Minkälaista vastuuta koet edustaessasi tällaista vähemmistöryhmää? Oletko vain yksilö ja tehtäväsi ei ole pitää "kaikkien maailman lesbojen" imagoa yllä? Vai kannatko korttasi kekoon rikkomalla absurdeja myyttejä, pitämällä lesbouden lippua korkealla, todistamassa ettemme ole vain "rumia epätoivoisia naisia jotka eivät saa miestä ja menevät sänkyyn siksi keskenään"?
Jos olet ulkona kaapista esim. koulussa, tunnetko vastuuta siitä ettet käyttäydy ällöttävästi, tietän että suuri yleisö 100% varmuudella karsinoisi sinut "ällöttäväksi lesboksi", näin samalla saaden ennakkoasenteita koko lesbovähemmistöä kohtaan?
Oletko koskaan edes ajatellut moista?
Jos olet ulkona kaapista esim. koulussa, tunnetko vastuuta siitä ettet käyttäydy ällöttävästi, tietän että suuri yleisö 100% varmuudella karsinoisi sinut "ällöttäväksi lesboksi", näin samalla saaden ennakkoasenteita koko lesbovähemmistöä kohtaan?
Oletko koskaan edes ajatellut moista?
Vastaukset 40
Vanhimmat
...siksi en ole ulkona kaapista vapaaehtoisesti "omien porukoiden" ulkopuolella. "Omissa porukoissakin" ajatellaan etteivät he halua olla samanlainen lesbo kuin minä ja minä taas ajattelen, etten halua olla samanlainen kuin nuo.
Sen uskon olevan parhaaksi kaikille, niin itselle ja parisuhteelle kuin läheisille ja aivan sivullisillekin. Tunnen, että olen tässä 'vähemmistö'ryhmässä yhtä vieras orpo ja joskus tutun kotoisa kuin missä tahansa ihmisten joukoissa. En erityisesti ajattele eläväni ja toimivani lesbo-lokerossa ja esiintyväni maailmalle. Koetan elää ihmismäisesti hyvään omaan elämään pyrkien. Parhaan ymmärrykseni mukaan harkitsevaisesti ja maltillisesti, myös ekologisesti. Sen uskon olevan käypää valuuttaa kaikkialla enemmistöissä ja vähemmistöissä.
niin kyllä muistan sen että aina on ihmisiä jotka ajattelee minun edustavan kaikkia lesboja ja vaikka se ensiajattelemalla tuntuu tyhmälle kantaa huolta moisesta, on se pieni teko minulta ja voi joskus jopa muuttaa jonkn käsityksiä.
Mä tosin kammoan seuraavnalaisia käyttäytymismalleja muutenkin: sitä vi**uako mä täällä jaksa olla väsyttää paskaaa kaikki- asenne. Jos on niin kyvytön arvostamaan ihmisä jotka tekevät työtään ja koittavat saada jotain aikaan , saisivatkin jäädä kotiin ja pysyä siellä kunnes oppivat arvostamaan toisia.
Töissä ihmisä jotka laahustavat ympäriinsä ja valittavat, puhuvat toisista, ja valittavat kun tyhjästä ei makseta hyvänmiehen lisää.
Rafloissa ihmisiä jotka juovat itsensä kaatokänniin ja huutavat sisään tullessaan ja ulos lähtiessään ja sisällä ollessaan.
Minusta hyvä käytös ei tarkoita sitä että on alistunut yhteiskunnan epäkohtiin ja on kiltti lammas.
Mitä nämä teini ja vähän vanhemmatkin HV-tyypit on? Ei se ole vaikeaa kohdella muita ihmisiä vähän ajatuksella. Ei se ole paljoa jos hymyilee kaupan kassalle, ei vaikeaa sanoa siivoojalle kiitos kun häneen törmää, ei ole vaikeaa sanoa hei bussikuskille ei ole vaikeaa kunnioittaa toisen työtä vaikka se ei kiinnostaisikaan.
On tuhanisa pieniä tapoja joilla voisi tehdä asioista kivempia.
Kyllä minä koitan niin lesbona kuin ihmisenäkin muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi ja jos yksikin ihminen muuttaa käyttäytymistään, se vaikuttaa hyvin moneen ihmiseen ja ehkä niistä jokin vaihtaa käyttäytymistään jne jne
Ei tarvitse olla, elämäänsä kyllästynyt muista piittamaton kun minun on paha olla niin on muidenkin- ihminen.
