Tuntuu siltä, että kaiken maailman diagnoosien myötä häiriökäyttäytyminen on suorastaan normaaliksi katsottu ja hyväksytty ilmiö. Jos lapsella edes epäillään esimerkiksi hyvin hankalasti diagnosoitavaa ADHD:ta - jota etenkin kasvatustehtävässään jo alusta alkaen epäonnistuneet vanhemmat oikein polvillaan rukoilevat - hän pääsee erityisryhmiin, saa oman avustajan kaverikseen, saa anteeksi törkeän käyttäytymisen muita lapsia ja aikuisia kohtaan, hänelle järjestetään erityisharrastuksia ja myöhemmin erityiskoulutusta ja muuta mukavaa, mitä normaalit ihmiset eivät voi edes unissaan toivoa.
Mikä vika on siinä vanhassa mallissa, että jollei suurin piirtein sopeudu yhteiskuntaan, saa syyttää siitä itseään ja oppia seuraamuksista kantapään kautta? Kovapäisempikin ja "vilkkaampikin" ihminen pystyy aikansa yksinkertaiseen ruumiilliseen työhön - ainakin sitten, kun nälkä ja vilu yllättää, kun on työaika riehuttu tai kiroiltu ojanpenkalla eikä sapuskaa tipukaan. Onko kouluissamme kasvamassa yhteiskunnan hyväksymä, tukema ja elättämä prekariaattiluokka?
Onko häiriökäyttäytyminen
18
1705
Vastaukset
- hyysätään ihan liikaa.
Hyssytellään ja taputellaan päähän. Tää on vähän tällanen sosiaalitanttalandia, josta puuttuu kokonaan miehinen jämäkkyys jo lastentarhatasolta. Kyllä routa porsaan kotiin ajaa, niin sanotusti. Vammaiset, sairaat ja vanhukset on eri asia, toki heistä huolehditaan aina, mutta vähän ryhtiä ja jämäkkyyttä kaivattais.
- ajattelulla
voisi sitten poistaa se "hyysääminen" yhteiskunnastamme pois, vai mitä?
Siitä vaan hökkelikylien ja kerjäläisten valtakuntaa kehittämään. Kaikki sairaudet riehumaan ja laittomuudet tilalle, eikö niin?
Minusta on liikaa aikuisia jotka ovat yksinkertaisia ajattelutavoiltaan , tosin ymmärrettävää kun lusikalla on saanut niin eipä sitä ole kauhalla antajaksi.
Nykyajan lapset vain tietävät oikeutensa hyvin varhain, siitähän yhteiskutamme pitää huolen. Vanhemmat eivät voi muuta kuin noudattaa kasvatuksessa niitä sääntöjä joita meille on laillisesti suotu. Tosin ei normaali vanhempi tarvitse kuin ymmärtää sen että lapsi tarvitsee rakkautta ja rajoja vain keinot joita niitä annetaan on sitten toinen juttu.
Mistä tämä sitten kumpuaa? Joskus on täytynyt olla kaltoinkohdeltuja lapsia jotka ovat aikuisena alkaneet ajamaan lapsen oikeuksia inhimillisiksi.
Jostain on täytynyt alkaa se ymmärrys että lapsilla on samat oikeudet kuin aikuisella.
Ei aikuistakaan kohdella huonosti jos on tehnyt väärin vaan saa rangaistuksen joka ei kuitenkaan perustu fyysieen satuttamiseen tai henkiseen nöyryyttämiseen.
Minusta pitäisi vielä enemmän "hyysätä" jotta tämä pintaraapaisun hoito saataisiin vielä syvemmälle jotta myös tuloksia syntyisi.
