestä.
vanhempaa perua, kirjoittihan jo Paavali "....mutta meille, jotka pelastumme..."
Luehan historioita, viisastut.
tarkoitti Jumalan lapsia ei niitä, jotka taistelevat Jumalan sanaa vastaan omin opein = vanhoillislestadiolaiset.
Henki todistaa henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapset.
(nimi vanhoillislestadiolaisuus on ulkopuolisten keksimä, muttei se meitä haittaa, eri maailmanaikoina uskovaisia on nimitelty eri nimillä)
Vanhoillislestadiolaisuus on aina ollut alkuperäisen lestadiolaisuuden valossa lihallisen vapauden eriseura, joka perustettiin Suomessa vuonna 1902. Nimenomaan juuri sen tähden että se alkuperäinen yksinkertainen rauhanyhdistyksen malli ei heille kelvannut.
historiankirjoitusta, vuosilukuineen päivineen
Kiitos viisaasta kirjoituksestasi. Olen itsekin aikoinani syntynyt vl-perheeseen, ja voin allekirjoittaa kirjoituksesi täysin.
Uskon, että Jeesus on sovittanut syntini, olen tullut henkilökohtaisesti uskoon kauan vl-piireistä erottuani. Jeesuksen sovintoveri vuoti maahan asti ja sitä riittää kaikille, jotka uskovat. Myös vanhoillislestadiolaisille.
Kylläpä kirjoitit hyvin. En olisi itse osannut noin hyvään muotoon kirjoittaa, vaikka ihan samat kokemukset on täälläkin päässä.
Joo
Kiitos tavattoman vaikuttavasta kuvauksestasi. Olen kokenut saman vapautumisen ja olen siitä sydänjuuriani myöten onnellinen. Suurempaa iloa ja onnea en ole elämässäni kokenut kuin irrottautumisen vanhoillislestadiolaisuudesta.
Se ei nimittäin ole mitenkään helppoa. Mukavuudenhaluiselle ihmiselle on suuri kiusaus "jäädä" siihen "rauhaan" johon on kasvatettu vuosien ja taas vuosien toistamisella ja uskottelulla. Ja jossa kaikki tärkeät ihmissuhteet ovat.
Miksi nähdä kaikki se suunnaton vaiva joka seuraa siitä että irrottautuu?
On luotava oma elämänsä kokonaan uudelleen. En olisi selvinnyt ilman uskoa Jumalan apuun. Vanhat virret olivat yksi suuri lohduttajani. Lauloin virsien pitkiä säkeistöjä, säkeistö toisensa perään, säestin harmoonilla, kuuntelin vakavia sanoja. Irrottautumisprosessi vaati vuosia.
Mutta sain koke sanomattoman armon, Jumalan lohduttavan vapautuksen, sain kokea ettäomalle kohdalleni kuuluu armon evankeliumi ilman ehtoja.
Ihmiseen voidaan lapsesta iskostaa mikä hyvänsä oppi, se on helppoa kun ympärillä vain on yhteisö joka ylläpitää systemaattisesti tätä oppia. Esimerkki: Neuvosto-Venäjällä uskoteltiin 1920- ja 30-luvulla itsenäisten maanviljelijöiden olevan pahoja "kulakkeja", jotka tekevät tihutöitä kommunismia vastaan. Luomalla näiden oppien toistamisella aivopesu-ilmapiiri saatiin jopa lapset ilmiantamaan viljelijä-vanhempiaan kommunisteille.
Jos olisin nykyinen vl-isä tai äiti, harkitsisin tarkkaan veisinkö lapsiani lestadioalaisten tilaisuuksiin. SRK-oppi on kaukana Raamatusta, se on aivopesua jossa ajallisesta uskonyhteisöstä on tehty jumala.
Olisiko tarvetta keskustella enemmänkin "meidän" uskovaisten, ex-veeällien keskenämme? Tunnen useita ex-vl:iä "livenä", mutta he eivät ole uskossa, eivätkä kiinnostuneita uskon asioista tällä hetkellä ollenkaan.
Uskovaisten, ex-vanhoillislestadiolaisia, tai vl-perheeseen syntyneiden, ja siitä ryhmästä eronneiden, uskoon tulleiden tai uskossa säilyneiden kanssa haluaisin jutella...
Itsekkin tätä asiaa olen monesti miettinyt että miten tätä työstäisi eteenpäin. Tässä olisi yksi mahdollisuus ( [email protected] ) tavoittaa ihmiset jotka ovat saman asian äärellä mutta eivät halua keskustella avoimesti täällä.
Postia voi laittaa ko osoiteeseen.
Hkijv
Penkkirivit harvenee vl seuroissa huonolla mallilla ollaan,
omasta syystä SRK
jumalanterve! Jumalan Valtakunan hoitokokkouksessa teijätkin epäuskoset kososlaiset hoijellaan ristillisyyven armoneuvoilla kotisiionimme hoitokokkouksissa. jumalanrauhaan.
Kalervohan ahkeroi tänä iltana...
Ja sitetn tällä raukalla veeäljoukolla ei näyutä olevan kuiin yski vastustaja, eli melperi john viitataan joka suupalan välissä!
EIkö teillä ole todella tuon enempää älliä kun mikä kirjoituksistann e loistaa vai mistä on kyse!!?