Hyvät tavat silloin kun toisella ei ole niitä ei ole sulta pois, ei tarvitse olla idiootti jos toinen on.
Ja mitä siihen itse lesboasiaan tulee niin:
Mä en vain käsitä miksi nainen vetää dressmanin puvun päälle ja leikkaa hiukset siiliksi ja koittaa näytttää niin mieheltä kuin mahdollista boxereita myöten. Mä en vain tajua onko se lesbouden jokin syvin alkuaste jota en ymmärrä, se että on kuin mies mutta onkin nainen?
Kuten ihmettelen niitä ihmisiä joita en ymmärrä, mutta en silti mene huutelemaan heille mitään enkä sormella osoittelemaan.
Ja joskus, ne hyvät tavat on sitä ettei ole ihan rehellinen, suomalaistenko on vaikea olla epärehellinen? Ei voi hymyillä ja sanoa kaunis päivä jos vituttaa?
Mä sanon kukin tyylillään ja silti ajattelen että en ymmärrä rekkalesboja, en sitä mikä saa naisen ottamaan miehenroolin ja ulkonäön ellei se liity jollain tapaa vaikeuteen muuten hyväksyä rakkautensa naiseen.
Tekeekö se lesboudesta hyväksyttävän että toinen on ns äijä? Saneleeko se toisen äijeys luonnollisen hierarkian suhteessa? Onko se suhteen "isi" vain epävarma naisellisuudestaan ja samalla omaa monia henkisiä ongelmia?
Moni rekkalesbo sanoo ettei siihen liity mitään Juttua että miksi pukeutuu kuin mies ja käyttäytyy samoin, että se vain on osa häntä. Ja ehkä se on niin että heillä on enempi sitä mieshormoonia ja se saa sitten pinnalle enempi miesmäisemmän tavan toimia.
Mä en siihen kuole että rekkalesboja on, mutta todella julkisuudessa saisi esittää lesbouden niinkuin homoudenkin joskus eritavalla kuin rekkalesbo ja neitihomo.
Onhan se jo kulunut vitsinäkin.
Wau, mikä kirjoitus! Etenkin tuo eka osio oli jotenkin koskettava, sopisi minne vaan.
Hyvää asiaa, varsinkin se alkuosa vuodatusta! Siitä tuli mieleen yksi Solja Krapun runo, joka kertoo juuri siitä, miten laajasti voi vaikuttaa (välillisesti) esim se. hymyileekö bussikuskille vai ei. Se on hyvä runo. :)
mitä olen, ja kun lähtöisin täysin heteromaailmasta ja vieläpä sieltä äärivanhoillisesta.
niin tehtävää on, juuri tänään sanoin taas oman mielipiteeni koskien ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, siitä miten mielestäni tulee kohdella ja käyttäytä muita kohtaan. Olen itsekin toisissa asioissa ja tilanteissa ahdasmielinen voin vain myöntää sen. Mutta minussa on syvällä kuitenkin myös oikeudenmukaisuus jota koetan aina sisimmässäni seurata.
en edusta muita kuin itseäni ja ja joskus tulen äärikatkeraksi kun ei miettii onko minun tehtäväni puolustaa oikeiksi katsomiani asioita yksin.olen käynyt monta sanasotaa koska katsotaan että olen liian moderni ajatuksineni siellä pienellä paikkakunnalla jossa lentelen kesäisin (tietäisivätpä että olen myös lesbo ;) )
Oikeudenmukaisuus on kaikissa asioissa minulle tärkeä kuitenkin, ja se asettaa toisinaan vastakkain haluni kohdella muitakin samoin kuin itseäni niin monesti kohdeltu.helpompaa olisi mennä ison lauman mielipiteiden ja tekojen mukana.
myös lääkäri?
Mietin vain, saattaisitko olla yksi ystäväni, johon yhteydet ovat katkenneet...
en ole lekuri vaan tavallinen kadun/poluntallaaja.
En mitenkään erityisesti elä siten, että keskittyisin juuri siihen, että olen lesbo ja kuulun vähemmistöön. Elän juuri samalla tavalla kuin suuri osa ihmisistä elää. En koe tarvetta edustaa mitään tai ketään ryhmää. Olen oma itseni, niin kuin heterotkin.