- oli toista
Minulle on veli jolla adhd, aikuinen. Kyllä siinä on ihan muita juttuja, ei tuota diagnoosia saa pelkän vilkkauden perusteella. Hienomotorinen kömpelyys, järjestelmällisyyden vaikeus yms juttuja. Tapa kävellä edestakaisin puhuessaan ja heilua..mutta hän pärjäsi hyvin 70-luvun koulussa. Koska silloin oli koulu järjestelmällinen. Nykyään lasten pitää yhtäaikaa olla paikoillaan ja itseohjautuvia ja liikuntaa on liian vähän. Vieressä on koulu. Piha on asfalttia eikä pihalla ole yhtään mitään, edes leikkivälineitä. Palloja ei saa viedä välitunnille, koska ne voivat osua ikkunaan. Urheilukentän tai viereisen metsän puolelle ei saa mennä, koska valvojat eivät riitä sinne asti. E
nergian purkaminen välitunnilla on tehty säännöin mahdottomaksi. Adhd-lapsi pärjäsi paremmin entisajan "pojat ovat poikia" -ympäristössä, missä jopa rikkomiset korvattiin sillä että korjasivat ne, nyt pääsee poliisin kuulusteluun joka vahingosta. En tarkoita, että tavaroita pitäisi rikkoa tai se sallia, mutta elämä on mennyt paikoillaan olemiseksi ja liikunta unohtunut. Majoja ei saa rakentaa lähimetsään eikä kerrostalojen pihoilla leikkiä kuten 70-luvulla, kun on mummot ja urputtamassa metelistä. Urheiluseuratkin tuntuvat oleva vain parhaimpia kilpailoita varten. Monellahan ongelmat tulevatkin esiin vasta kouluiässä. Tämän päivän lapsilta on kielletty eläminen.- on...
Minulla on adhd-poika sekä toinen,"normaali" poika. kasvatus sama, mutta lapset kuin yö ja päivä.
Diagnoosia ei toden totta ole saatu pelkästään ylivilkkauden takia.
Kuinka kummassa kuulee jatkuvasti tätä samaa laulua: "kun vanhemmat ovat epäonnistuneet kasvatustyössään haetaan lapselle diagnoosi..."jne. Minä ainakaan en olisi lapselleni hakenut minkäänlaista diagnoosia, mutta tosi asia on se, että minkäänlaista apua ei myöskään ole koululla tarjota ellei ole diagnoosia. En ymmärrä onko jollain kanttia olla kateellinen siitä, että jonkun toisen lapsi saa avustajan tai paikan pienluokasta. voi kuinka olisin onnellinen jos lapseni olisi kuten muutkin ikäisensä, saisi käydä koulua normaalissa luokassa ja nauttia normaalista kouluelämästä.
Toivottavasti alkuperäisen kaltaiset ihmiset eivät siirrä asenteitaan ja ennakkoluulojaan lapsiinsa. Jos tuolla tavalla puhutaan erilaisista lapsista kotona, en yhtään ihmettele että koulukiusaamistakin esiintyy. Itse olen yrittänyt tolkuttaa lapsilleni, että on erilaisia ihmisiä, sekä luonteensa, että fyysisen olemuksensa puolesta ja ketään ei saa osoittaa sormella, nimitellä eikä kiusata muutenkaan.
Pojallani on adhd, mutta hän osaa siitä huolimatta arvostaa muita ihmisiä, ei hauku eikä kiusaa. Moni asia lähtee kotoa, senhän alkuperäinenkin kirjoittaja on oivaltanut. - Äiti3
on... kirjoitti:
Minulla on adhd-poika sekä toinen,"normaali" poika. kasvatus sama, mutta lapset kuin yö ja päivä.
Diagnoosia ei toden totta ole saatu pelkästään ylivilkkauden takia.
Kuinka kummassa kuulee jatkuvasti tätä samaa laulua: "kun vanhemmat ovat epäonnistuneet kasvatustyössään haetaan lapselle diagnoosi..."jne. Minä ainakaan en olisi lapselleni hakenut minkäänlaista diagnoosia, mutta tosi asia on se, että minkäänlaista apua ei myöskään ole koululla tarjota ellei ole diagnoosia. En ymmärrä onko jollain kanttia olla kateellinen siitä, että jonkun toisen lapsi saa avustajan tai paikan pienluokasta. voi kuinka olisin onnellinen jos lapseni olisi kuten muutkin ikäisensä, saisi käydä koulua normaalissa luokassa ja nauttia normaalista kouluelämästä.