"Vanhoillislestadiolaiset ovat lahko. Se näkyy ilmiselvästi siinä, että kun menet jollekin avaamaan tällaisia ajatuksia, on aivan sama, kun puulle puhuisit. He ovat kuin hypnotisoitu ajattelemaan vain niin, kuin Srk heille opettaa. "
-
Itse ei saa ajatella, tai kysyäkkään vl opista, muuten SRK korvat on se kuulkoon
ja hoitokokous paistaa........
-
Saas nähdä, miten maatiaissaarnamies taas korviaan kaivaa ja yrittää saarnageneraattorin voimalla syytää suviseuroissa itse kehittelemiään syntejään kuulijoiden aivokoppaan
Noinhan voidaan ajatella kuin aloittaja on halunnut käsittää asian. Hän kuitenkin unohtaa pari seikkaa ja muutamassa asiassa eksyy aivan turhiin juttuihin.
Mitä ja miten meitä ketään pitäisi kiinnostaa se, kuuluuko Jumalan lasten joukkoon 70.000 vai 70.000.000 vai 700.000.000 ihmistä? Eikö sen vain pitäisi olla kiinnostavaa, kuulunko minä siihen joukkoon?
Mitä siitä SRK-nimisestä yhdistyksestä tarvitsee vähääkään välittää, jos vaikka jonkun johtomiehen naama ei miellytä taikka jokin kannanotto on mennyt pieleen? Taikka jos jotkut kristillisyydessämme omaksutut elämäntavat (jotka siis eivät ole uskomisen ehtoja) eivät miellytä meitä emmekä halua niitä omaksua. Täysin merkityksetöntä.
Suomessa on satoja rauhanyhdistyksiä. SRK on niiden jonkinlainen keskusjärjestö. Ei kai siitä paljon tarvitse tietää, koska Jumalan lapsethan käyvät seuroissa oman paikkakuntansa rauhanyhdistyksillä.
Jumalan sanan mukaan autuaaksi tulevaisia on vähän. Löytäneekö Jeesus uskoa maan päältä silloin kun hän tulee tänne toisen kerran?
Miten me siis voisimme oppia tuntemaan Jumalan? Jumala ilmoittaa meille itsensä esimerkiksi ihmiskohtaloissa ja vaikkapa luonnossa. Erityisesti Jumala on ilmoittanut itsensä meille Pyhässä sanassaan, Raamatussa. Jos me emme usko, että se on Jumalan sanaa, niin sitten emme usko eikä meillä ole paljoakaan mihin tarttua eli toivoa ei juuri ole; silloin siis sivuutamme Raamatun, pidämme sitä vain vanhana kirjana, yhtenä kirjana muiden joukossa. Oulun nettiseuroissa vastikään yksi puhuja mainitsi piispasta, jonka mielestä Raamatulla ei nykyaikana ole mitään merkitystä. Hän sanoi, että sellainen puhe on sielunviholliselle mieleen. Mistä silloin löydettäisiin Jumalan erityinen ilmoitus?
Vielä on huomattava, että Jumala on jo luomisessa istuttanut meidän sydämeemme, omatuntoomme, iankaikkisuuden tajun ja kaipauksen. Se on tällä aloittajallakin, vaikka hän ei sitä tunne eikä ainakaan tunnusta, vaan haluaa sivuuttaa sen.
Jumala vetää ihmistä puoleensa, mutta syntiin langennut ihminen haluaa taistella sitä vastaan.
Varmin "tae" uskossa pysymiselle on, että jaksaisimme aina panna meihin tarttuvan synnin pois, niin hävettävää ja nöyryyttävää kuin se monesti (aina!) onkin. Meidän on tunnustettava syntimme ja syyllisyytemme uskovaiselle ihmiselle ja otettava vastaan synninpäästö niin kuin itse Jumalalta... eihän ihminen sitä synnistä vapahdusta vaikuta, vaan Jumala. Mikään rippi ei tietenkään ole autuuden ehto, mutta olisi tärkeää säilyttää usko hyvässä omassatunnossa, jolloin jaksaisimme vaikeidenkin aikojen yli, koska vaikeita aikoja tulee meille jokaiselle.
Aloittaja on tietenkin oikeassa siinä, että mitenkään järjellä ajatellen uskonasiat eivät voi avautua. Hän kokee "päässeensä vapauteen" kun on jättänyt vanhoillislestadiolaisen herätysliikeen. Onko hän sitten TODELLA päässyt vapaaksi kun hän kuitenkin vielä vuosienkin kuluttua palaa keskustelupalstalle selittelemään asioita ja julistaa oikeassa olemistaan ja "valistumistaan" ja joidenkuiden toisten väärässäolemista ja "vinksahtanutta" ymmärtämystä? Tuollainen käytöshän osoittaa vain, että hänelläkin vielä olisi kaipaus Jumalan puoleen.
Eihän mistään "vain me" -opista kuulla koskaan, mutta kylläkin siitä, että oppi Jumalan valtakunnassa perustuu Raamattuun. Tämä aloituksessa mainittu "vain me" -oppi on jonkinlainen nettilegenda. Epäuskoiset ärsyyntyvät siitä, että Jumalan lapset haluavat uskoa ja opettaa niin kuin Raamatussa sanotaan. Mihin me turvaisimme, jos emme Raamatussa ilmoitettuun Jumalan sanaan? On myönnettävä, että ajatukset (ja järkeily) tässä aina kiertävät kehää. Jos halutaan uskoa oman järjellisen ajattelun voimaan ja oikeellisuuteen enemmän kuin esimerkiksi Jeesuksen sanoihin niin sitten uskotaan niin.
