Lehtiyhteistyön laajeneminen
risoo toimituksia Itä-Suomessa
Eripura leimahti yhteisen taloussivun takia. Karjalaisen ja Savon Sanomien toimitusosastot pelkäävät lehtien joutuvan Keskisuomalaisen etäispäätteiksi.
Keskisuomalaisen, Karjalaisen ja Savon Sanomien toimituksellinen yhteistyö on edennyt niin pitkälle, että lehdet alkavat julkaista yhteistä valtakunnallista taloussivua paikallisten talousjuttujen rinnalla.
Juttuvaihtoa on kaikissa kolmessa lehdessä päivittäin. Radio- ja tv-sivu on jo jonkin aikaa tehty Jyväskylässä Keskisuomalaisen toimituksessa, ja lehdet ovat jakaneet keskenään myös teemasivuja ruoasta liikenteeseen ja tieteeseen.
Kehitys ei ole herättänyt pelkkää ihastusta: toimitusosastoista on viime viikkoina kuulunut hyvin kriittisiä ääniä. Karjalaisen toimitusosastossa pelätään, että yhteistyö syö maakunnallisen identiteetin ja uhkaa lehden itsenäistä tulevaisuutta. Savon Sanomien toimitusosasto taas on tuohtunut tavasta, jolla jyväskyläläinen omistaja päätti taloussivun julkaisemisesta yli päätoimittajan ja toimituksen tahdon.
Taloussivu nousi kiistakysymykseksi, koska taloutta pidetään sivustona, jonka paikallinen leima on lehdille elintärkeä. Ulkomaansivua Keskisuomalainen on tehnyt itselleen ja Savon Sanomille jo jonkin aikaa.
Karjalaisen toimitusosasto julkaisi maaliskuussa kannanoton, jossa se sanoi suhtautuvansa yhteistyöhön myönteisesti, jos se on järkevää eikä itsetarkoituksellista. Sivuvaihtoa kaavaillaan vastedes myös ajankohtais-, kulttuuri- ja urheilusivuille, joten toimitus pelkää, että Karjalaisen toimituksellinen itsenäisyys ja pelivara kaventuvat olemattomiin. Samalla pelätään, että valtaa siirtyy paljolti Keskisuomalaiseen.
Toimituksen mukaan keskisuomalaisvetoisessa yhteistyössä unohtuu, ettei keskisuomalaisilla ja pohjoiskarjalaisilla ole maantieteellisesti tai kulttuurisesti juuri mitään yhteistä.
”Välisuomalaista ihmistä ei ole”, kiteyttää toimitusosaston sihteeri Jouko Kempas.
”Lukijoilta on tullut palautetta, etteivät jyväskyläläiset kuntosalit juuri kiinnosta. Kuopio on maantieteellisesti lähempänä, joten sikäläiset jutut eivät niin ärsytä lukijoita”, sanoo pääluottamusmies Teija Laurinolli.
Kempaksen ja Laurinollin mielestä yhteistyö on lisännyt byrokratiaa ja etäännyttänyt toimitusta lukijoista. Jatkuva myllerrys kuormittaa työntekijöitä, ja kolmen toimituksen yhteydenpito vaatii jatkuvasti aikaa ja vaivaa, jottei päällekkäisyyksiä tulisi. Se aika on pois oikeasta journalistisesta työstä, Laurinolli sanoo.
”Yleispätevä yhteistyö hämärtää paikallisuutta. On vaarana, että maakuntajulkaisun tilaaminen jää kokonaan pois, jos ihmiset huomaavat pärjäävänsä kaupunki- tai paikallislehdellä ja valtakunnallisella”, Kempas sanoo.
Laurinollin mukaan juttuvaihdon eettinen puoli käytännön ongelmineen on keskustelematta.
”Mitä tapahtuu, kun joskus menee iso virhe kaikkiin kolmeen? Miten huolehditaan oikaisujen julkaisemisesta?”
