Pitkin kevättä on palstalla ollut juttua 1970-80-lukujen hoitokokouksista, sitomisista, Jumalan huoneen hallituksista jne jne. Teema on ollut todella ihmisiä satuttava. Taisi eräässä ketjussa olla satakunta pitkää kertomusta, sellaisia joissa asiaa ruodittiin siteerausten (esim Päivämies, pöytäkirjat) kautta tai omakohtaisesti syvältä sydämmen sopukoista.
Mutta valitettavasti minulle ei selvinnyt vieläkään että milloin hoitokokoukset loppuivat? Vuonna 1982, 1988 vai 1992? Vai jatkuivatko ne vielä joissakin rauhanyhdistyksissä pitempäänkin? Ja onko hoitokokousperinne vieläkään täysin päättynyt koska näen "niiltä ajoilta" tuttuja nimiä vanhoillislestadiolaisuudessa esim Päivämiehen nettiversion kautta.
2) Jos ne hoitokokousaallot loppuivat niin mikä oli syy loppumiseen? Puuttuivatko viranomaiset esimerkiksi rippikoulujen yöherätyksiin? Ottiko SRK:n johtokunta kielteisen kannan? Muuttuiko linjaus esim pääsihteerin tai Päivämiehen päätoimittajan vaihdokseen? Uhkasiko lestadiolaista liikettä ero valtionkirkosta?
Minä toivoisin että asiaa pohdittaisiin ihan vilpittömästi ja syvällisesti.
Siis HOITOKOKOUKSET; MILLOIN LOPPUIVAT? MISTÄ SYYSTÄ LOPPUIVAT?
Mutta valitettavasti minulle ei selvinnyt vieläkään että milloin hoitokokoukset loppuivat? Vuonna 1982, 1988 vai 1992? Vai jatkuivatko ne vielä joissakin rauhanyhdistyksissä pitempäänkin? Ja onko hoitokokousperinne vieläkään täysin päättynyt koska näen "niiltä ajoilta" tuttuja nimiä vanhoillislestadiolaisuudessa esim Päivämiehen nettiversion kautta.
2) Jos ne hoitokokousaallot loppuivat niin mikä oli syy loppumiseen? Puuttuivatko viranomaiset esimerkiksi rippikoulujen yöherätyksiin? Ottiko SRK:n johtokunta kielteisen kannan? Muuttuiko linjaus esim pääsihteerin tai Päivämiehen päätoimittajan vaihdokseen? Uhkasiko lestadiolaista liikettä ero valtionkirkosta?
Minä toivoisin että asiaa pohdittaisiin ihan vilpittömästi ja syvällisesti.
Siis HOITOKOKOUKSET; MILLOIN LOPPUIVAT? MISTÄ SYYSTÄ LOPPUIVAT?
Vastaukset 109
Vanhimmat
tiedolla teet?
Mitähän tiedolla teet? Hyvä kysymys johon sopinee vastakysymys: "Miksi tuollaista kyselet?"
Vakavasti pohtien totean että tämä on keskustelupalsta. Täällä netissä keskustellaan teeman "lestadiolaisuus" alla lestadiolaisuuteen liittyvistä tämän päivän, eilisen ja ehkä huomisen kysymyksistä.
Ole rohkea ja tartu rakentavasti teemaan. Jos mielessäsi edellen tuo "Mitä tiedolla teet" niin koeta vähän avartaa ajatteluasi vaikkapa perustellen ytimekästä kysymystäsi. Se oli oikein hyvä kysymys tälle palstalle ja tähän teemaan vaikka perustelut vielä puuttuivat.
Älä mainitse SRK:n hoitokokousaallosta mitään, sillä SRK ei jätä rankaisematta sitä, joka kielletyistä puheenaiheista puhuu!
kuin edellisellä mitä sillä tiedolla teet?
Muistakaamme että tämä on keskustelupalsta. Täällä netissä keskustellaan teeman "lestadiolaisuus" alla lestadiolaisuuteen liittyvistä tämän päivän, eilisen ja ehkä huomisen kysymyksistä.
Eräs kirjallisissa dokumenteissa ja lestadiolaisen liikkeen keskustelussa vaiettu seikka hoitokokouksista on että MILLOIN HOITOKOKOUS-TRADITIO LOPPUI? JA MIKSI SE LOPPUI?
Koetetaan rakentavalla keskustelulla hakea selvyyttä. Tehdään se lestadiolaisuutta kunnioittaen. Jos jollain on esimerkiksi viatonta ja vilpitöntä omakohtaista tietoa tapahtumista, tämä juuri on oikea palsta.