Jumalan rakkaus vetää meitä puoleensa. Ei meidän pidä taistella sitä vastaan, vaan nöyränä alistua Jumalan väkevän käden alle. Jumala tahtoo olla hyvä meille huonoille ja syntisille ja lankeilevaisille ihmislapsille ja korjata meidät luokseen Taivaan Kotiin.
Aloituksessa ei mainittu lainkaan Pyhää Henkeä. Sehän on pääasia. Kirjoittaja on sivuuttanut pääasian. Kirjoittaja näkee vain viallisten ihmisten yhteisön kulttuurisidonnaisine tapoineen. Apostoli Paavali sanoo jossakin, että Jumala on kaikkialla läsnä olevan Henki. Jokainen ajattelevaien lukija tuntee mielessään, sielussaan, sydämessään ja omassatunnossaan kaikkivaltiaan Jumalan läsnäolon. Jumala on varannut jokaiselle ihmislapselle hyvän osan. Pitää ain nöyrtyä ottamaan Jumalan jahja vastaan.
Tänään sunnuntaina monilla paikkakunnilla on mahdollisuus mennä Jumalan sanan kuuloon seuroihin. Siellä nähdään toisia Jumalan lapsia, kuullaan Jumalan sanan saarnaa. Siellä vauikuttaa Jumalan Pyhä Henki. Siellä kuullaan syntien sovituksen sana niin jaksetaan taas huomiseen. Ei uskomisen asia ole sen monimutkaisempi.
Taivaan kotiin ei ole mahdollista päästä omalla hyvyydellä ja omilla ansioilla, vaan vain Jumalan armon voimalla. Täytyy kulkea Jumalan joukon mukana. Täytyy uskoa, että viallisi
Taivaan kotiin ei ole mahdollista päästä omalla hyvyydellä ja omilla ansioilla, vaan vain Jumalan armon voimalla. Täytyy kulkea Jumalan joukon mukana. Täytyy uskoa, että viallisista ihmisistä koostuva Jumalan lasten lauma on kuitenkin täydellinen Kristuksen ruumis, josta meidän täytyy olla osallisia. On suurta Jumalan armoa, että meidätkin on kutsuttu tähän osallisuuteen.
Aloittaja esittää oman subjektiivisen näkemyksensä. Halutessaan hän voi tehdä noin. Hänellä ei kuitenkaan ole tukena mitään "joukkoa", siis Kristuksen ruumista, jonka osallisuudessa hän olisi, vaan hän yksityisajattelussaan lienee päätynyt siihen, että kun kerran historiallisena tai Raamatussa ilmoitettuna tosiasiana on tiedettävissä, että Kristus on kuollut ja ylösnoussut, niin sen tietäminen riittää hänelle. Jeesuksen opetuksen mukaan se ei riitä.
Paljonhan näitä tällaisia asioita on pohdittu kautta kristikunnan historian eikä koskaan mitään lopullista selvyyttä ja järjellä ymmärrettävää totuutta löydy. Siksi meidän vain täytyy ahkeroida, että säilyttäisimme uskon hyvässä omassatunnossa ja turvaisimme Kristuksen sovitustyöhön.
Tuo+subjektiivinen+käsitys+lestadiolaisilla+”Jumalan+lapsena”+oleminen,+ainoana+joukkona+ei+ole+Jumalasta+vaan+saatanasta+ja+juuri+se+tekee+lahkon,+eksklusiivisuus,+josta+Jeesus+varoitti+Matteuksen+24+luvussa,+useassa+kohtaa.
Johan oli copy-paste helluntaiperkeleeltä.
Mistä kopioitu??
ei kielillä puhumista, ei parantamisen armolahjaa, ei mitään, olette kuiva Hengetön seurakunta ja tuloskin sen kertoo. Henki kirkastaa Kristusta, ja se on teille täysin pimennossa, koska Henkeä ei ole.
Armolahjat ovat näkyvässä käytössä karismaattisissa seurakunnissa, jossa ne myös toimivat.
>> Apostoli Paavali sanoo jossakin, että Jumala on kaikkialla läsnä olevan Henki.** Henki ei ole kaikkialla, ainoastaan Jeesuksen omissa.
>> Jokainen ajattelevaien lukija tuntee mielessään, sielussaan, sydämessään ja omassatunnossaan kaikkivaltiaan Jumalan läsnäolon. Jumala on varannut jokaiselle ihmislapselle hyvän osan. Pitää ain nöyrtyä ottamaan Jumalan jahja vastaan.** Sekoilet, miksi puhut järjestä, ajattelevasta lukijasta, paradoksaalista sekoilua.
Jeesus ihmisen pelastaa, eikä Jumala, joten taidat olla piilo Jehovan todistaja tai islamisti.
Pyydät seuroihin?? Koko sanaa ei ole Raamatussa, kannattaa mennä Jeesuksen kokouksiin.
>>>Taivaan kotiin ei ole mahdollista päästä omalla hyvyydellä ja omilla ansioilla, vaan vain Jumalan armon voimalla. Täytyy kulkea Jumalan joukon mukana. Täytyy uskoa, että viallisi** Vai niin, että jengi pelastaa? Ainut joukko, joka pelastuu joukkona, on Jumalan omaisuuskansa Israel;
Room. 11:26
ja niin kaikki Israel on pelastuva, niinkuin kirjoitettu on: "Siionista on tuleva pelastaja, hän poistaa jumalattoman menon Jaakobista.