Kun heterotkaan eivät mitenkään erityisesti edusta ja tuo esille olevansa heteroja ja valtaväestöön kuuluvia, niin miksi minun sitten pitäisi? Ei mielestäni miksikään. = )
"Kun heterotkaan eivät mitenkään erityisesti edusta ja tuo esille olevansa heteroja ja valtaväestöön kuuluvia, niin miksi minun sitten pitäisi? Ei mielestäni miksikään."
Tämä on erittäin vaarallinen ajattelutapa. SIKSI, koska SINÄ olet altavastaaja, sinun täytyy tehdä töitä että sinut hyväksytään samanarvoisena kuin valtaväestö. Valtaväestön ei tarvi tulla hyväksytyksi, koska valtaväestö on normi, normaali, vakio, se minkä kuuluu olla. Sinä olet poikkeus, sinun täytyy selittää olemassaolollesi hyvä syy että valtaväestö voi niellä sinut.
haluaako tulla niellyksi.
"Tämä on erittäin vaarallinen ajattelutapa. SIKSI, koska SINÄ olet altavastaaja, sinun täytyy tehdä töitä että sinut hyväksytään samanarvoisena kuin valtaväestö."
Omalla kohdallani on aivan sama hyväksyykö valtaväestö minut lesbona vai ei. Se on sitten valtaväestön ongelma. Ei minun. Ei minun tarvitse tehdä töitä sen eteen että joku hyväksyisi minut. Elämä kun kuitenkin lähtee aina siitä, että hyväksyy itse itsensä ja on sinut itsensä kanssa.
Kun itsetunto on kohdillaan, niin moiseen ajatukseen/toimintaan ei mielestäni ole tarvetta.
= )
tarvitaan todellakin hyvä itsetunto.
Ja se että käyttäytyy hyvin ja samalla jos tulee muuttaneeksi jokun käsitystä homoista, ei ole lainkaan paha asia.
Kyllä mua harmittaa kun näen avoimesti olevia lesboja jotka käyttäytyvät kuin idiootit että hiukan voisi ottaa vastuuta käyttäytymisestään, etenkin jos kuuluu vähemmistöön. Ei se ole itsetunto-ongelma jos nostaa esim lesbojen imagoa niistä prvomiestenvihaajista ja rekkalseboista astetta ylemmäksi.
Hälläväliä asenteella ei saavuteta ikinä mitään, ja mä koen hiukan myös omaksi vastuuksi vähemmistönä katsoa millaista kuvaa ympärilleni annan. Se ei tee isoa muutosta minun normaalin käyttäytymiseen.
Aina ei tarvitse kulkea pitkin valtavirran osoittamaa uomaa pelkästään siksi, että tuo virta on niin halukas viemään mukanaan, ja että antautuminen sen mukanaan vietäväksi on niin helppoa; niin paljon helpompaa kuin vastavirtaan ponnisteleminen. Aina on kuitenkin niitä, jotka virtaa vastustavat, siitä huolimatta, että se välillä tuntuu ylivoimaiselta. Välillä osa antaa periksi, he antavat virran viedä ja heräävät sitten taas ponnistelemaan omaa suuntaansa kohti. Aina on kuitenkin myös niitä, jotka ovat jo niin tottuneet vastavirtaan uimiseen, ettei virta enää tunnu ylivoimaiselta, ja he käännyttävät matkallaan monta ohilipuvaa mennessään.
itestä tuntuu muista vähät välittämättä! Pitiskö sitä alkaa lesbouttaan korostamaan kaikessa elämässä...et teempä nyt näin ja näin, ku oon lesbo. Ei kiinnosta!
eikä sen enempää...
Meitä on moneen junaan, toiset ajattelee aina vain itseään. Ei siinä mitään.
Jossain vaiheessa olisi kuitenkin hyvä avata silmiä. Kasvaa ihmisenä tajuamaan että omien tekojen avulla voi saada muutakin aikaseksi kun omat tyydyttyneet mielihalut.
tarkoita että lesboutta tulisi korostaa, vaan ajatella asiaa siltä kannalta että sä et ole yksin tässä maailmassa vitutuksinesi, huonoine pääivinesi, vaan kun sä menet ja syljeskelet menemään sä vaikutat moniin ihmisiin käytökselläsi.