Siis osallistu sinäkin. Ole rohkea ja tartu rakentavasti teemaan.
jos on hoidettu ja sitten on tapahtunut sitä ja tätä ja tuota. Sitten voivotellaan. Monenko muun kuin vanhoillislestadiolaisen perheen kurkihirsien alla tapahtuu paljon kauheampaa. Mutta kun on kysymys lestadiolaisista pitäisi kaluta luita myöten. Ei ole vielä hoitokokouksissakaan turpaan annettu niinkuin monissa perheissä.
käsitellään muilla palstoilla. Tällä palstalla pitää nimenomaan keskustella vahoillislestadiolaisuudesta, jonka historiaa hoitokokoukset ovat halusit tai et.
uskomassa?
Olen hieman nuoremman polven "ex-vl". Mutta muistan noita aikoja kuitenkin ja vanhemmiltani olen kuullut myös.
Omalla paikkakunnallani ne taisivat loppua -90 luvun alussa vasta. Meilläpäin ne olivat kamalia ja seuraukset ovat edelleen näkyvissä. Vanhempani kärsivät kovasti, varsinkin isäni. Hän oli aivan liian rehellinen ja uskovainen tuohon porukkaan. Äitini osasi valehdella, ja selvisikin vähemmällä kidutuksella.
Muista itse, kun eräs vanhus "sidottiin". Hänellä oli sydänsairaus ja häntä alkoi ottaa pumpusta. Hän kaatui maahan, mutta ambulanssia ei saanut soittaa, jos halusi itse välttyä helvetin tulilta. Eräs nainen uhmasi THE SEURAKUNTAA, ja soitti ambulanssin. En tiedä, miten tälle uhmaajalle kävi.
Tämä tapahtui about vuonna -83-85. Tarkkaa päivämäärää / vuotta en muista. Olin itse n. 10- 13 v. ja uskomassa ihan aidosti...
Siis kun muut tekevät syntiä, niin mekin saadaan tehdä.
Minkä lahkon jäsen olet?
seuraava viesti, olen täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa. "kaikki loppuu aikanaan...
Siinä sinulle vastaus.
että uskovaiset ovat aina suurennuslasin alla, vaikka epäuskoisissa yhteisöissä ja perheissä olisi vaikka millaista henkistä väkivaltaa.Paljon oli hoitokokouksissa varmasti väärää, mutta oli myös niitä jotka olivat jo luopumassa uskosta.
Onko naurettavampaa perustelua hoitokokousjulmuuksille enää kuultu!?
Silläkö te sen kaiken perustelette? Hävetkää!
Hoitokokoukset olivat sinusta ehkä hyvinkin hauskoja ja "siionin" valta-asemaa tukevia voimannäyttöjä, mutta teitä on varsin vähän, jotka noin ajattelette. Luojan kiitos!
verraten!
ihmisten välistä keskustelua, pitäisi muistaa mitä nimityksiä käyttää omantuntonsa takiakin jo.
Sitten toinen asia on se, että moni on tehnyt maailmasta parannuksen vasta hiljattain ja voi olla vastakeskustelijana täysin tietämättömänä mistä syytetään.Ei jokainen VL ole hoitokokousmies, niin että rajansa kaikella.
keskustella lainkaan, jos teette siitä parannuksen ja korjaatte tekonne. Tällaisen palstan vuoksi on hoitomiehillä aina pelko tiedon joutumisesta myös uusien vl:ien korviin... Joutuisi ihan turhaan keksimään valheita...
hyvällä, oletko ollut hoidon kohteena?
ole syyllistyneet hoitokokoushirveyksiin, se on selvä asia. Mutta kun muistan ne ajat ja kuulen samoja mielipiteitä kuin hoitomiehillä silloin, näen näissä henkilöissä potentiaalisia tulevaisuuden hoitomiehiä. Säpsähdän aina kun kuulen samanlaisia kannanottoja.
vuotta ja sain tarpeekseni, 70- ja 80-luvun ajan. Uskonne on julma ja armoton, Jumala ei asu siellä.
Lähimmaisen nöyryyttäminen ja henkinen väkivalta ovat arvostettuja tekoja vl-piireissä. Aina löytyy hoitomiehiä kun tarjoutuu tilaisuus "toteuttaa" itseään...
Ne loppuivat ihan itsestään, kun väärät eriseuran henget saatiin ajettua pois seurakunnista. Nyt on ollut jo yli 20 vuotta rauhan ja työn aikaa.
Lienee ajan kysymys tämän paljon mainostetun "rauhan ajan" loppuminen. Koska taas nähdään värikkäät "taistelujen ajat"?
SRK:n pitkäaikainen puheenjohtaja ER puuttui peliin. Homma oli karannut käsistä ja HS alkoi puhdistaa työvaliokuntaa. Tuumasi, että puhdistukset ovat vasta alussa. Silloin ER sai tarpeekseen ja HS pistettiin aisoihin.
Hoitokokoukset loppuivat heti. Kukaan ei selittänyt miksi. Ne vaan loppuivat.
Hullua aikaa. Totisesti. Ja jotkut kehtaavat Jumalan siunakseksi kutsua. Jumalan pilkkaa koko touhu.
oli kyseessä.