Mutta SRK;sta ei ole mainintaa.
Taas tuohon; - omalla hyvyydellä vastaan;
Jaak. 2:26
Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.
Toitotat Jumalan armoa, miksi et voi kertoa mikä ja kuka se on? Minä valistan, Jumalan armo on AINOASTAAN Jeesus.
Minun järkeeni kuitenkin mahtuu se, että Isä lunastaa, Jeesus sovittaa ja Iankaikkisuus on Israelissa, jonne Isä tulee Uudessa Jerusalemissa pilvistä. Ilm 21;
1 Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole.
2 Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu.
3 Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
Sen jälkeen Taivas suljettuna.
Kes.
... ja minä itse helluntaiperkele jatkoi.
Jumalan lapset
Joh. 11:52
eikä ainoastaan tämän kansan edestä, vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.
Fil. 2:15
että olisitte moitteettomat ja puhtaat, olisitte tahrattomat Jumalan lapset kieron ja nurjan sukukunnan keskellä, joiden joukossa te loistatte niinkuin tähdet maailmassa,
Jumala pelastaa.
1. Kor. 1:21
Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat,
Jumalan lapset? -vaan myös kootakseen yhdeksi hajalla olevat Jumalan lapset.
Kysmys on Israelin kansasta, ei VL;istä.
Sitten Korinnttilaiskijeeseen, lue hieman enemmä, älä tempaa yhtä lausetta;
23 Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta,
24 mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.
Milloin te Kristusta julistatte, ainoastaan SRK;ta.
Kes.
Sinähän et arvosta Lutheria, etkä kansankirkkoamme. Olen lueskellut Lutherin kirjoituksia ja sopivasti seuraava kohta tuli vastaan. Kirjoituksiasi lukiessa ja taustasi (lahko,johon kuulut) tuntien :
1:7 ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumia.
#Toisin sanoen: he eivät ainoastaan yritä hämmentää teitä, vaan myöskin perinpohjin hävittää ja saattaa unhotuksiin Kristuksen evankeliumin. Saatana näet pyrkii kahteen päämäärään: hän ei ensiksikään tyydy siihen, että väärien apostoliensa avulla hämmentää ja saattaa harhaan monta; ja sitten hän myös yrittää heidän avullaan täydellisesti tuhota ja poistaa evankeliumin, eikä lakkaa, ennen kun on tuumansa toteuttanut. Moiset evankeliumin tuhoojat eivät kuitenkaan millään muotoa tahdo kuulla sanottavan itseään perkeleen apostoleiksi; päinvastoin he ennen muita kehuvat Kristuksen nimeä ja kerskuvat itseään mitä vilpittömimmiksi evankeliumin julistajiksi.#
mistä tiedät kesitaksen taustan ja lahkon, kerro se ensin, ja kerro sitten mitä halusit sanoa tuon tuhoojamunkin tarinan kautta häh?
lue hiukan enemmän siitä lutteristasi ja kerro sitten montako tuhatta uskovaista arvelet joutuneen tuhotuksi hänenkin temppujensa kautta !
ja lue joskus sitä Raamattuakin että jotain alkaisit käsittä uskon asiastakin.
Miksi minä en saisi sanoa mielidettäni? Satuttaako?
saa sanoa, ja varsinkin vastata kysymyksiinkin että olisi jotain tolkkuakin mielipiteissä!
ja mikä satuttaa sitten , sekö että et tiedä lutteristasi juuri mitään mutta lainaat kyllä isolla innolla, sekö satuttaisi !!?
vaiko se että puhut kesitaksen taustoista vaikka et todellisuudessa taida tietää mitään niistä!
tuosta voit lukea lutterista lisääkin!
http://www.inri.fi/kaste/luther.htm
Sehän on teidän helluntaiperkeleitten oma asia, jos te haluatte kaikissa muissa ja kaikessa muussa nähdä vain pahaa.
>>Sinähän et arvosta Lutheria, etkä kansankirkkoamme. **
En todella, molemmat ovat Jumalan siunauksen ulkopuolella.
”Kasankirkkomme”, joka vihkii ja siunaa homoavioliittoja, on katkaissut elävän suhteensa Jumalaan.
Taas Luther valitsi tien helvettiin, kirotessaan meidät juutalaiset opissaan. Gen 12.
1 Ja Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, suvustasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
2 Niin minä teen sinusta suuren kansan, siunaan sinut ja teen sinun nimesi suureksi, ja sinä olet tuleva siunaukseksi.
3 Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, JA KIROAN NE, JOTKA SINUA KIROAVAT, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä."
Näin kumpikaan ei saa meiltä juutalaisilta myötätuntoa, sillä sitä saa mitä tilaa.
Sitten, en kuulu mihinkään seurakuntaa, enkä lahkoon, johon en varmuudella koskaan tule liittymäänkään, mutta evankeliskaalinen Pyhä uudestisyntyneenä olen ja julistan aina Jeesuksen antamaa totuutta.
Se on tie iankaikkisuuteen, ei vääryyksien hyväksyminen.
Minä vastaavasti luen Raamattua, se on Jumalan kirjoittama kirja, taas Lutherin sanoma on pakanallinen.
Kes.
Mutta kuitenkin Kempeleen kunnan sidosryhmäselvityksen 2015 mukaan olet vai onko heivattu ulos?