Onhan se varmaan tebiangstissa hirveen hienoa olla vähän töykee ja kaikkee. Mutta naurettavaa se on.
Ja mitään hienoa ei ole myöskään paikkojen sotkeminen, syljeskely, happaman naaman näyttäminen jne jne jne.
Ei se ole vaikeaa ottaa muita huomioon, tai ajatella edes hiukan ennenkuin alkaa käyttäytyä kuin idiootti.
Mitä järkeä on esim roskaamisella, mitä järkeä on sillä että ei vaivaudu kiitosta sanomaan tai katsomaan ihmistä silmiin kun hälle puhuu tai hiukan edes osoittaa kiinnostusta ympäristöönsä.
Fiksun kuvan itsestään saa antaa ja voi antaa ihan pienillä asioilla. Se ei ole sulta pois ja se voi olla jollekkin ilonkin asia.
Ei kiinnosta-ihmiset voisi jättää sinne koulun taakse sylkemään ringissä ja potkimaan toisiaan nilkkoihin niin pysyy se viha maailmaa kohtaan aitona.
tää homma? Ei kai tuossa nyt ylipäänsä huonoa käytöstä tarkoitettu? Eihän tuo käyttäytymiskysymys koske pelkkiä lesboja, vaan hyvät käytöstavat on itsestäänselvä asia kaikkien keskuudessa! Itse meinasin sitä, että toimin muiden hyvien käyttäytymistapojen mukaisesti miettimättä olenko lesbo vai en...eli "teen just niinku huvittaa" viittaa tuossa siihen, että jos joku ei pidä mun pukeutmistyylistä, niin ei se mua haittaa enkä vaihda punk-tyyliäni siksi, että haluan olla esimerkillinen lesbo!
kun kirjoittaa niin tulee muistaa ettei kukaan lue sun ajatuksia vaan sitä mitä olet kirjoittanut.
pitäny JÄLLEEN tarkentaa, koska tällä palstalla harrastetaan niin kiihkeästi pilkun..simista ja yrittämällä yritetään ymmärtää väärin muiden sanomisia. Taas kerran täytyy sanoa, että vähät välitän!
"vähät välitän" ja kelata siitä että niin, se ei halua punkkarityyliään vaihtaa, sitä se tarkoittaa, ei muuta. 3v voi sanoa kun leikki ei kiinostakkaan enään että "ihan sama" mutta jos sen tekee vielä parikymppisenä(?) niin huonosti menee. Maailmaan mahtuu "vähät välitän"-ihmisiä ja se näkyy kyllä.
Jokin on vialla jos luulet että sun taitavasta kolmen lauseen "vähät välitän, ihan sama"-kirjoituksesta saa muuta kuvaa kuin sen että HV, ja sellainehan susta sitten paljastuikin.
Älä kirjoita jos et jaksa, tai sun kommentti on lause josta saa väärän kuvan koska et jaksanut kirjoittaa yhtään ajatuksella.
tytöt,eipäs nahistella.
"älä kirjoita jos et jaksa,älä lue jos et jaksa.älä ymmärrä jos et jaksa ymmärtää".
Kyllä tänne mahtuu nipottajat ja viis veisaan tyypit,erillaisuus on rikkautta:)(lue rakkautta)
sitä sanotaan pilkunnussimiseksi että pyytää kirjoittamaan mielipiteensä tai ajatuksensa siten että siitä saa edes jostain kiinni, eikä ensin sano että "Käyttäydyn just tasan niinku
itestä tuntuu muista vähät välittämättä!"
ja sitten selittää että se tarkoittaa punkkarityyliä eikä käytöstä yms.
Ja ei se pahaa tee hiukan joskus lukea kirjoituksensa läpi ja edes kerran miettiä saako siitä sen ajatuksen minkä siihen koitti laittaa.
Mutta ei, nyt on pilkunviilaaja jos pyytää hiukan olemaan tarkempi kirjoituksessaan jos siitä saa aivan väärn kuvan.
Se kertoo millainen ihminen on ja älynlahjat on luotu, joten siksi ei kannata tuhlata kenekään aikaa idioottimaisiin viesteihin jotka ei edes tarkoita sitä mitä niistä saa irti.