>>
SRK:n pitkäaikainen puheenjohtaja ER puuttui peliin. Homma oli karannut käsistä ja HS alkoi puhdistaa työvaliokuntaa.
>>
Noinhan se SRK:n virallinen totuus asiasta menee.
Kuitenkaan hoitokokouksista ei tehty virallista parannusta, enkä tiedä E.R:n katuneen omia hoitamisiaan... Hoitomies kun oli E.R itsekin;)
H.S:n ja E.R:n välillä oli valtataistelu, jonka H.S hävisi ja pelätty hoitaja joutui itse hoidettavien penkille vääristä hoitamisista. H.S:n olen kuullut olleen valmis laajaankin kenttäkierrokseen asioiden korjaamiseksi kun häntä syytettiin vääristä hoitamisista. Miksi E.R ei kuitenkaan tätä sallinut, vaan asiat haluttiin lakaista maton alle?
Vastausta voimme vain tietenkin spekuloida, mutta voiko se olla mikään muu kuin raadollisuus että peloteltu kenttäväki haluttiin pitää ojennuksessa ja hoitokokouspelote takataskussa?
Vieläkään ei ole hoitokokouksia järjestelmänä tuomittu, eikä asioita uhreille korjattu, vaan edelleen ovat tuomiot voimassa ja vieläkin on mahdollista vielä hirmuhallintoon palataan...
sama kaveri, joka olet myös seriffinä? Saatko omalla palstallasi yhtä paljon actionia kuin täällä? Täällä tunteet jyllää. Voiko mikään muu usko kiinnostaa yhtä paljon kuin vanhoillislestadiolaisuus.
Se on merkityksetöntä tällä palstalla, olenko jossain muualla sheriffinä vai en.
>>
Voiko mikään muu usko kiinnostaa yhtä paljon kuin vanhoillislestadiolaisuus.
>>
Monilla uskontopalstalla tunteet jyllää kovasti. Vanhoillislestadiolaisuus - ja helluntailaisuus palstat vaikuttavat olevan suosituimpia. Adventisteilla on puolestaan kovastikin säpinää herätysliike palstalla. Eli vaikka vl on suomen suurin herätysliike, niin kovaa näyttää olevan kiinnostus muuallakin:)
Käsitykseni mukaan HS:n ja ER:n valtataistelu huipentui vuoden 1979 lopulla. HS hyllytettiin, mistä seurasi suuri hämmennys, häntä kun oli pidetty seurakunnan patsaana. Hämmennys oli niin suuri, että hoitokokoukset massailmiönä lopahtivat, vaikkakin jälkijäristyksiä oli vielä 80-luvun alkupuolella. Yksittäisiä hoivareita on ollut tietysti myöhemminkin.
Käännekohta lienee ollut se, kun HS alkoi puhdistaa SRK:n työvaliokuntaa.
Oma arvaukseni on, että nykynäkökulmasta katsottuna tuonaikainen opillinen linjaero HS:n ja ER:n välillä ei ole ollut kovin iso. ER:kin siis hyväksyi hoitokokousmenettelyn suurimmaksi osaksi. Myöhemmin ER lienee tullut toisiin ajatuksiin.
Nämä ovat muistoihin, lähdeaineistoon ja kuulopuheisiin perustuvia arvauksia. Perusteellista historiatutkimusta kaipaan.
Edellisestä viestistäni saattoi saada käsityksen, että ER:n ja HS:n välillä olisi ollut henkilökohtainen valtataistelu. Sellaista en tarkoittanut. Kyse oli asioiden riitelemisestä, mutta tuo riita henkilöityi ratkaisevassa vaiheessaan noihin kahteen.
70- luvulla koettu taisteluiden aika päättyi jotakuinkin 70-80- lukujen vaihteessa plus-miinus muutama vuosi, jos nyt tuosta asiasta voi mitään yleispätevää ajankohtaa antaa. Lisätietoja löydät esimerkiksi 80-luvun loppupuolen vuosikirjoista ja seuraavasta linkistä. Lue erityisesti n-n:n ja x-vl:n kirjoitukset:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000007014041&view_mode=threaded
Miksi nuo taistelut rauhoittuivat? Syynä oli kait yksinkertaisesti se, että silloin oli Jumalan aika.
” Puuttuivatko viranomaiset esimerkiksi rippikoulujen yöherätyksiin?”