”Kehitys vei
harhapoluille”
Savon Sanomien toimitusosasto julkaisi helmikuussa kannanoton, jossa se syytti jyväskyläläistä omistajaa ”maakunnallisesta mediaimperialismista”. Taloussivusta päätettiin Savon Mediat Oy:n hallituksessa, vaikka päätoimittaja Tapani Lepola vastusti.
Osasto pelkää, että lehden rooli maakunnallisena instituutiona ja hyvinvoinnin edustajana vaarantuu. Värikäs kanta julkaistiin Savon Sanomissa, ja lukijat huolestuivat maakuntansa asemasta.
”Toimintatapa ärsytti, ei itse asia. Järjestely olisi pitänyt hoitaa toimitusten kesken neuvotellen, ei hallituksen mahtikäskyllä”, perustelee pääluottamusmies Tuomo Tynkkynen. Hän ei kiistä sitä, etteikö omistaja saisi tehdä haluamiaan päätöksiä, mutta hänen mielestään omistajan olisi myös syytä kuulla parhaita asiantuntijoita eli toimitusta.
Hänen mielestään yhteistyö on kannatettavaa, kunhan Jyväskylä ei kuori siitä kermoja päältä. Keskisuomalaisen, Karjalaisen ja Savon Sanomien toimitusten välillä eripuraa ei kuitenkaan ole: Tynkkysen mukaan ongelma on konsernin ylätason johtamistavassa.
”Kehittyä pitää, mutta nyt ollaan harhapolulla. Savon Sanomat on maakunnan parhaita brändejä, ja nyt se on jäämässä Keskisuomalaisen kakkososioksi. Pian teemme vain paikallisjuttuja Jyväskylän-uutisten väliin”, sanoo toimitusosaston puheenjohtaja Markus Karjalainen.
Jyväskyläläisomistusta pidetään nimettömänä ja kasvottomana, eikä yhtiössä voida Karjalaisen mukaan enää päättää mistään työehdoista ilman hallitusta.
”Ei ole kenen kanssa neuvotella”, hän sanoo.
risoo toimituksia Itä-Suomessa
Eripura leimahti yhteisen taloussivun takia. Karjalaisen ja Savon Sanomien toimitusosastot pelkäävät lehtien joutuvan Keskisuomalaisen etäispäätteiksi.
Keskisuomalaisen, Karjalaisen ja Savon Sanomien toimituksellinen yhteistyö on edennyt niin pitkälle, että lehdet alkavat julkaista yhteistä valtakunnallista taloussivua paikallisten talousjuttujen rinnalla.
Juttuvaihtoa on kaikissa kolmessa lehdessä päivittäin. Radio- ja tv-sivu on jo jonkin aikaa tehty Jyväskylässä Keskisuomalaisen toimituksessa, ja lehdet ovat jakaneet keskenään myös teemasivuja ruoasta liikenteeseen ja tieteeseen.
Kehitys ei ole herättänyt pelkkää ihastusta: toimitusosastoista on viime viikkoina kuulunut hyvin kriittisiä ääniä. Karjalaisen toimitusosastossa pelätään, että yhteistyö syö maakunnallisen identiteetin ja uhkaa lehden itsenäistä tulevaisuutta. Savon Sanomien toimitusosasto taas on tuohtunut tavasta, jolla jyväskyläläinen omistaja päätti taloussivun julkaisemisesta yli päätoimittajan ja toimituksen tahdon.
Taloussivu nousi kiistakysymykseksi, koska taloutta pidetään sivustona, jonka paikallinen leima on lehdille elintärkeä. Ulkomaansivua Keskisuomalainen on tehnyt itselleen ja Savon Sanomille jo jonkin aikaa.
Karjalaisen toimitusosasto julkaisi maaliskuussa kannanoton, jossa se sanoi suhtautuvansa yhteistyöhön myönteisesti, jos se on järkevää eikä itsetarkoituksellista. Sivuvaihtoa kaavaillaan vastedes myös ajankohtais-, kulttuuri- ja urheilusivuille, joten toimitus pelkää, että Karjalaisen toimituksellinen itsenäisyys ja pelivara kaventuvat olemattomiin. Samalla pelätään, että valtaa siirtyy paljolti Keskisuomalaiseen.
