Miten teidän kumppaninne suhtautuu entiseen puolisoonsa? Meillä hän ei voi sietää nähdäkään ex-rouvaansa, mutta toisaalta ei myöskään halua mennä kanssani naimisiin.Sen hän on sanonut, että sitä päivää ei tule - ei ainakaan minun kanssani. Eikä (kuulemma) sellaista naista tulisi, joka hänet saisi narrattua papin eteen tai edes kihloihin.
Joskus tulee väistämättä mieleen se, että onko entinen suhde käsitelty. Aloimme seurustella heti kohta hänen eronsa jälkeen. Takana on muutama vuosi, mutta suhde ei ole edennyt.
Eikä pystykään etenemään, sillä lapseni eivät hyväksy miestä ja toisaalta mietin, jaksanko tai viitsinkö olla loppuelämäni "mammatyyppi", joka passaa melkein kengät jalkaan.
Itse voisin jopa keskustella ex:ni kanssa, mutta hän ei edes tervehdi minua. Saatikka sitten puhu minulle tai edes näyttäydy minulle. Mihinkään juhliinkaan emme mahdu yhtäaikaa.
Uskon siis, että itse olen "käsitellyt" asian loppuun.
Joskus tulee väistämättä mieleen se, että onko entinen suhde käsitelty. Aloimme seurustella heti kohta hänen eronsa jälkeen. Takana on muutama vuosi, mutta suhde ei ole edennyt.
Eikä pystykään etenemään, sillä lapseni eivät hyväksy miestä ja toisaalta mietin, jaksanko tai viitsinkö olla loppuelämäni "mammatyyppi", joka passaa melkein kengät jalkaan.
Itse voisin jopa keskustella ex:ni kanssa, mutta hän ei edes tervehdi minua. Saatikka sitten puhu minulle tai edes näyttäydy minulle. Mihinkään juhliinkaan emme mahdu yhtäaikaa.
Uskon siis, että itse olen "käsitellyt" asian loppuun.
Vastaukset 19
Vanhimmat
ei ole siis vielä lopullisesti ohi
Kyllähän se ainakin mielessä kummitelee, jos ei niin ok. Joskus tulee ikävä kuitenki.
eroja on niin monen laisia.itselläni 32v avioliitoa ja ero tekstiviestillä 3,5v sitten,vaimoni ei alkanut puhumaan.sanon että se on niin raakaa että kummittelee kyllä lopun ikää.elämä on harvoin reilua.en ryypäny,en pettänyt,en lyöny,yritin olla kunnollinen ja pitää omistani huolta.ei auttanu.yksin olen...talous on kunnossa,mutta mieli on paha.
Ehkä hän suunnitteli eroa jo kauan muttei uskaltanut kertoa koska olit hänestä hyvin riippuvainen?
Me miehet olemme mukavuuttarakastavia ja viihdymme totutussa tilassa mutta naiset taas haluavat uudistuksia ja aika mullistaviakin silloin tällöin,hän ehkä tunsi tukehtuvansa jos ei pääse ulos
Taisi olla tosimyrskyisä liitto?
Kumpi jätti kumman,siinäpä kysymys;D
Jos on tarpeeksi kärsinyt avioliitossa, niin sikäli ex saattaa olla "unohtumaton", muuten ei.
Seuralaisellani ex taas jätti, eikä edes antanut mahdollisuutta "muuttaa tapoja". Oli ilmeisesti toinen kiikarissa ja sikäli helppo lähteä, lapsetkin isoja jne.
Katkeruus kai päällimmäisenä ja miehen äidillä valtava ihailu ex-rouvaa kohtaan. "Häntä ei voi kuulemma unohtaa". Tästä on hyvä jatkaa ;(
Ja sinä siis otit sen "hylätyn tapojensa vuoksi",taisit olla aika epätoivoinen?
Ei ihme ettei anoppi kunnioita!
Siitä anopista voi vain sanoa: TERVEJÄRKINEN ihminen,ei ole kohottanut poikaansa jalustalle niinkuin niin moni palvova äiti
Noin minäkin kuulemma olen toiminut "eikä edes antanut mahdollisuutta muuttaa tapoja"... Meillä se tarkoitti lähinnä sitä, etten saanut miestä tajuamaan kuinka huonossa jamassa meidän avioliitto oli. Siinä vaiheessa kun mulla oli mitta täynnä, hän vasta tajusi että minä todella haluan erota. Ja koska nyt tapailen yhtä miestä, exäni on varma että hän on ollut kuvioissa mukana koko ajan.
Minun silmissä exäni (ja sun seuralaisesi) ei pysty katsomaan itseään peiliin, vaan sysää kaiken vastuun epäonnistumisesta ex-vaimon niskaan.