Eivät viranomaiset puuttuneet yöherätyksiin, koska niitä ei ainakaan minun tietooni ole koskaan ollut. Pari kertomusta olen lukenut tältä palstalta, jossa SRK:n järjestämällä rippikoululeirillä on keskellä yötä herätetty väkeä ja painostettu tekemään parannus. Jos oikeasti tällainen ylilyönti on joskus tapahtunut, sillä ei ole mitään tekemistä tämän päivän rippikoulujen kanssa. Kaikki jotka vähänkään ovat olleet mukana tietävät, että leiriläisten yöunien leikkaamiseen on suhtauduttu jyrkän kielteisesti, oli syy mikä tahansa. Omat kokemukseni ulottuvat vähän yli 20 vuoden päähän. Muunlaisia erehdyksiä, kommelluksia ja väärinkäsityksiä on kyllä sattunut vaikka kuinka paljon, mutta toivottavasti ne on saatu hoidettua pois päiväjärjestyksestä, jos ne ovat jääneet painamaan mieltä. Pienellä mielikuvituksella noista kommelluksista on syntynyt monta legendaa kerrottavaksi jälkipolville.
Katso ylläoleva viesti. Erkki Reinikainen oli keskeinen henkilö H.Saaren toilailujen lopettamisessa.
Hoitokokoukset alkoivat pikkuhiljaa, lisääntyivät ja lopulta karkasivat kokonaan käsistä. Koko homma oli täydellistä ihmislihan hulluutta. Crazy time! Totisesti. Siinä ei ole mitään kehuttavaa.
Tällä palstalla kirjoittelee entisiä hoitomiehiä, jotka puolustavat omia syntejään. Häpeä.
sen te osaatte! Legendaahan ne kaikki hoitokokoukset ovatkin. Näin vl-porukkaa kusetetaan ja ulkopuolisille valehdellaan..
Valehtelijoita ovat ne, jotka SRK:sta pahaa puhuvat. Paskanpuhujia ja valehtelijoita.
Hoitokokokouksille ei ole ollut tarvetta sitte 80-luvun jälkeen, kun eriseuranhenki saaatiin Siionissa hoidettua.Mehän olemme jatkuvasti Siionissa saara-äidin turvallisesa hoidossa ja rakkaudessa. Kenelle tämä hoito ei kelpaa, hänen paikkansa on tyhjä.
olla sinun housuissasi viimeisellä tuomiolla.
No, me jotka olemme heidän "salatun" julmuutensa nähneet, jaksamme odottaa viimeiselle tuomiolle saakka. Siellä ei korkea asema SRK:ssa paljoa auta...
niin olette vähän varmemmalla pohjalla... Pelkään pahoin, että tuossa katkerassa sieluntilassanne löydätte itsenne viimeisenä päivänä kirottujen puolelta, sillä katkerassa sydämessä ei asu Pyhä Henki.
Puolustele vaan tekojasi.
Asuu sinun vikovassa ja katkerassa sydämessäsi.Ei asu! Siitä saat olla varma jo eläessäsi.
On maailmassa vl-aktivistien yksinoikeus. Jos arvostelet pyhää SRK:ta, olet automaattisesti saatanan oma...
Suurimmaksi osaksi kokoukset loppuivat joulun alla 1979, jolloin HS laitettiin "istumaan". Yksittäisiä hoitokokouksia ja jälkimaininkeja on ollut ainakin vuoteen 1982 asti ja pidemmällekin, muttei samassa mitassa kuin 70-luvulla.
mutta sittenhän otettiin kohteeksi pojat ja nuoret miehet. Heidän keskuudessaan tuhoa tehtiin paljon monella paikkakunnalla. Osassa "siioneista" jopa kaikki pojat heitettiin pihalle tai ajettiin pakoon julmien hoitotoimien ansiosta.
80-luvulla monet teini-ikäiset pojat tuomittiin ulkopuolelle Jumalanvaltakunnan. Ne puhuttelut kulkivat myös hoitokokousten nimellä. Hoitokokoukset pidettiin silloin "pahojen poikien" kodeissa ja niihin kutsuttiin usein paikalliselta rauhanyhdistykseltä yksi tai kaksi puhujaveljeä. Hoidot saattoivat venyä yömyöhään ja mentaliteettinä oli se, että niin kauan kuulusteltiin kunnes nuoret tunnustivat tekosensa. Jos anteeksipyyntöä ei kuulunut pojat katsottiin teoillaan kieltäneen uskonsa. -Kävelivät siis omin jaloin ulos Jumalanvaltakunnasta.
Tekojen taustalla oli yleensä poikien/ tyttöjen maailmalliset kohellukset kuten sopimattoman musiikin kuuntelu, TV:n katselu, seurustelu, tupakointi, kiusanteko, konsertit, alkoholi, elokuvat, discot, ilkivalta, varastaminen jne. Mutta se kaikki oli tavalla tai toisella henkistä/hengellistä väkivaltaa! -hyvällä takoituksella tosin. Kaikki kuitenkin tapahtui aina hoitomiesten määrämillä ehdoilla jolloin nuoret yksipuolisesti alistettiin/nöyrrytettiin parannuksen askelille. Kun hoitoilta kerran järjestettiin ja puhujatkin oli kutsuttu, niin silloin sopi olettaa, että asiat käsitellään LOPPUUN.
