Jospa alotan samantien asiasta. Mun yks parhaimmista ystävistäni kertoi yks päivä että se oksentelee ruoan jälkeen. Ei läheskään aina, mutta ajoittain, että toisinaan se oksentelee enemmän ja toisinaan vähemmän. Me ollaan nyt muutaman ystävän kanssa mietitty miten voitais auttaa ja yritetty puhua tästä tän kyseisen henkilön kanssa. Me kun ollaan kuitenkin nuoria ja vaikka tiedetään asiasta melko paljon, niin loppujen lopuks me ei tiedetä mitään ja ollaan aika vaikutusvallattomia tämmösessä asiassa.
Joten mä kysyisin, mitä me voitaisiin tehdä? Vanhemmilleen tää henkilö ei suostu ehdottomasti kertomaan, mutta mä ainakin nään asian niin, että se ei haittaa, kunhan se kertois jollekin joka vois auttaa. Mutta olisko sellasia paikkoja missä vois asiasta keskustella, tyyliin terapeutti, mutta ei kuitenkaan ihan terapeutti?
Terveydenhoitajalla käytiin ja tosi ammattimainen kommentti sen suusta oli jotain että: "sulle taitaa ruoka todella maistua" samantien sitten mentiin ulos ovesta. Eli siis koululääkärit ym voi jättää samantien pois laskuista.
Pyytäisin kovasti nyt apua tähän ongelmaan, ennenkuin se etenee pidemmälle.
Mun ystäväpiirissä on jo toinenkin syömishäiriöinen ja mä en kestäis enää jos multa vietäisiin toinen siihen samaan karuun todellisuuteen.
Lisäks mä toivoisin että kertoisitte jotain lääkäri sivuja, jos vain tiedätte mitään, mä olen kovin avuton koneiden kanssa...
kiitos kovasti!
Joten mä kysyisin, mitä me voitaisiin tehdä? Vanhemmilleen tää henkilö ei suostu ehdottomasti kertomaan, mutta mä ainakin nään asian niin, että se ei haittaa, kunhan se kertois jollekin joka vois auttaa. Mutta olisko sellasia paikkoja missä vois asiasta keskustella, tyyliin terapeutti, mutta ei kuitenkaan ihan terapeutti?
Terveydenhoitajalla käytiin ja tosi ammattimainen kommentti sen suusta oli jotain että: "sulle taitaa ruoka todella maistua" samantien sitten mentiin ulos ovesta. Eli siis koululääkärit ym voi jättää samantien pois laskuista.
Pyytäisin kovasti nyt apua tähän ongelmaan, ennenkuin se etenee pidemmälle.
Mun ystäväpiirissä on jo toinenkin syömishäiriöinen ja mä en kestäis enää jos multa vietäisiin toinen siihen samaan karuun todellisuuteen.
Lisäks mä toivoisin että kertoisitte jotain lääkäri sivuja, jos vain tiedätte mitään, mä olen kovin avuton koneiden kanssa...
kiitos kovasti!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tässä linkissä on puhelinnumeroita, joissa on erikoistuttu nuorten auttamiseen. Mukana on myös syömishäiriöt:
http://www.reimari.info/reimariinfo/apua/puhelimet.php
Vaikka nyt olette pettyneitä terveydenhoitajaan, suosittelen silti ammatti-ihmisten puoleen kääntymistä. Oma terveyskeskuslääkäri on ihan juuri tällaisia asioita varten. Hän pystyy arvioimaan, onko ystävänne psyykkisen avun tarpeessa ja miten vakavasti syömishäiriö uhkaa hänen terveyttään.
Hakusanalla bulimia tai syömishäiriöt löydätte googlesta tietoa vaikka millä mitalla. Sanan bulimia kohdalle kannattaa laittaa täppä kohtaan suomenkieliset sivut, koska sairaus on sama myös muilla kielillä.
Ystävät voivat olla tukena, mutta sairaalla on itsellään oltava sairaudentuntoa ja halu tervehtyä. Ilman sitä on auttamisyrityksistä tuskin hyötyä, joskus voi olla vain haittaa. Loppujen lopuksi jokainen joutuu tässä maailmassa kantamaan omat taakkansa, joten ehkä autatte parhaiten kun olette omia itsejänne, eli liikutte, syötte ja harrastatte ilman turhia ulkonäköpaineita ja syömisen kanssa ongelmointia. Oma esimerkki voi olla paras apu.
Mikä siinä on että noi terveydenhoitajat on poikkeuksetta kusipäitä?! Ne vaan latelee suustaan mitä törkeimpiä kommentteja vaikka heidän pitäis olla ns. ammattilaisia. Raivostuttavaa.
Mä olen sairastanut bulimiaa jo jonkin aikaa. En osaa kertoa, kuinka voisitte auttaa ystäväänne, enhän osaa auttaa itteenikään..
Yks mun todella läheinen ystävä vähän aikaa sitten huomasi mun bulimian. Toisaalta oli uskomattoman helpottavaa, ettei tarvinnu elää tän asian kanssa yksin. Mutta toisaalta taas hävetti, kun olen näin heikko ja säälittävä. Sen vain voin sanoa, että paras asia, mitä voitte ystävänne hyväksi tehdä, on olla sen tukena. Näyttää että välitätte. Älkää painostako mihinkään, sillä parantuminen lähtee kuitenkin ystävästänne itsestään. Älkääkä ikinä tuomitko. Te ette kuitenkaan voi ikinä täysin tietää, mitä se ystävä sisällään tuntee.
Ainakin mulle ystävät on se ainoa asia, mikä pitää mua edes jotenkin pinnalla..