Miksi naiset suostuvat moiseen kohteluun?
turisen totuuksia :))
Kyllä naisetkin katkeroituu. Ja luulisin että on vain luonnollista että erokriisissä ei osaa ottaa toista huomioon, kun itseään sattuu liikaa.
luulevatko nämä naiset miehen käytöksen vähitellen muuttuvan vai miksi he jaksavat,huono itsetunto?
minun mieheni ei halua puhua exästää, eikä nähdä tätä. Minun kanssani hän meni naimisiin ja vielä kirkossa, josta tämä ex on katkera, koska heidät aikoinaan vihittiin ensimmäisen lapsen ristiäisissä.
Itse olen myös kaksi kertaa yrittänyt keskustella tämän exän kanssa ( koska lapsia on olemassa ) mutta olen saanut sellaiset vihat niskoilleni, että ymmärrän nyt pysytella sivussa.
Mieheni on sanonut, että hän haluaisi unohtaa, että koko avioliittoa on ollut edes olemassa. Hän nyt naimisissa minun kanssani ja omien sanojensa mukaan siitä kiitollinen.
Itsekin olen ollut aikaisemmin naimisissa, ei lapsia. Ihan oikeasti unohdan joskus, että minulla on ollut "aikaisempikin" avioliitto!
Sitähän en tiedä, mitä mieheni päässä liikkuu, mutta ainakin me olemme onnellisia.
enää jauhatte menneitä?
kunnioitti ex-miniää joka asetti miehelle vaatimuksia
Kumppanini suohtautuu siten että pystyy fiksusti järjestämään pienten lasten tapaamiset, lomat jne mutta ei muuten halua olla tekemisissä exänsä kanssa. Lasten koulujuhlissa jne pystyvät olemaan paikalla samaan aikaan, mutta ei yhdessä. Ja näinhän se tulee ollakin jos entinen suhde on jo käsitelty ja 'mapitettu'.
Kirjoituksestasi päätellen exäsi on etsinyt sinusta 'laastarisuhdetta' eronsa jälkeen. Siis sellaista suhdetta, jonka avulla voi hiljalleen unohtaa exän mutta joka ei sinänsä ole kovin vakavasti otettavalla pohjalla. Laastarisuhde auttaa palauttamaan itsetuntoa, hoitaa läheisyydentarvetta, pesee sukat ja samalla auttaa ihmisen taas oman elämänsä alkuun. Joskus tällainen laastari voi muuttua hiljalleen kunnon tasa-arvoiseksi rakkaussuhteeksi, muttei kovinkaan usein taida kuitenkaan näin käydä.
Jos toinen sanoo sinulle, ettei halua naimisiin 'ainakaan sinun kanssasi', niin siitä vihjeestä kannattaisi ehkä ottaa vaari. On osin ymmärrettävää että toinen on pitkään niin haavoilla ettei tunne haluavansa enää koskaan naimisiin. Lisäksi avioliitto muutenkin on kärsinyt inflaation monien ihmisten mielissä. Mutta tuo 'ei ainakaan sinun kanssasi' kuulostaa mielestäni aika hälyyttävältä.
Toisaalta, jos itsekin epäilet, et mielestäni voi kauheasti vaatia toiseltakaan sitoutumista.
Tällaisia ajatuksia siis 40 ikäiseltä mieheltä, joka ei enää niin kovin paljoa laita painoa sanalle avioliitto, mutta joka arvostaa kovasti sanaa rakkaus.
ja ehkä tuo mies edelleenkin on sisimmässään rakastunut exään joka jätti hänet
Meillä ei ole ollut mitään ongelmaa parin alkuvuoden jälkeen. Pidimme alussakin kiinteästi yhteyttä lasten takia ja nykyisin olemme jo hyviä ystäviä - niin exät kuin exien nykyiset.
Esim. parin viikon päästä meillä on muutto edessä ja avuksi tulevat niin exä kuin hänen nykyinen vaimonsa. Omat satunnaiset poikaystävät kuuluvat mukaan kuvioon, ja ex-anoppi käy luonani usein tapaamassa lapsenlapsiaan.
Voisiko syynä olla suhteen pituus? Olimme yksissä lähdes 19 vuotta ja se on niin pitkä aika elämästä, ettei sitä noin vain pyyhkäistä pois. Vaikka varsinainen "suhde" on totaalisesti ohi, ystävyys ja molemminpuolinen yhteistyö-ja-avunantosopimus säilyvät silti. Suhde exääni on aika samanlainen kuin suhde esim. sisaruksiini.
Kun sairastuin vakavasti oli exäni ensimmäisenä auttamassa,olenhan hänen lastensa äiti,uudella vaimolla ei ole mitään minua vastaan
Miksi tarvitsee riidellä varsinkin jos on yhteisiä lapsia ja mikset voisi sietää exän uutta tai uutesi exää,jos et niin olet joko vainoharhaisen mustasukkainen tai sinulla ei ole minkäänlaista itsetuntoa!