Tehokkaana pelotteena toimi PUHUJAT ja lasten vanhemmat ja katumaton julistettiin hel**tin matkalaiseksi.
-Nämä hoitokokoukset kestivät yli 10-vuotta ja siiloin tapahtui täsmälleen samanlaisia ylilyöntejä kuin 70-luvulla. 80-luvulla uhreina olivat murkkuikäiset pojat. Muistan myös kuinka monien paikkakuntien siioneihin ei jäänyt kuin kourallinen kilttejä poikia.
Hengellinen ja henkinen väkivalta on siirtynyt aikojen saatossa aina isältä pojalle mutta aina hiukan eri paketissa. On vain huomattava, että Vallankäyttö naamioidaan aina kyseiseen aikaan sopivaksi. -Eivät ne narsismiin taipuvaiset persoonat tekosiaan pyydä anteeksi kuin pakon edessä!! ja siltikään eivät tekosiaan ymmärrä! Tämä asia olisi jokaisen hyvä tunnistaa.
-Siksi yhteisöön pitäisi laatia UUDET viralliset SOLIDAARISET arvot, kuitenkin niin, että Raamatun oppi on edelleen korkein auktoriteetti. Tarkoitan tällä nyt esim. sitä, ettei kenenkään tarvitsisi kokea hengellistä väkivaltaa jos elää, uskoo ja ymmärtää asioita hiukan eri tavalla kuin jokin toinen ns. vakaa veli. -Asioista on saatava puhua ja kokoontua VAPAASTI ILMAN PELKOA.
Yhteenveto luetusta vaikuttaa mielestäni sellaiselta että:
1. Hoitokokoukseet olivat kuumimmillaan 1978-79 ja päättyivät yleisesti 1982
2. Joitakin merkkejä hoitokokouksista on 1990-luvun alusta mutta niitä ei ole tuolloin enää organisoitu Oulun "pääkonttorilta"
3. Virallisesti eriseuraideasta alkaneet "hoidot" eivät ole päättyneet milloinkaan (ts liike ei tunnista niitä historiassaan)
4. Alkuperäisenä syynä oli hengelliset näkemyserot liikkeen keskeisten hengenmiesten välillä
5. Näkemyserot henkilöityivät kahden hengenmiehen ympärille liittoutudeiden aktivistien välille
6. Jännite purkautui liikkeen historiaa ajatellen poikkeuksellisesti ts. ilman että liikkeestä lohkesi omaa selvää ryhmää.
7. Edelleenkin aihe on tabu ja osa keskustelijoista vastaa kysymykseen ns. ihokarvat karrella (tai siirtää tahtomattaan keskustelun sivuraiteelle)
OLENKO TEHNYT MIELSTÄSI OIKEAAN OSUNEET PÄÄTELMÄT? KOMMENTOISITKO?
Hoitokokouset eivät johtuneet hengenmiesten erimielisyydestä, vaan seurakuntaan oli sielunvihollinen tuonut synnin luvallisuutta ja taistelua Jumalan seurakunnan päätöksiä ja Jumalan sanaa kohtaan sekä väärää oppia ja eriseuran henkeä. Kysymyksessä oli siis seurakunnan ja sen asukkaiden sieluntilan puhdistus kaikesta Jumalan sanalle vieraasta ja väärästä tartunnaisesta. Jumalan seurakunnassa ei ole voimakkaita hengen miehiä eikä keulahahmoja, se on ulkopuolisten ja vikaan joutuneiden arvostelua.Jumalan valtakunnasta on aina julistettu rauhaa, rakkautta ja anteeksiantamusta, mutta kaikille se ei silti kelpaa
vaikka suurta hyväksyntää arviointisi tuskin saa...
VL-piireissä todella eletään edelleenkin aikaa, jossa SRK ei ole myöntänyt virheitään. Eli hoitokokouskorttia halutaan vielä pihistellä "pahan päivän" varalle. Ettei pelko poistuisi..
hoitokokousten ihailijoita. Toivottavasti kuolette sukupuuttoon -lienee turha toive, kun on kysymys vl-piireistä...
Sinulla on todella vääristynyt näkemys, eikä se täällä tulekaan paremmaksi.Hoitokokous ei ole mikään tabu , hoitokokoukset kuuluvat uskonhoitamiseen, silloin kun siihen on tarvetta. Hoitokokouksia ei koskaan tule ulkopuoliset eikä meistä lähteneet ymmärtämään, sillä heiltä puuttuu Jumalan antama uskonymmärrys.SIKSI tämä ei heille tule koskaan valkenemaankan.
Voit samantien lopettaa tuo fraseologisen ylistyksen. Vanhoillislestadiolaisuus oli syvällä silunvihollisen taskussa 70-luvun aikana. Kyseessä oli synnin saastuttmien johtomiesten raju puhdistus, jossa Jumalan roolina oli vain ja ainoastaan varjella se mikä pelastettavissa oli.