-Perussuomalaiset Rp, jäsen
- Suomen Vapaakirkko ( Kempeleen vanhemmisto), jäsen
- Oulun Kärpät ry, jäsen
- Nitro Kärpät ry, jäsen
- Nordic Wisett ry, jäsen
- Israelin Ystävät ry, jäsen
- Kempeleen Reserviläiset ry, jäsen
Onneksi Jumala on antanut meille järjen, vapaan tahdon tutkia itse Jumalan sanaa. Ei siellä sanota, että vain joku Lestadiuksen, Lutherin, Yli-Vainion porukka menee taivaaseen. Joka uskoon Jeesukseen Kristukseen ja rukoilee häntä, saa kokea pelastuksen ihmeen.
Taivaankoti on ihana ja iankaikkinen päämäärä ja sinne kannattaa olla matkalla. Pois kaikki ihmisopit, orjuus ja uskonnollisuus.
Ei nämä veeällät mitään Sanaa tutki, suurin osa tuskin koskaan avaakaan koko kirjaa!
ei ole ihme jos sukupolvesta toiseen sama puupäisyys pysyy vallalla ja kaikki typerät käsitykset joilla ei ole todellisuudessa mitään teklemistä Raamatun opin kanssa ja vielä vähemmän Apostolien opetuksien kanssa!
kunhan istutaan seuroissa ja kytätään onko se nyt täällä ja onko sekin, nostetaan kättä oikeassa kohdassa ja se on siinä sitten!
Ei nämä veeällät mitään Sanaa tutki, suurin osa tuskin koskaan avaakaan koko kirjaa!
Ne ei sinunkaan sanat ole kovin lohdullisia väsyneille vaeltajille. Miksi me vielä masennamme ja halvennamme heitä. Onneksi Jeesus Kristus on toivo toivottamalle:
Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Matt. 11.luku.
No niin, mut tamiksi he eivät mene, tai tule, kas siinä se ihmetyksen aihe onkin!
Miksi eivät tule, no siksi kun eivät saa tulla, eiät saa poiketa milliäkään siitä polusta joka on oulussa säädetty, eikö tämä ole kammottava asia!!
on säädetty?
Minä taas olen onnellinen kun sain palaamisen armon. Enää ei tarvitse kyynel silmissä miettiä sitä, että Jumalan lapset ovat seuroissa ja minä en. Itse minä lähdin, mutta minua ei pahalla puhuttu. Onneksi Jumala antoi palaamisen armon koska sekään ei ole itsestään selvää. Nyt sain rauhan sisinpääni ja saan laulaa siioninlaulua ovat syntini anteeksi suuret...
Tuo termi ”Palaamisen armo” on oikein hyvä esimerkki ”Kaanaan” kielestä. Luulen, että et ole lähtenyt ry:n uskovien joukosta minkään opillisen syyn vuoksi, eli olit silloinkin kun lähdit aivopesun uhri.
Kun ihminen kasvaa vl – uskovaisena, hän on jatkuvan aivopesun vaikutuksen piirissä ja uskoo lapsenuomaisesti kaiken, mitä rakkaat puhujaveljet opettavat. Kun palasit, tuntui, että palasit turvalliseen paikkaan. Sillä sama aivopesu taasen jatkui ja näin voit uskoa silmät ummessa, että tämä on se oikea lauma.
Usko on niin kummallinen asia, että monesti täytyy ihan suu auki ihmetellä uskon lujuutta. Kerronpa tapauksen viime kesältä: Olin poimimassa mansikoita mansikkatilalta. Mansikkamaalle tuli myös kaksi naista, he olivat pukeutuneet samalla lailla, kysyin ovatko he sisaruksia?
Toinen heistä vastasi, että ovat uskonsisaria (Jehovan todistajia). Totesin heille, että teidät on siis aivopesty uskomaan ihmisoppia, tehän ette usko edes, että Jeesus on Jumala.
Naiset katsoivat minua säälivästi ja totesivat Jeesuksen Marian pojaksi – ihmiseksi. Kun toin esiin Heprealaiskirjeen kirjoituksen: ”Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle.”(Heb.1:3)
Monilla muillakin raamatun kirjoituksilla yritin heidän mieltään avata näkemään, mutta mitä luulette avautuivatko heidän silmänsä? Aivan oikein arvasitte – eivät avautuneet, eivät yhtään! Päinvastoin, he totesivat, että olin lukenut väärennettyä raamattua.
Sääliä sain osakseni, koska minulla ei heidän mielestä minulla ollut toivoakaan päästä tuhannen vuoden valtakuntaan. Kun toivoin, että edes sukulaiseni lukisivat kirjaani, johon olen koonnut kirjoituksiani uskosta ja miettisivät, mutta turhaan toivoin!
He toteavat niin kuin sinäkin: ”Nyt sain rauhan sisinpääni ja saan laulaa siioninlaulua ovat syntini anteeksi suuret...” Tämä rauha on yhtä väkevä, kuin Jehovan todistajien rauha, vaikka se ei perustu Jumalan sanaan, vaan ihmisoppiin, eikä tule kestämään viimeisellä tuomiolla.
Kirjoitit juuri niin kuin asia on. Tuli mieleen dokumentti pohjois-koreasta jossa eräs nuori nainen pääsi jo etelä-koreaan ja hänen sisarensa odotti häntä mutta hänet oli aivopesty niin ettei hän voinut tehdä sitä heidän suurelle johtajalleen. Vaikka hänen sisarensa kertoi esimerkein kuinka heitä rääkätään ja kohdellaan huonosti johtajien toimesta hän ei saanut hänen päätään käännytettyä.