Kyllä saa olla yksinkertainen mutta tyhmyys on asia erikseen ja siihen liittyvä laiskuus.
ajatuksella leimata joku ihminen parin tekstin perusteella tyhmäksi tai älynlahjattomaksi...eivät kaikki tänne kirjoittele samalla intensiteetillä eikä se silti tarkoita sitä, että kyseinen ihminen olisi kuvailemasi mukainen. Ei täällä ihmisten älykkyysosamääriä testailla hyvä ihminen. Toiset vaivautuu, toiset ei, mutta idioottimaisuudella ei ole sen asian kanssa tekemistä!
ei kukaan kai tänne kirjoittele tuhlatakseen kenenkään toisen aikaa(?).Voe voe,kuinka joku vaivautuu tuhlaamaan itse omaa aikaansa,tunkemalla sitä hernettä sanonko minne,no en sano.Mun elämä ei kaadu kenenkään ajattelemattomuuteen mitä kirjoittaa,korkeintaan hymähdän itsekseni.
Se että mä sanon oman mielipiteeni on sun mielestä herne nenässä? Jos mä sanon että olisihan se älykkäämpää kirjoittaa niin etä siitä saa sen kirjoittajan pointin edes esille ettei kuten tässä tapauksessa, kun lukija tekee omat päätelmät niin hän laittaa että se pilkunviilausta vaikka itse ei edes vaivaudu kirjoittamaan selkeää mielipidettä mielipidekyssäriin.
Ja sitten mulla on herne nenässä kun sanon että ennenkuin syyttää toista pilkunviilaajaksi on syytä ensin katsoa peiliin.
Ja sama näiden herneiden kanssa, voittehan te leikkiä itse niillä herneillä ihan miten haluatte, mutta turha luulla että kaikki on herne "miettikää vaikka missä" jos sano muunlaisen mielipiteensä kuin päätä silittävän.
Minusta on aivan turha kirjoittaa mielipiteensä jos se on luokkaa " mähän käyttäydyn ihan miten vaan muista riippumatta" ja tuosta pitäisi käydä ilmi että kyseessä on pukeutumistapa eikä mitään muuta.
Miten sanan käyttätyminen kuvaa pukeutumista?
Ja ehkä sä olet jalo ihminen ja kärsivällinen ja sua ei tyhmyys pakota eikä se että vaikka ihmiset käyttäytyy kuin idiootit heitä vain taputetaan päähän ja sanotaan ettei se mitään, koitat sitten ensi kerralla sanoa lauseen josta sut ymmärretään yms. Mä kyllä itse siihen aina silloin tällöin puutun, ja se ei silti tarkoita että mulla olisi joku herne jossain sanoinkuvaamattomassa paikassa.
Ei se ole agression tai kiukun purkamista jos sanoo mielpiteensä jostain, ja ehkä ne mielpiteet pitäisi olla "johan on ihme ettei saa" -tyyliin, sehän tarkoittaa tarpeeksi monta asiaa ja ei kasvata hernettä?
Joten jos tähän sitten kommentoisi niinkuin haluatte:
Herne on hyvää paitsi jos sitä nii ja ihan okei jos tiiätsä.
siinä viitataan nimenomaan lesbouteen, jonka takia ei suostuta käyttäytymään yhtään eri tavalla kuin, jos oisi hetero...kyllä mä ainakin hiffasin sen...taisit säkin, mutta kun haluat vääntämällä vääntää...kumma juttu!
taasko tääl palstal on joku, joka ei osaa olla sulle mieliks? Ootko joskus miettiny, et mitä jos vaan jättäsit asian sikseen? Mikä h****tin tarve sul on ojennella tääl muita, aina joku "hyvä" syy. Sanot toisia tyhmiks mut ei toi sustakaan kovin ihmeellistä kuvaa anna, sorry.
Ja hei - annetaanhan me sunkin tääl nipottaa. Tap tap.
käytäytyy miten sattuu..
saattaa laukaista mitä sylki suuhun tuo, ja sitten katua viikon..
apua, jos oisin lepakkomannekiini.. ois maineemme entistä huonompi:)
ja todellakin olen omana itsenäni. En tunne "vastuuta" lesbojen takia eikä voisi vähempää kiinnostaa. Enkä kyllä ole "ällöttävä lesbo". Samanlainen kuin muutkin, ainoastaan erottumalla sukupuolisesta suuntautumisesta.
meinasinkin, et oon justa atsan oma itseni! Jos ihmiset lukis alotukset ne tajuis, mihin kysymykseen täällä vastaillaan. Kysehän oli vastuusta lesbona, ei vastuusta ylipäänsä...en koe lesbovastuuta, mutta normaalia vastuuta hyvästä käytöksestä kyllä! Ottaa niin päähän, ku täytyy rautalangasta vääntääääääää...