Jumala ja vl-70-luvulla ovat kuin itä ja länsi.
T: rehellinen veljesi
Olisi mielenkiintoista tietää, miten vl-liike on päässyt syvältä sielunvihollisen taskusta pois?
Minun mielestäni se liikkeenä on siellä vieläkin.
Kuitenkin liikkeessä on myös uskovaisia ihmisiä, jotka eivät ole antaneet liikkeen päälle näkyvän väärän opin saastuttaa sydämiään. Onneksi näin on.
ja perusta ihan oikeaa Jumalan valtakuntaa. Miksi oikeat "saastuttavat" itsensä väärien henkien keskellä?
Kiitos kaikille tähänastisesta. Todella arvollaita näkemyksiä. Aikalailla yhteneväinen näyttäisi olevan vastaus kysymykseen MILLOIN: Aktiivisinta oli 1978-79 ja päätepiste srk:n hyväkysmiin hoitoihin tuli 1982.
Mutta MIKSI LOPPUI onkin jo hankalampi ja mielipiteitä jakava kysymys. Ihan vilpittömästi näyttäisi monella olevan ajatus että tuolloin sielunvihollinen (S V-nen) häädettiin srk:n kammareista ilman että liikkeen hajaannusta (18. tai 19.) pääsi tapahtumaan.
Sen verran länkoja yhdistelen että srk:n sisäpiireissä on käyty asiasta ilmeisen perusteellinen inhimillis-hengellinen vääntö mutta näkemyserot on saatu sovitettua. Sen hintana mitä milmeisemmin on ollut että "me pyydämme anteeksi toisiltamme ja sen jälkeen asia on haudattu yhtä etäälle kuin itä on lännestä".
Siis kiistakumppanien kulisseissa tgapahtunut keskinäinen sopiminen ja anteeksianto estää heitä avaamasta asiaa vaikka ns. kolmas osapuoli (uhrit) vilpittömästi sitä odottaisivat.
Siis anteeksiannon sinänsä viattomat pidäkkeet ovat nyt julmia tekoja harjoittaneiden suojakilpenä!
Omaa käsitystäni luettelosta:
1. Hoitokokousten "kuumimmillaan" olosta en huhtikuun -78 tapahtuneen erotetuksi tulemiseni jälkeen omakohtaisesti tiedä. Kuulopuheiden mukaan tuon ajan jälkeen "löytynyt kososlainen henki" on ollut hyvin kuumassa kurssissa.
Useiden vuosien ajan mainitsemaani ajankohtaa aiemmin pidettiin ainakin joillakin paikkakunnilla kovia kokouksia. Oulun vuonna -76 (tai -77) seurakuntaillassa H.S. oli päätuomarina. Keväällä -77 pidettiin ainakin hius-asiaa koskevaa kokousta, se oli kestänyt pikkutunneille asti. Alkuillan aikana kuultiin vapaaehtoisia(kin) tunnustuksia ja parannuksia eri asioista.
3-5. Jostakin syystä koko siihenastinen usko olikin vaihdettava "väärähenkiparannusten" kautta uudeksi. Kuulin, että H.S. olisi syyttänyt uskovaisia nukkumisesta ja heitä oli tarpeen herätellä uudelleen. Em. henkilö sai vankan kannattaja- ja puhuttelijajoukon, heidän joukossaan oli ainakin tuolloin myös E.R!
Kuten olen kirjoittanutkin, kokouksia pidettiin myös pienemmissä kokoonpanoissa, esimerkiksi johonkin sukuun kuuluvien kesken. Oulun Ry:n "pommisuojassa" tiedän ainakin kolmen "mummon" kuulusteluista.
Olen ollut yllättynyt, ettei nuorempi sukupolvi ole tiennyt kokouksista mitään. Miksi ?
Ps. Nauttikaamme kevään tuoreesta vihreydestä, kesän tulosta ja koko elämästä, mikä on Jumalan lahja. Usko antaa voimaa ja iloa jokaiseen päivään sekä iankaikkisen elämän varmuuden.
Älä teeskentele uskovaista!
Nuori väki ei tiedä siksi , kun Siionissa on ollut rauha koko heidän elinaikansa.Sehän oli sen ajan ongelma, joka on poistunut, kun Siioni on puhdistunut väärästä hengestä
Ei vieläkään mennyt ymmmärrykseesi.Kun kyseessä on vastakkain väärä ja oikea ja täällä on nyt vain yksi oikean edustaja , kyllähän sen tietää, minkä vastauksen täältä saat. Väärän .Usko jo minua, kun sanon, ettei tämä valkene koskaan heille. Me jotka olemme edelleen vl-uskossa,emme koe tällä tavalla hoitoja kuin he ,jotka eivät nörtyneet väärästä opista -ja hengestä parannukseen.
ole puhdistunut, koska nämä pahat teot ovat selvittämättä ja uhreilta anteeksi pyytämättä.