Toimituksen mukaan keskisuomalaisvetoisessa yhteistyössä unohtuu, ettei keskisuomalaisilla ja pohjoiskarjalaisilla ole maantieteellisesti tai kulttuurisesti juuri mitään yhteistä.
”Välisuomalaista ihmistä ei ole”, kiteyttää toimitusosaston sihteeri Jouko Kempas.
”Lukijoilta on tullut palautetta, etteivät jyväskyläläiset kuntosalit juuri kiinnosta. Kuopio on maantieteellisesti lähempänä, joten sikäläiset jutut eivät niin ärsytä lukijoita”, sanoo pääluottamusmies Teija Laurinolli.
Kempaksen ja Laurinollin mielestä yhteistyö on lisännyt byrokratiaa ja etäännyttänyt toimitusta lukijoista. Jatkuva myllerrys kuormittaa työntekijöitä, ja kolmen toimituksen yhteydenpito vaatii jatkuvasti aikaa ja vaivaa, jottei päällekkäisyyksiä tulisi. Se aika on pois oikeasta journalistisesta työstä, Laurinolli sanoo.
”Yleispätevä yhteistyö hämärtää paikallisuutta. On vaarana, että maakuntajulkaisun tilaaminen jää kokonaan pois, jos ihmiset huomaavat pärjäävänsä kaupunki- tai paikallislehdellä ja valtakunnallisella”, Kempas sanoo.
Laurinollin mukaan juttuvaihdon eettinen puoli käytännön ongelmineen on keskustelematta.
”Mitä tapahtuu, kun joskus menee iso virhe kaikkiin kolmeen? Miten huolehditaan oikaisujen julkaisemisesta?”
”Kehitys vei
harhapoluille”
Savon Sanomien toimitusosasto julkaisi helmikuussa kannanoton, jossa se syytti jyväskyläläistä omistajaa ”maakunnallisesta mediaimperialismista”. Taloussivusta päätettiin Savon Mediat Oy:n hallituksessa, vaikka päätoimittaja Tapani Lepola vastusti.
Osasto pelkää, että lehden rooli maakunnallisena instituutiona ja hyvinvoinnin edustajana vaarantuu. Värikäs kanta julkaistiin Savon Sanomissa, ja lukijat huolestuivat maakuntansa asemasta.
”Toimintatapa ärsytti, ei itse asia. Järjestely olisi pitänyt hoitaa toimitusten kesken neuvotellen, ei hallituksen mahtikäskyllä”, perustelee pääluottamusmies Tuomo Tynkkynen. Hän ei kiistä sitä, etteikö omistaja saisi tehdä haluamiaan päätöksiä, mutta hänen mielestään omistajan olisi myös syytä kuulla parhaita asiantuntijoita eli toimitusta.
Hänen mielestään yhteistyö on kannatettavaa, kunhan Jyväskylä ei kuori siitä kermoja päältä. Keskisuomalaisen, Karjalaisen ja Savon Sanomien toimitusten välillä eripuraa ei kuitenkaan ole: Tynkkysen mukaan ongelma on konsernin ylätason johtamistavassa.
”Kehittyä pitää, mutta nyt ollaan harhapolulla. Savon Sanomat on maakunnan parhaita brändejä, ja nyt se on jäämässä Keskisuomalaisen kakkososioksi. Pian teemme vain paikallisjuttuja Jyväskylän-uutisten väliin”, sanoo toimitusosaston puheenjohtaja Markus Karjalainen.
Jyväskyläläisomistusta pidetään nimettömänä ja kasvottomana, eikä yhtiössä voida Karjalaisen mukaan enää päättää mistään työehdoista ilman hallitusta.
”Ei ole kenen kanssa neuvotella”, hän sanoo.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.