Hmm, mä ainakin ajattelin aina ensisijaisesti mun ja rakkaani etua. Elikkäs en kovinkaan paljoa huutele olevani lesbo.Mutta kysyttäessä kyllä kerron onnellisesti olevani varattu. Eli ystävät ja perhe tietää rakkaudestani, muilla ei sitten olekaan niin väliä.
Uskon kyllä että puolustaisin lesboutta viimiseen asti (aika kiivaastikkin) jos joku kyseenalaistaisi asian. Kukaan ei vaan oo koskaan sanonu mulle suoraan yhtään pahaa sanaa asiasta....
Toki en töissä pahemmin ole tyttöystävästäni puhunut vaan avopuolisosta...raukkamaista sekin...mutta olen onnellinen kun saan olla rakkaan sylissä, tapahtui ulkona mitä tahansa...
Jos satun jollain tavalla julkisemmin "edustamaan" viiteryhmääni, yhtä tai useampaa niistä, niin kieltämättä kyllä pikkasen panostan siihen. En feikkaamalla tai pyrkimällä antamaan ylisiloitellun kuvan, vaan sanoisinko, että ryhdistäytymällä, esiintymällä tarkemmin (mietin, mitä sanon, teen) ja ystävällisemmin, kuin muuten esiintyisin. Ja kaikki vain siksi, että harteilla on tahtoen tai tahtomatta enemmän vastuuta, kuin vain itsestä. On kurjaa, jos tökkivän käytökseni takia jotkut muutkin saisivat huonon leiman.
Tuo noin yleisesti "edustamisesta", edustamisenhan ei tarvitse olla edes virallista tms, vaan vieraammissa yhteyksissä riittää jo se, että on ainoa tunnettu paikalla oleva eksemplaari jostain sorttimentista. Jokainen jäppinen kuuluu useisiin viiteryhmiin, on perheensä edustaja, työpaikkansa/yrityksen edustaja, ammattinsa edustaja, edustaa harrastustaan jne.
Mitä lesbouteen tulee, olen pääosin kaapissa, en siis edusta lesboja enkä aio ryhtyä edustamaan. Suoraan sanoen olen vanhemmiten saanut tarpeekseni kaikenlaisista edustamisista ja haluan karistaa entisiäkin pois, sulautua tapettiin, ilman iänikuisia profilointeja ja projisointeja - mikäli suinkin. Mutta JOS olisin julkilesbo, haluaisin todennäköisesti edustaa muukalaisille niitä puolia, joita naisissa ja lesboudessa itse arvostan. Mulla on aika sovinnaiset käyttäytymis-, kauneus- ja tyylikäsitykset.
Täällä on viitattu arkea lämmittäviin ystävällisiin pikku huomaavaisuuksiin, hymyihin jne, ne kuuluvat mielestäni aivan kaikkeen kanssakäymiseen, jos vain itsellä on sen verran latausta, että jaksaa :).
Harmi, Pir, ette halua ryhtyä edustuslesboksi. Sillä juuri sinunlaista ihmistä tarvittaisiin. Järkevää, älykästä, aikuisenoloista, mukavaa, helposti samaistuttavaa ja kaikin puolin miellyttävää.
Nyt kyllä olen hämännyt sanoilla. Totta suoltanut kylläkin omasta mielestäni, mutta vain pikkuinen siivu ihmisestä tulee näkysälle näissä keskusteluissa. Kommentoin aika ajoin mm. eräällä "Kovien Ja Katkerien Taistelujen" keskustelutantereella (en viitsi nimetä), kukaan täkäläinen ei varmaan tunnistaisi sitä tyyliä, jyrään asioilla ja ironialla armottomasti vailla hempeyttä. Paitsi naisia kohtaan, heille sympatiaa, tiukan asiallisesti tietty.