Valtiovalta, Suomen demokraattisesti valittu hallitusmuoto on sitoutunut suojelemaan kansalaisiaan lainsäädännön avulla ja esivallan "miekan kannon" oikeudella.
Lisäksi vl-liike kuuluu ev.lut kirkkoon ja myös kirkolla on vastuu jäsenistönsä sielun -ja hengen elämää koskettavissa kysymyksissä.
Hoitokokousprosessissa oli kysymys Suomen sodanjälkeisen historian syvimmästä kansalaisiin kohdistuneesta tradegiasta. Vaikka Jumalan valtakunta on valtakunta jota sielunvihollinen piirittää kiljuvan jalopeuran lailla. Valtakunta on myös valtakunta joka on esivallan ja kirkkomme helman suojeluksessa.
Vuonna 1910 Kemijärveläinen saarnaaja Kalle Helstein esitti profeetallisen näkemyksensä esivallan ja kansankirkkomme roolista yksityisen kristityn turvana.
Helstein puhui seuraavasti:
"Jumala on säilyttänyt meitä niin kuin linnunpoikia, kahden kuoren sisällä. Linnunpoikakin se kehittyy ja kasvaa kahden kuoren sisällä, niin mekin. Kristillinen esivalta on toinen kuori ja kristillinen kirkko on toinen. Jos nämä puhkaistaan, niin kuin pimeyden voimat nykyään siihen työtä tekevät, silloin tulee meillä, lapset, marttyyrikuoleman kautta paratiisiin lähtö."
Hoitokokousprosesseissa joiltakin osin korjattiin syntiä, mikä on oikein.
Joiltakin osin, joidenkin hoitomiesten toimesta porattiin pimeyden reikää kristillisyyden sisään.
Ja silloin riensi Kalle Helsteinin profeetallisen ennustuksen mukaisesti esivalta ja kirkko suojelemaan vl-kristittyjä.
En rupea spekuloimaan, kun varmasti en tiedä,
valtion ja kirkon konkreettista roolia hoitokokousprosessin pisteenpanijoina, mutta merkittävä rooli valtiolla ja kirkolla kumminkin oli.
Sorsan hallitus käsitteli vl-lestadiolaisuuden sisäisiä asioita, myöskin arkkipiispa Mikko Juva otti selvyyttä vl-liikkeen touhuista.
Monilta osin -80 luvun alussa hoitokokoukset loppuivat kuin seinään jyrkimmissä muodossaan. Ilmoitettujakin kokouksia peruttiin.
Valtio ja kirkko rientivät apuun kun pimeyden voimat puhkoivat kristillisyyttä.
Vl-liike kaipaisi totuudenmukaisen historian kirjoituksen -60 ja -70 luvun taistelujen vuosista
samaan tapaan kuin kaikkialla muuallakin maailmassa historiaa kirjoitetaan opiksi muistiin tuleville sukupolville.
Aihe on vieläkin liian arka käsiteltäväksi päivänvalossa, vaikkakin vapahtajamme kutsui Jumalan lapsia valkeuden, ei pimeyden lapsiksi.
Kyllä nuorten pitäisi olla tietoisia näistä tapahtumista, jotta voisivat itse välttää tekemästä samoja virheitä. Historiasta voi oppia!
Olen vanhoillislestadiolaisesta perheestä, mutta en ole itse enää vl.
Pelottavaa on, että moni nuori vl pitää SRK:ta Jumalan erehtymättömänä valtakuntana, joten siksi kaikkea SRK:n taholta tulevaa pidetään aina ja ehdottomasti Jumalan sanana. Tämä harhaluulo, jonka mukaan pidetään maallista organisaatiota Jumalan valtakuntanan mahdollistaa, että ns. johtomiehille kasautuu paljon valtaa ja ns. riviuskovaiset ovat puolustuskyvyttömiä, jos kyseiset johtomiehet tai vaikka vain suuri osa puhujista menee harhaan. Harhaanmeno on inhimillisissä organisaatioissa aina mahdollista!
Pelottavaa on myös joissakin nuorissa oleva vahva lakihenkisyys ja ulkonaisten, kulttuurillisten tapojen, kuten meikkaamisen, pukeutumisen jne. näkeminen Hengen hedelminä (, vaikka yleisesti taidetaankin olla tapakulttuurissa menossa löysempään suuntaan). Samoin ehkäisyn käyttämisen muodostuminen rajaksi uskovaiselle/"epäuskoiselle".
Jos lakihenkisyys yhdistettynä SRK:n erehtymättömyyteen pääsisi uudestaan vallalle, olisi edessä epäilemättä uusi hoitokokousaalto.
Nuorille olisi sallittava mahdollisuus oppia vanhempiensa virheistä!
