Maaliskuun 13. päivänä 1940 Suomi allekirjoitti Moskovassa Neuvostoliiton kanssa rauhansopimuksen, jonka ehtoihin sisältyi mm. Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan luovuttaminen ja Hankoniemen vuokraaminen Neuvostoliitolle. Alla on rauhasta eri aikoina ja eri tahoilta esitettyjä arvioita.
Ulkoministeri Väinö Tanner lausui rauhanteon päivänä:
”Rauha on siis maahan palannut. Mutta minkälainen rauha. Tämän jälkeen maamme joutuu jatkamaan elämäänsä silvottuna. Sen vanhat rajat on siirretty. Elintärkeitä alueita joudutaan luovuttamaan, mm. tärkeitä teollisuus- ja maanviljelysalueita. Luovutetuilla alueilla asunut väestö joutuu hakemaan itselleen uusia asuinsijoja. Vastaiset puolustusmahdollisuudet heikkenevät.”
Neuvostoliittolainen historioitsija V. V. Pohlebkin kirjoitti 1969:
”-alueelliset muutokset saneli yksinomaan välttämättömyys puolustaa Leningradin aluetta. Tietenkin ne menivät pitemmälle kuin Neuvostoliiton alkuperäiset ehdotukset rajan siitämiseksi Leningradin suunnalla, mutta niissä otettiin huomioon talvisodan opetukset.”
Suomalainen historijoitsija Olli Vehviläinen kirjoitti 1997:
”Kaikesta huolimatta sodan lopputulos merkitsi Suomelle torjuntavoittoa. Maa oli säilyttänyt itsenäisyyden ja demokratian. Neuvostoliitto oli – luopunut pyrkimyksistään valvoa koko Suomen aluetta ja tyytynyt turvaamaan välittömät strategiset etunsa.”
TEHTÄVÄ: Vertaa Tannerin, Pohlebkinin ja Vehviläisen käsityksiä Moskovan rauhan ehdoista.
________________________________________________
^ Tuommoinen tehtävä pitäisi huomiseksi tehdä kalvolle ja esittää koko FUCKING luokalle, enkä osaa vastata tuohon tarpeeksi 'järkevästi'. Lintsata en voi, koska poissaolot on jo täynnä..
Jos teillä olisi tuommoinen kysymys (esim.) kokeessa, niin mitä vastaisitte?
Ulkoministeri Väinö Tanner lausui rauhanteon päivänä:
”Rauha on siis maahan palannut. Mutta minkälainen rauha. Tämän jälkeen maamme joutuu jatkamaan elämäänsä silvottuna. Sen vanhat rajat on siirretty. Elintärkeitä alueita joudutaan luovuttamaan, mm. tärkeitä teollisuus- ja maanviljelysalueita. Luovutetuilla alueilla asunut väestö joutuu hakemaan itselleen uusia asuinsijoja. Vastaiset puolustusmahdollisuudet heikkenevät.”
Neuvostoliittolainen historioitsija V. V. Pohlebkin kirjoitti 1969:
”-alueelliset muutokset saneli yksinomaan välttämättömyys puolustaa Leningradin aluetta. Tietenkin ne menivät pitemmälle kuin Neuvostoliiton alkuperäiset ehdotukset rajan siitämiseksi Leningradin suunnalla, mutta niissä otettiin huomioon talvisodan opetukset.”
Suomalainen historijoitsija Olli Vehviläinen kirjoitti 1997:
”Kaikesta huolimatta sodan lopputulos merkitsi Suomelle torjuntavoittoa. Maa oli säilyttänyt itsenäisyyden ja demokratian. Neuvostoliitto oli – luopunut pyrkimyksistään valvoa koko Suomen aluetta ja tyytynyt turvaamaan välittömät strategiset etunsa.”
TEHTÄVÄ: Vertaa Tannerin, Pohlebkinin ja Vehviläisen käsityksiä Moskovan rauhan ehdoista.
________________________________________________
^ Tuommoinen tehtävä pitäisi huomiseksi tehdä kalvolle ja esittää koko FUCKING luokalle, enkä osaa vastata tuohon tarpeeksi 'järkevästi'. Lintsata en voi, koska poissaolot on jo täynnä..
Jos teillä olisi tuommoinen kysymys (esim.) kokeessa, niin mitä vastaisitte?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuossa riittää kun osaa lukea. Pidemmälle auttaa, kun tietää vähän enemmän ajan tapahtumista. Ei varmaan sitten kannata kirjoitella tuota hissaa reaalissa... Oli samantyypinen nyt keväällä, mutta huomattavasti enemmän mietittävää.
No Väinö Tannerhan ei tuon perusteella ole kovin mielissään. "Häpeärauha", liput vedettiin Suomessa puolitankoon ja juhlatuulta ei ollut vaikka sota loppuikin. Eiköhän tuo tyytymättömyys aika selv'sti näy tekstissä. Sanotaan tuossa puolustusmahdollisuuksien heikkenemisestä jotain eli itäraja lännempänä -> Venäjä lähempänä. noin nopeasti selitettynä.
Pohlebkin näki uudet alueet eräänlaisena puskurina siltä varalta, että Saksa olisi hyökännyt Suomen kautta Leningradiin. Näin Leningrad saatiin ikään kuin syvemmälle venäjään ja puolustaminen olisi ollut helpompaa. Samalla Laatokka saatiin kokonaan Venäjälle. Alkuperäisillä ehdotuksilla tarkoitetaan alkuperäisiä maaluovutusehdotuksia, joista Suomi ei suostunut neuvottelemaan, kun ei ottanut Venäjää todesta. Kyse oli huomattavasti pienemmistä maa-alueista. Kannattaa huomata, että Saksa hyökkäsikin sitten lopulta ihan muualta, kuin suomen kautta (operaatio Barbarossa).
Enpä edes vaivaudu Vehviläisestä mitään kirjottamaan. Ei ole paha tulkinta.
Siinä sen verran asiaa, ettei opettaja varmaan hauku. Vähän tekstien ulkopuoleltakin.
Jos et olisi auttanut, niin olisin ollut hukassa.. :)
"Ei kannata kirjoittaa hissaa reaalissa tms."
-No en varmaan kirjoitakaan, vaihdan koko koulua syksyllä siis..
hyvä jos oli apua ja toivottavasti opettaja tykkäs.
Ihan mielellään kirjoittelen hissasta...