" Enää ei tarvitse kyynel silmissä miettiä sitä, että Jumalan lapset ovat seuroissa ja minä en. " Aivopesun vaikutukset eli huono omatunto että nyt olen pahassa maailmassa (mikä ei edes ole paha vaan se on opetettu syntymästä asti)
Ajattele asia tästä näkökulmasta: Sinulla ei olisi tällaista tunnetta jos vanhempasi olisi kasvattanut sinut niin että saat itse valita oman elämänkatsomuksesi. Silloin sinulla olisi rauha itsesi kanssa missä tahansa oletkin koska olet vanhempien kannustuksella ja tuella rakentanut itsesi sellaiseksi kuin haluat olla.
Lestadiolaisessa aivopesussa on uskomattominta se miten ihminen saadaan uskomaan olevansa ainoa oikea jumalan lapsi ilman minkäänlaisia todisteita ja edes mainintaa raamatussa. Mutta hei, kukapa lapsena ja nuorena uskaltaa mennä vastaan omia vanhempia heidän iskiessä päälle srk:n sanalla ja voimalla (ei raamatun)
Tuo termi ”Palaamisen armo” on oikein hyvä esimerkki ”Kaanaan” kielestä. Luulen, että et ole lähtenyt ry:n uskovien joukosta minkään opillisen syyn vuoksi, eli olit silloinkin kun lähdit aivopesun uhri.
Tuo ”palaamisen armo” on vain VL raamatussa, sen yksi merkittävimmistä mantroista.
Niitä on muitakin, kuten ”jumalan huoneenhallitus” Yms, joka kuitenkin on yhteisellä sopimuksella päätetty jättää pois käytöstä.
Nämä kumpikaan eivät ole Raamatun Hengen mukaisia, mutta on saanut pelon sekaisen ihmiskidutuksen satoja, ehkä tuhansien osalle.
Soopaa yritetään kaikella kiireellä lakaista ”maton alle” ja kun VL osaa valehtelun, - ei mitään sellaista ole tapahtunutkaan.
Tuon aivopesun lyöntiase oli ”järki vangiksi ottakaatte”?? Oli pakko nöyrtyä tyhmyyteen, ettei vaan mieti ja löydä Jeesusta.
>>Usko on niin kummallinen asia, että monesti täytyy ihan suu auki ihmetellä uskon lujuutta. Kerronpa tapauksen viime kesältä: Olin poimimassa mansikoita mansikkatilalta. Mansikkamaalle tuli myös kaksi naista, he olivat pukeutuneet samalla lailla, kysyin ovatko he sisaruksia?** Totta, vain harvoin usko, jota termiä alkukirkossa käytettiin ja uskontunnustus oli; - Jeesus on Herra, on usealta lahkolta häipynyt aikapäiviä, lestadiolaisilla se on raha sekä lahko, JT;llä suoraan saatana.
He kieltävät käytännössä Jeesuksen jopa Jumalan poikana, kuten Raamattu sen sanoo: - jo alussa oli Sana, heille Jeesus on ”myöhäis- syntyinen, muutama vuosi Isän jälkeen.
He ovat huomattavasti pahemmin aivopestyjä, mitä lestadiolaiset, sillä He eivät edes hakua keskustella kun omasta opistaan, lestadiolaisista taa valtaosa etsii kuitenkin Jeesusta.
On todella kornia pyhkiä pois Jeesuksen Jumaluus.
Monikaan ei ole huomannut, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen;
1 moos 1;26 26 Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet KUVAKSEMME JA KALTAISEKSEMME, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu.
1. Moos. 1:27
Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.
Hän totesi aina luodessaan jotain; - se on hyvä, mutta ihmisen kohdalla, se on sangen hyvä.
Mutta miten kävi? Ihminen kaatui syntiin ja jo toisen sukupolven kohdalla meni pieleen; 1 Moos; 5;3 Kun Aadam oli elänyt 130 vuotta, hänelle syntyi poika, JOKA OLI HÄNEN NÄKÖISENSÄ JA KALTAISENSA, ja hän antoi pojalle nimen Set.
Asia oli selvä, ihmisten tuli taistella elääkseen ja pelastuakseen ihmisenä, ei Jumalana, eikä Hänen kaltaisenaan, mutta Pojastaan Hän sanoi, kuten Heino kirjoittaa; Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle.”(Heb.1:3)
Tätä kirkkauden ilmoitusta ei ole kukaan muu saanut.
Olen keskustellut satoja kertoja Jehovan Todistajien kanssa, kadulla, heidän kotonaan, omassa kodissani ja heidän seurakunnissaan ja aina ovat jääneet ”sormi suuhun”.
Viimeksikin kun kävimme läpi Ilm 7 lukua, 144,000 juutalaisesta, 12000 jokiaseista heimosta, he kertoivat sen olevan vain heitä, ja muutama paikka on kuulemma enää jäljellä.
Kun kumosin sen näyttämällä heimojen nimiä, joita siinä oli, he suuttuivat ja työnsivät aivan muista asioista praktaatteja eteeni? Sanoin sen, että katsotaan Raamatusta, eikä heidän lapuistaan, he keräsivät tavarat K- marketin edestä ja hyppäsivät autoonsa ja ajoivat pois??