Toivottavasti alkuperäisen kaltaiset ihmiset eivät siirrä asenteitaan ja ennakkoluulojaan lapsiinsa. Jos tuolla tavalla puhutaan erilaisista lapsista kotona, en yhtään ihmettele että koulukiusaamistakin esiintyy. Itse olen yrittänyt tolkuttaa lapsilleni, että on erilaisia ihmisiä, sekä luonteensa, että fyysisen olemuksensa puolesta ja ketään ei saa osoittaa sormella, nimitellä eikä kiusata muutenkaan.
Pojallani on adhd, mutta hän osaa siitä huolimatta arvostaa muita ihmisiä, ei hauku eikä kiusaa. Moni asia lähtee kotoa, senhän alkuperäinenkin kirjoittaja on oivaltanut.on suuri merkitys ADHD:n hoidossa.Kalaöljyjen merkitys on osoitettu kiistattomasti tärkeäksi tekijäksi hoidossa.Kannattaa etsiä vaihtoehtoisia hoitoja,jotka ovat elimistölle terveellisempiä kuin kemialliset lääkkeet.
- inhoralisti
Äiti3 kirjoitti:
on suuri merkitys ADHD:n hoidossa.Kalaöljyjen merkitys on osoitettu kiistattomasti tärkeäksi tekijäksi hoidossa.Kannattaa etsiä vaihtoehtoisia hoitoja,jotka ovat elimistölle terveellisempiä kuin kemialliset lääkkeet.
Epilepsiaa, diabetestä ja astmaa hoidetaan lääkkeillä, koska ne ovat sairauksia. ADHD on aivoperäinen sairaus, jota on hoidettava lääkkeillä eikä millään kapseleilla.
- attention deficit
inhoralisti kirjoitti:
Epilepsiaa, diabetestä ja astmaa hoidetaan lääkkeillä, koska ne ovat sairauksia. ADHD on aivoperäinen sairaus, jota on hoidettava lääkkeillä eikä millään kapseleilla.
Tosi on, ei vakavaa sairautta ja lapsen tulevaisuuteen syvästi vaikuttavaa tilaa voi ratkaista kalaöljykapseleilla. Jos näin olisi oikeasti asianlaita, olisi oppimishäiriöt ja ADHD hävitetty maailmasta jo ajat sitten. ADHD on aivojen välittäjäaineen eli serotoniinin toimintahäiriö, joka vaatii asianmukaisen lääkityksen, terapian ja mahdollisesti elämänhallinnan harjoittelun coachin ohjauksessa. Toivoa on kaikille, kaootinen elämä voi kääntyä parempaan.
- ihmetellyt
että miksi nykyään pieninkin poikkeama opettajan normaaliksi määrittelemästä käytöksestä johtaa loputtomaan testausten ja terapioiden ja lausuntojen hullunmyllyyn. Miksi erityisopetukseen on juuri nyt niin hirveä tunku, että koko ikäluokasta alkaa kohta 10% olla jossain erityisryhmässä! Varsinkin tarha ja esikoulu on oikea erityislasten hautomo; ekaluokalle tuskin on tulossa kakaraa, josta eskariopella ei olisi pahoja aavistuksia koulumenestyksen suhteen. Miten käy tällaiselle ihmiselle myöhemmin työelämässä, kun on koulussa tottunut siihen, että joku on suurinpiirtein työntämässä lusikkaa suuhun jos ei itse sitä viitsi tehdä. Kyllä näissä ns. erityislapsissa on valtaosa avuttomiksi opetettuja ihan tavallisia muksuja, joilta nykysysteemi on vienyt oma-aloitteisuuden. Miksi raataa, yrittää ja jokus erehtyä, kun pääset paljon helpommalla avustajan kanssa rupatellessa. Mutta tarvitaanko sitten tulevaisuuden työpaikoillakin työavustajia, sanokaapa se! Miten nämä uusavuttomat, keskittymiskyvyttömät, huonosti käyttäytyvät rääväsuut meinaavat saada töitä diagnoosiensa kanssa? Kuka heidät elättää?