Odotin oikeastaan muutamaa, hieman halveksivaa kommenttia kaapissaolosta. Minun kantani: on jokaisen oma ja oikeutettu subjektiivinen asia, millaisen seksuaalisen suuntauksen omaa ja keille sen kertoo. Sama koskee politiikkaa, muuta aatteellista, uskonnollista tms. sitoutumista/ihannetta, riippuu oman aktiivisuuden ja tunteen intensiivisyyden asteesta (ja muistakin sosiaalisista muuttujista), miten tuo esille ajatuksensa. Mielipiteinä vai henkilökohtaisina paljastuksina vai lepakkopaitoina vai järjestötyössä. Kyllä minä mielipiteet esille tuon.
Meillä homoseksuaaleilla on historiamme, viimeisimpien parinkymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon, ja pitäisin lähes vuorenvarmana, että olisin erilainen nuori lesbo tänään, silloiseen verrattuna. Ja sitten on luonnetekijätkin, ollaan niin erilaisia.
Esim. minulla oli nuorena pitkähkö ujousvaihe, ja vaikka sen sain menemään, niin joitain käyttäytymismalleja on jäänyt, jotka edelleen koen luonteviksi itselleni - ei muiden tarvitse olla samanlaisia, saavat olla mitä haluavat ja mihin pystyvät. Inhoan edelleen esiintymisiä katederilla, silti menen, jos on pakko. Tilanne heijastuu kuulijoille enemmän tai vähemmän tiedostetusti, olen vakava, asiallinen, ei ikinä huumoria (tiedän, miten mukaansatempaava esitys PITÄISI rakentaa). Pienryhmissä puolestaan olen aika hyvä, en jännitä, sulatan muidenkin olemista, hauska, vakuuttava ilman, että sitä edes huomaa. Enkä kukkona tunkiolla. Kahdenvälisissä vuorovaikutuksissa olen sitten taas huono, koen (ehkä luulotellusti), että odotetaan jotain, mikä ei vastaa todellisuutta ja otan vaistomaisesti etäisyyttä.
Ei, en olisi passeli edustuslesbo (heh, mikä sana), on ihmisiä, jotka uivat kuin kalat vedessä kaikenlaisissa sosiaalisissa tilanteissa. Minä en.
Suurin asia mikä itseäni harmittaa tässä edustamisessa hetskuille on nämä alaikäiset tAtUt ja rautanaamat, jotka kaljaa assalla kiskoen herisyttävät keskisormea ja pussailevat "tyttökavereittensa" kanssa pelkästä mieleosoituksesta. Millä saataisi heille hieman järkeä päähän?
Jotkut kokevat negatiivisena asiana, että julkisuudessa meitä edustavat usein ns rekkalesbot. Arvon naiset, voisiko tilanne johtua siitä, että tavalliset, ns heteronoloiset lesbot ja biseksuaalit ovat tiukasti kaapissa? Kiitos ja kumarrus kaikille rekkisille siitä, että he uskaltavat antaa kasvot homoseksuaalisuudelle. Osittain luulen sen johtuvan siitä, että jos näyttää lesbolta, sitä on vaikeampi salata.
Itse olen ollut hyvin avoin homoseksuaalisuuteni suhteen. Pinnallisessa kanssakäymisessä edustan toki lesboa samalla tavalla kuin Tallinnassa käydessäni edustan suomalaista. Jokainen minut paremmin tunteva ihminen ymmärtää kuitenkin nopeasti, että minä loppujen lopuksi edustan vain itseäni. Olen toki lesbo, mutta sen lisäksi myös nainen, suomalainen, kristitty, valkoihoinen jne jne. On tilanteita, joissa jotkut ehkä määrittelevät minut sukupuoleni perusteella eikä se ole yhtään sen pahempaa kuin määritellä minut seksuaalisen suuntautumiseni perusteella. Mitä enemmän ihmset kohtaavat erilaisia homo- ja biseksuaaleja sitä paremmin he ymmärtävät, että meitä ei voi laittaa yhteen kategoriaan.
Jokainen, joka perustelee kaapissa olemistaan esimerkiksi sillä, että ei halua olla lesbon mallikuva, valehtelee sekä itselleen että muille. Hyvät ihmiset, te olette lesboja!! Ja lesbot ovat sellaisia kuin te olette!! (Ja sama pätee tietenkin biseksuaaleihin.)