Totuus kuitenkin jäi elämään sille paikalle.
Molempia seuraa sama pelko, jopa siitä, että kaveri kertoo kokouksessa toisen kaverin seurustelevan vääräuskoisten kanssa. Sama on SRK;ssa. mutta kun ollaan kahden, tilanne VL:issä muuttuu, kysellään ja kiinnostutaan, mutta JT;ssä juostaan pakoon.
Lestadiolaisen osalta tänään jälleen toistui ja oli mielenkiintoiset jutut esillä.
Kes.
Siirrypä jussi hellaripalstoille volttejas nakkelemaan...
Et kai sinä luule minun kirjoittamaa viestiä, Jussin kirjoittamaksi? Täytyisi sinun erottaa meidän viestimme toisistaan, sillä kirjoituksemme eroavat melkoisen paljon toisistaan.
Minulla on kyllä rekisteröity nimimerkki, mutta kirjoitan tänne niin vähän ja harvoin, etten viitsi rekisteröityä, mutta tuo nimimerkkini on aito – etunimeni. Toivon hyvää juhannusta kaikille palstalla oleville! Muistatte varmaankin kenen muistoksi juhannusta kirkollisesti vietetään.
Nyt olet kyllä väärillä jäljillä. Olen ensinnäkin saanut parannuksen armon aikuisena ja kasvanut paikkakunnalla jossa oli vähän vl-uskovia. Olin etsinyt kauan uskovien laumaa ja lopulta löysin. Minulle ei ole tyrkytetty tai painostettu, eikä ahdisteltu kuin esim. helluntailaiset tekee. Sinä syytät toisia tuomaroinnista, mutta juuri nyt teet sitä itse vaikka tuomiovalta on Jumalalla. Syytät uskovia tuomitsemisesta, onko se tuomitsemista jos saarnaajat julistavat Jumalan sanaa - ei he tuomitse - Jumala sanassaan tuomitsee, mutta samalla mahdollisuuttaa armoon.
En tiedä kenelle viestisi osoitit – kenties minulle? Minä en kumminkaan tuominnut edes noita Jehovan todistajia, totesin vain, että teidät on aivopesty.
Toteat: ”onko se tuomitsemista jos saarnaajat julistavat Jumalan sanaa - ei he tuomitse - Jumala sanassaan tuomitsee, mutta samalla mahdollisuuttaa armoon.”
Niinpä, ei ole tuomitsemista, jos julistaa Jumalan sanaa, mutta oletko varma, että kuulemasi saarnat pohjautuvat Jumalan sanaan?
Voisitko sinä olla niin rohkea, että uskaltaisit tutkia kirjoituksiani kirjastani ja sitten luettuasi verrata kuulemiisi sananselityksiin? Toivon, että uskallat, mutta sittenkin sinulle voi käydä niin kuin noille Jehovan todistajille – he eivät ymmärtäneet. Jumalassa se on meidän ymmärryksemme ja uskomisemme.
Jos päätät olla rohkea ja lukea, niin laitan linkin tuohon kirjaan. Luultavasti et itse raski kirjaa ostaa, mutta tilauta kirjastoon ja lainaa sieltä. Tässä tuo linkki:
https://www.booky.fi/search.php?search=Heino Korpela&x=0&y=0&kb=1&gclid=CP7jh5GOwc0CFVIaGwodOOgPvQ
riepu! Sinähän olet jo iäkäs. Eikö sinunkin olisi jo syytä kiirehtiä parannuksen askelille, ettei sattuisi iankaikkista vahinkoa? Mitä ihmettä sinulle reppanalle on tapahtunut? Etkö ollenkaan muista, kuinka ihanaa sinunkin oli ennen joskus nuoruudessa 1960-luvulla ja kai sitten vähän myöhemminkin asua Jumalan valtakunnassa? Ethän sinä omilla harhakirjoillasi voi miksikään muuttaa Raamatussa ilmoitettua Jumalan sanan totuutta.
sinun kirjaasi kolmellakympillä? Kuinkahan moni mahtaa ajatella, että joku kärsämäkelkäinen iäkäs Heino on valloittanut Jmalan paikan?
mäeltä vastaa:
On niitä pari tyyppiä, jotka ovat kiinnostuneet minun nollakirjastani. Toinen on Kelevi Heinolasta ja toinen Jussi Kempeleestä. Lähetin niille molemmille, mutta eivät ne saatanan perkeleet ole suostuneet maksamaan. Kaikki paikat täällä kotona ovat kirjoja täynnä ja eukkokin uhkaa lähteä, jos ei tuota roskastoa pian siivota. Jätepaperin hintakin on aivan olematon.'
Nii ja Jumalasta viis, koska kyllähän MINÄ tiedän, miten hommat pitää hoitaa. Kai muistatte, että olen paiskonut ehtoollisleipiä lattialle Kärsämäen kirkossa eli noin minä kohtelen Jeesusta Kristusta, joka ei oikeastaan ole mitään minun rinnallani.
Olen voimani tunnossa.