- kuin ennen
Kyllä se on niin päin, että auttamalla lasta ajoista hänestä tehdään yhteiskuntakelpoinen. Entisajan erityislapsia ei huomattu, kun heitä ei laitettu kouluun ollenkaan, vaan pidettiin piilossa. Meillä lasta ei passattu vaan päinvastoin, yksi huolenaihe oli se, että hänellä ei ollut luontaista kiinnostusta omatoimiseen pukemiseen ja syömiseen eikä oppinut puhumaan. Normaali lapsi oppii ne asiat "huonossakin" perheessä. Nyt lapsi käy normaali koulua ja pärjää hyvin, kun sai pienenä apua ja puheterapiaa. Entisajan systeemillä hän olisi ollut eläkkeellä kaksikymppisenä. Lapseni oli tetissä äskettäin ja sai erinomaisen palautteen. Ilman avustajia.
Minä en halunnut omalle lapselleni avustajaa. Syy juuri se, että jotkut avustajat näyttävät ymmärtävän avustamisen roolin passaamisen roolina. Sitä se ei ole. Ratkaisu oli hyvä. eikä meillä passata kotonakaan.
Mutta lievät erityislapset menivät ennen muiden seassa ryhmäkurilla, nykyään alkavat nuoret opettajat itkeä heti ensimmäisestä vaikeasta tilanteesta. Eikä ennen oltu niin helposti yhteydessä kotiinkaan. Ehkä se oli toisille parempi. - OKL-opiskelija
kuin ennen kirjoitti:
Kyllä se on niin päin, että auttamalla lasta ajoista hänestä tehdään yhteiskuntakelpoinen. Entisajan erityislapsia ei huomattu, kun heitä ei laitettu kouluun ollenkaan, vaan pidettiin piilossa. Meillä lasta ei passattu vaan päinvastoin, yksi huolenaihe oli se, että hänellä ei ollut luontaista kiinnostusta omatoimiseen pukemiseen ja syömiseen eikä oppinut puhumaan. Normaali lapsi oppii ne asiat "huonossakin" perheessä. Nyt lapsi käy normaali koulua ja pärjää hyvin, kun sai pienenä apua ja puheterapiaa. Entisajan systeemillä hän olisi ollut eläkkeellä kaksikymppisenä. Lapseni oli tetissä äskettäin ja sai erinomaisen palautteen. Ilman avustajia.
Minä en halunnut omalle lapselleni avustajaa. Syy juuri se, että jotkut avustajat näyttävät ymmärtävän avustamisen roolin passaamisen roolina. Sitä se ei ole. Ratkaisu oli hyvä. eikä meillä passata kotonakaan.
Mutta lievät erityislapset menivät ennen muiden seassa ryhmäkurilla, nykyään alkavat nuoret opettajat itkeä heti ensimmäisestä vaikeasta tilanteesta. Eikä ennen oltu niin helposti yhteydessä kotiinkaan. Ehkä se oli toisille parempi.Meillä yksi proffa sanoi aika hyvin erällä luennolla:
Jos lapsella on ADHD ja hän puhuu tunnilla, onko se tahatonta?
Jos lapsella on ADHD-diagnoosi, voiko hän enää sen jälkeen puhua luokassa tahallaan?