...sitä mä en vaan käsitä mikä ihmeen ongelma ihmisille nykypäivänä on bisseyden/lesbouden myöntäminen. Toisaalta mun pitäis ymmärtää, koska ihmiset tulevat erilaisista lähtökohdista. Itse löysin bisseyteni muutama kuukausi sitten ilman sen kummempia hyväksymiskieriskelyjä tai draamoja, johtuneeko suvaitsevaisesta perheestäni...Nyt olen jo löytänyt aika kivan mimmin eikä yhtään "kauhistuta" tai hävetä. Olen todella heteron näköinen ja tämä tyttö taas hyvinkin poikamainen, joten yhdessä me näytämme ulkona liikkuessamme lesboparilta eikä minua haittaa yhtään. Minä en ole koskaan ollut kaapissa, koska ei ole ollut siihen tarvetta.
Kuten niin monet muutkin ovat vastanneet, myös itsekin pyrin toimimaan parhaimman omatuntoni mukaan ihan yleisesti. :)
Mutta jos ajatellaan sitten lesbouden näkökulmasta, toki sekin tuo hieman uutta kantaa elämiseen toisinaan. En ole niitä, jotka haluavat ensisijaisesti mainostaa kaikelle kansalle suuntaustaan, mutten pidä pahana sitäkään jos niin joskus tekee. Voihan se olla hauskaakin kulkea päivänpaisteessa venusmerkit kaulassa ja onhan sitä heteroillakin esimerkiksi T-paitoja, joissa kerrotaan lyhyesti tykkäämisestä. Jos samoin on lesbolla tai homolla, ei sitä pitäisi ainakaan katsoa kieroon. Kohtuullinen "mainostaminen" on ihan ok, tunnistaapahan helpommin, jos vastaan kävelee vaikkapa joku viehättävä ihminen. :D
Yleiskuva ihmisestä lähtee kuitenkin enemmän kokonaisuudesta ja käyttäytymisestä, kuin jostain irrallisesta koristeesta.
Täytyy sanoa, etten voi kieltääkään etteikö hävettäisi olla todistamassa jos joku lepakko örveltää ylenpalttisesti yleisellä paikalla. Mutta miksi sen sitten ottaa itseensä jos se ei omiin tapoihin kuulu ainakaan yleisesti ottaen (kaikki varmaan joskus sekoilevat)? Vähän sama kuin jos olisi suomalaisena mukana jossain ulkomaanreissussa ja siellä on lauma maamiehiä, jotka käyttäytyvät häiriköivästi. Hävettäähän se. Ei se siis ole pelkästään sitä, että vain lesbona haluaa osoittaa hyvää esimerkkiä, etteivät vain muut kuvittele että kaikki ovat sellaisia. Jokainen varmasti kokee joskus kollektiivista häpeää ja se on ihan luonnollista. On sitten oma valinta, miten paljon sen antaa itseensä vaikuttaa ja mitä sen eteen ryhtyy tekemään.
Vastuullisuudesta tuli mieleeni romanttinenkin ajatus siitä, miten sitä tahtoo luonnostaan käyttäytyä ns. herrasmiesmäisesti ihmisiä kohtaan ja etenkin, jos kiikarissa sattuu olemaan joku kiinnostava henkilö niin silloin sitä vasta yrittääkin parhaansa. ;)
Ja sitten vielä pukeutumisesta. Huomaan tässäkin tapauksessa, että aika ja kokemukset muuttavat käsityksiä. Aiemmin sitä oli niin femmeä femmeä ja yhtenä kysymysmerkkinä, jos kyse oli miesmäisesti pukeutuvista lesboista. Vaan ei enää, mikäli tyyli on siisti, puhdas ja sopiva (hygieenisyys kunniaan) niin tuskinpa on väliä, minkä sukupuolen tamineissa maata tallustaa.
Henkilökohtaisesti en pidä väkinäisestä öykkärimäisyydestä. Liekö sitten vain oma mielikuvani, mutta on myös tapauksia jotka lesbouden tekosyyllä heittäytyvät elämässään täysin hunningolle, kun "ei kerran tarvitse miehiä miellyttää".
Niin, ääripäitä on monia. Toivon mukaan jokainen kumminkin onnistuu löytämään oman onnensa.