Mutta ystävä hyvä, katkera sinä taidat olla.Olen sitä ollut itsekin ja sitä on vaikeata huomata ja vielä vaikeampaa tunnusta. Mutta kun siitä pääsee yli ja tunnustaa heikkoutensa niin siitä alkaa vapautuminen. Sinua en tunne, mutta erään hyvin samanlaisen olen tuntenut ja hän oli hyvin ovela, välillä kehui miten vl-uskovat ovat oikeita uskovia, mutta kohta alkoi heidän päälleen syytä laittaa. Tiedän, että se mitä sinulle nyt kirjoitan, tuntuu sinusta pahalta, mutta muuta en voi kuin kehottaa sinua parannuksen tekoon - nyt kun se on vielä mahdollista. Eikö olisi ihanaa kuulla - että saat uskoa kaikki anteeksi...?
Nyt en tiedä oletko sinä nimimerkki ”palaamisen.armo” kirjoittanut tuota viestiä, joten en vastaa sinulle. Näyttää siltä, että Kärsämäen kirkkoherra on tullut palstalle raivoamaan. Hän on meille vanhoillekin hyvin vihainen ja luulee, että on Jumalan asialla. Poistun täältä, en keskustele enää täällä ja jos Valkama haluaa jatkaa mollaamistaan – ole hyvä vaan.
siellä Kärsämäellä jokin sota, siis sulla Heinolla ja kirkkoherralla? Se on hyvä, että saadaan edes jokin pikkuinen sota kun edellisestä sodasta onkin kulunut jo hyvön aikaa ja loppuvat sotaveteraanit ja -Invadit. Kummalle teistä lankeaa veteraanin osa ja kumpi saa kitua invalidina?
tervehtii Heinoa:
"Jeesus kutsuu yhteyteensä. Tätä kutsua noudatamme yhtenä seurakuntana niin arjessa kuin juhlassakin. Kasteessahan tämä elämänmatkamme alkoi, ja tämä elämäntie vie varmasti ja turvallisesti perille taivaan kotiin asti. Herraamme seuraten on hyvä elää elämän vaikeuksienkin keskellä. Olet näin osa merkittävää yhteisöä, kuulut Jumalan perheväkeen.
Tule mukaan seurakunnan elämään. Mahdollisuuksia on oman hengellisen elämän tankkauksesta ja Raamatun sanoman ääreltä aina muiden ihmisten auttamiseen. Jos tykkäät laulamisesta on seurakunnan kuoro sinun paikkasi.
Elämälläsi on merkitys ja tarkoitus - niin Raamattu yhä todistaa. Tervetuloa porukkaan mukaan! Yhdessä elämä on helpompaa ja mielekästä.
”Sanat, jotka Herra on puhunut, ovat henki ja elämä.” Joh. 6: 63
Tervetuloa kotikirkkoon!
T. khra Heikki Valkama (040-8675096, [email protected])"
En ole pappi, enkä kirkkoherra. Ihan tavallinen matkamies. Mutta kuten tahdot, tee niin. Toivon vain sinun muistavan, että emme me tuomitse, tuomiovalta on yksin Jumalalla. Kuitenkin Jumalan sana on kaksiteräinen miekka. Hyvää minä sinulle tahdon, sitä hyvää jonka myös itse olen saanut kohdalleni - sain tuntea sen "tutun tallin tuoksun" palaamisen armon. Sitä toivon myös sinun kohdalle.
En minä tarkoittanut tuota sinun viestiäsi, vaan kolmea edellistä. Nyt huomaan, että sinä olet nimimerkki "palaamisen armo".
Minä kuitenkin poistun täältä, en keskustele enään, etten saata kirkkoherra enempi raivostumaan. Mutta jos uskallat, tutustu kirjaani. Se on moro nyt!
lähestyy epäpyhää ja tosivittumaista seurakuntalaistaan Heinoa juhannusyönä:
"Jeesus kutsuu yhteyteensä. Tätä kutsua noudatamme yhtenä seurakuntana niin arjessa kuin juhlassakin. Kasteessahan tämä elämänmatkamme alkoi, ja tämä elämäntie vie varmasti ja turvallisesti perille taivaan kotiin asti. Herraamme seuraten on hyvä elää elämän vaikeuksienkin keskellä. Olet näin osa merkittävää yhteisöä, kuulut Jumalan perheväkeen.
Tule mukaan seurakunnan elämään. Mahdollisuuksia on oman hengellisen elämän tankkauksesta ja Raamatun sanoman ääreltä aina muiden ihmisten auttamiseen. Jos tykkäät laulamisesta on seurakunnan kuoro sinun paikkasi.
Elämälläsi on merkitys ja tarkoitus - niin Raamattu yhä todistaa. Tervetuloa porukkaan mukaan! Yhdessä elämä on helpompaa ja mielekästä.
”Sanat, jotka Herra on puhunut, ovat henki ja elämä.” Joh. 6: 63
Tervetuloa kotikirkkoon!
T. khra Heikki Valkama (040-8675096, [email protected])"
Heino nyt tässä ketjussa oikein teet? Tuo aloittajahan laveasti kertoo hylänneensä Jumalan valtakunnan ja yrittää toisillekin uskotella, että nappiin meni. Mitä se sellainen pelleily on? Ja sinä tulet ketjuun mainostamaan omaa roskakirjaasi! Sinä tosin olet hylännyt Jumalan valtakunnan jo paljon aikaisemmin, muistaakseni joskus 1970-luvulla, mutta kun sinä nyt jo olet iäkäs niin voisithan sinä nyt pyytää Jumalalta vielä armoa, ettei armonaikasi olisi kulunut kokonaan hukkaan. Tiätsä, että katuvalle Jumalan valtakunnasta aina saarnataan avankeliumi?