- dodo
Olen tämän kevään abi, ja tehnyt sijaisuuksia ala-asteilla. Lyhyessä ajassa olen ollut useilla kouluilla ns. integraatioluokilla ja nähnyt mitä koulun arki on ala-asteella nykyään. Voi mahoton paikka! Koulu ei enää ole koulu, se on säilytyspaikka jengille. Kenen valopään idea tämä kuuluisa integraatio on mahtanut olla, sillä se tuntuu olevan säästökeino. Erityiskoulut taitavat tulla valtiolle niin kalliiksi, että säästetään tyrkkäämällä erityistä tukea tarvitsevat lapset tavallisiin luokkiin pärjäämään niin kuin parhaaksi näkevät. Opet tekevät kyllä mitä voivat ja pystyvät, mutta kyllä se on tosi vaikeaa, kun yhdessä luokassa saattaa olla kolmasosa oppilaista olla erilaisilla diagnooseilla evästettyjä erityislapsia. Onko kukaan tutkinut, miten ne hyvät oppilaat kokevat tilanteen? Siis ne, jotka haluaisivat oikeasti oppia, tai haluaisivat edes joskus saada open myönteistä huomiota. Nykymenolla ope ei ehdi muuta kuin sumplia erityisopetusta vaativien tapausten keskellä kuunnellen samalla erityisopettajan valitusta, ettei hänen antamiaan ohjeita yhtään noudateta. Älkää yrittäkö väittää vastaan, olen sen itse kokenut useammin kuin kerran! Onhan se kaunis ajatus, että kaikilla on samat lähtökohdat, mutta missä ovat lahjakkaiden ja motivoituneiden oppilaiden oikeudet? Olin jossain määrin kiinnostunut opettajan ammatista, mutta tämä kevät avasi silmäni ja luulen ettei nykykoulu ole minun heiniäni. Mieluummin vaikka vanginvartijaksi! Voi jospa te vanhemmat tietäisitte, miten ankeaa koulussa on kaiken kaaoksen keskellä...
- erityinen halua oppia
Anteeksi vaan, mutta mikä oikeuttaa sinut päättelemään, ettei erityislapsi halua oppia? Olen lievästi autistisen matikkaluokalaisen äiti. Hänen keskiarvonsa on päälle 8. Ertiyisluokissa on äärimillään sellaisia ongelmia, että lapsille ei opeteta mitään, koska heillä on diagnoosi.
- iipassa töissä
Itse olin ip-kerhossa. Ei tarvitse olla diagnoosia ollakseen rasittava häiritsevä kakara. Ihan se on vanhemmista lähtöisin, kun (terveen) kullanmurun pitää saada periksi kaikki. Mitä "parempi" ammatti vanhemmilla, sitä kovaäänisempiä huutamaan, että heidän lapsensa ei tee mitään ja ne olivat juuri pahimpia.
- sitä että
erityinen halua oppia kirjoitti:
Anteeksi vaan, mutta mikä oikeuttaa sinut päättelemään, ettei erityislapsi halua oppia? Olen lievästi autistisen matikkaluokalaisen äiti. Hänen keskiarvonsa on päälle 8. Ertiyisluokissa on äärimillään sellaisia ongelmia, että lapsille ei opeteta mitään, koska heillä on diagnoosi.
Lasten etu ei toteudu integraatioluokassa, jossa erityistä tukea ja pienryhmää tarvitsevat oppilaat eivät saa tarvitsemiaan palveluja. Ei kukaan ole laiska tai huono, moni on vaan väärässä paikassa väärään aikaan. Suuret luokat ovat meluisia ja levottomia, eivät siellä pysty keskittymään edes parhaat oppilaat. Käytösongelmat ovat sitten vielä erikseen rusinana pullassa. Ei ihme, että opettajat uupuvat.
- ''''
iipassa töissä kirjoitti:
Itse olin ip-kerhossa. Ei tarvitse olla diagnoosia ollakseen rasittava häiritsevä kakara. Ihan se on vanhemmista lähtöisin, kun (terveen) kullanmurun pitää saada periksi kaikki. Mitä "parempi" ammatti vanhemmilla, sitä kovaäänisempiä huutamaan, että heidän lapsensa ei tee mitään ja ne olivat juuri pahimpia.
Etkö vielä sitä tiedä, että sinun tehtäväsi on toimia kuten vanhempi silloin kun lapsi on sinun vastuullasi kerhossa? Eli laita ne räkäsuut kuriin ja herran nuhteeseen siellä. Ei vihalla ja huutamalla vaan kurilla ja rakkaudella. Kuri=ohjeiden ja sääntöjen noudattaan opettamista kerhossa.
Täytyy myös huomioida lapsen senhetkinen olotila, väsymys koulupäivän jälkeen, mistä luultavasti on kysymys. Tulla toisesta metelilaumasta toiseen laumaan.
Ei sinun tehtäväsi ole huolehtia siitä, mitä kotona tehdään tai jätetään tekemättä. Eikä sinun tehtäväsi ole huudella kilometrien päästä vanhempia apuun sillon kun et osaa olla aikuinen lapselle. - mennä kun tuki
'''' kirjoitti:
Etkö vielä sitä tiedä, että sinun tehtäväsi on toimia kuten vanhempi silloin kun lapsi on sinun vastuullasi kerhossa? Eli laita ne räkäsuut kuriin ja herran nuhteeseen siellä. Ei vihalla ja huutamalla vaan kurilla ja rakkaudella. Kuri=ohjeiden ja sääntöjen noudattaan opettamista kerhossa.
Täytyy myös huomioida lapsen senhetkinen olotila, väsymys koulupäivän jälkeen, mistä luultavasti on kysymys. Tulla toisesta metelilaumasta toiseen laumaan.
Ei sinun tehtäväsi ole huolehtia siitä, mitä kotona tehdään tai jätetään tekemättä. Eikä sinun tehtäväsi ole huudella kilometrien päästä vanhempia apuun sillon kun et osaa olla aikuinen lapselle.Oli tukipaikka ja pakko mennä, en pidä muiden lapsista erityisemmin, varsinkaan pienistä. Teinit menee. Kyllä minä kurin saan pidettyä, mutta usein ne olivat niitä mielestään parempia ihmisiä, joiden lapsia ei olisi saanut komentaa.
- näin on
'''' kirjoitti:
Etkö vielä sitä tiedä, että sinun tehtäväsi on toimia kuten vanhempi silloin kun lapsi on sinun vastuullasi kerhossa? Eli laita ne räkäsuut kuriin ja herran nuhteeseen siellä. Ei vihalla ja huutamalla vaan kurilla ja rakkaudella. Kuri=ohjeiden ja sääntöjen noudattaan opettamista kerhossa.
Täytyy myös huomioida lapsen senhetkinen olotila, väsymys koulupäivän jälkeen, mistä luultavasti on kysymys. Tulla toisesta metelilaumasta toiseen laumaan.
Ei sinun tehtäväsi ole huolehtia siitä, mitä kotona tehdään tai jätetään tekemättä. Eikä sinun tehtäväsi ole huudella kilometrien päästä vanhempia apuun sillon kun et osaa olla aikuinen lapselle.Meinaatko, että ope tai IP-kerhon ohjaaja saa hetkessä 7 vuotta ilman sääntöjä, oman mielensä mukaan temmeltäneen tenavan kuriin!? Herätys todellisuuteen! Lue hieman kaasvatuspsykaa tai tee edes hieman pidempiaikaista havainnointityötä ympärilläsi!
Lapset, jotka aloittavat koulunkäynnin ilman suurempia ongelmia, ovat pääsääntöisesti useamman vuoden kasvatustyön tulosta. Luulisi aikuisen ihmisen ymmärtävän, että näitä mainitsemiasi "räkäsuita" ei ihan sormia napsauttamalla muuteta muutamssa hetkessä vintiöistä herrantertuiksi!
Älyttömin kaikista on tuo viimeinen kommenttisi... Kotona oleminen näkyy ja kuuluu kaikessa lapsen toiminnassa! Kun VANHEMMAT HOITAVAT hommansa = kasvatustehtävänsä, opet ja ohjaajat voisivat tehdä omaansa, eivätkä joutuisi toimimaan mukavuudenhaluisten ja laiskojen vanhempien hommia paikkaamassa!
- myös
terveisiä kaikille passiivista vastarintaa kannattaville suomalaisille vanhemmille ja nuorille.
Poistetaan ongelma rauhanomaisesti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2236809Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää391209Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka271022- 75881
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal47814Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a59804Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.93774Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38771Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14716- 43713