SRK:n olisi selkeästi sanottava, että "me emme ole Jumalan valtakunta", vain Jumala näkee itse valtakuntansa, sen asukkaat ja sen rajat.
Päivämiehessä olisi sanottava selkeästi, että "me emme ole erehtymättömiä ja, että teksteissä on kyse vain yksittäisten ihmisten, tekstien kirjoittajien näkemyksistä", silloin kun ei siteerata suoraan Raamattua.
Puhujien olisi joskus sanottava, että puhujakin voi mennä vikaan ja, että sielunhoitajankin sielua tulee hoitaa. Vanhoillislestadiolaisuuteen tulisi saada Paavalin esimerkin mukainen kulttuuri, jossa muutamat saarnaavat ja muut kritisoivat. Kuuntelijoiden olisi pidettävä huolta, että saarnataan Jumalan Sanaa, eikä mitään epämääräistä ja perustelematonta "uskovaisen olisi hyvä tehdä niin ja näin. Uskovaisen olisi hyvä elää niin ja näin". Kuuntelija tulisi pitää huolta siitä, että luetaan Raamatusta muutakin kuin ne muutamat yleisimmin saarnoissa käytetty kohdat ja pohdiskellaan niitä.
” Hoitokokousprosessissa oli kysymys Suomen sodanjälkeisen historian syvimmästä kansalaisiin kohdistuneesta tradegiasta.”
Yritätkö tuolla väitteelläsi provosoida muuten vaan vai haluatko muuttaa kirjoittamisen tyyliä jälleen kerran siihen suuntaan, että iso joukko asiallisia keskustelijoita häipyy palstalta, kun mopo karkaa käsistä? Vaikka tällä palstalla on totuttu liioittelemaan rankasti ja se on ohitettu olankohautuksella, joku raja saa olla tässä touhussa. Olet aktiivinen kirjoittaja ja olen kuvitellut, että osaat ottaa huomioon, minkä verran huhut pitävät paikkansa ja mikä on Lapin lisää.
” En rupea spekuloimaan, kun varmasti en tiedä,
valtion ja kirkon konkreettista roolia hoitokokousprosessin pisteenpanijoina, mutta merkittävä rooli valtiolla ja kirkolla kumminkin oli.
Sorsan hallitus käsitteli vl-lestadiolaisuuden sisäisiä asioita, myöskin arkkipiispa Mikko Juva otti selvyyttä vl-liikkeen touhuista.”
Kuitenkin rupesit spekuloimaan. Kerropa sitten, että monesko Sorsan hallitus on asiaa käsitellyt. Ennen vai jälkeen Koivisto II:n?
Koska hoitokokousjulmuuksia ei ole virheiksi myönnetty ja asioita korjattu, ei myöskään synti ole poistunut.
Parannuksen tekemiselle on aina paljon esteitä. Nöyrtyminen on niin vaikeaa. Voitte vain kuvitella, kuinka vaikeaa se on itseään täynnä olevalle SRK:n johdolle!
Mitään henkiä ei ole olemassakaan. Koko homma oli SRK:n vallanhimoisten johtajien keksintöä.
Osuvasti kirjoitit. Mikä estää hoitokokousajan käsittelyn ihan avoimesti ja rakentavassa hengessä? Hoitokokoukset ovat jättäneet paljon märkiviä haavoja, jotka eivät ole vieläkään parantumneet. Jopa perheenjäsenten välille. Miksi asioiden päivänvaloon saattaminen ja korjaaminen pelottaa SRK:ta niin paljon?
Itse en näe mitään hyvää syytä salailuun enää.
Kososlainen henki, jossa hoitajat olivat, kuulosti juuri tuolta. "Hedelmälliset" hoitokokousjulmuudet... Hohhoijaa!
Tunkion päältä uskominen on muotia vl-liikkeessä. Toivottavasti nämä hoitokokousasiat osataan korjata sovussa ja rakentavasti, eikä samanlaisella nöyryyttämismentaliteetilla kuten hoitokokoukset. Mutta koska on kysymys vl-liikkeestä, tuskin sovussa mitään asiaa osataan hoitaa...
että saarnamiehen tarvitsee vain avata suunsa niin Jumala täyttää sen ja puhuu hänen kauttaan. Sieltä erehtymättömyysoppi lähtee...
Asia lähtee helposti sivuraiteelle, olennainen unohtuu.
Kumminkin maan hallitus puuttui jollakin lailla "hoitojen oikeudenmukaisuuteen".
Arkkipiispa Mikko Juva myös kirjoitti Helsingin sanomiin näkyvän artikkellin vl-liikkeen tilasta.
Lisäksi Juva kävi tutkimassa SRK:n arkistoja
ja pöytäkirjoja. Myös oulun piispa Rimpiläinen tutustui mm. leirikeskustyöskentelyyn ja opetukseen ruohonjuuritasoa myöten.
Hoitokokousprosessissa ei ole mitään vähäteltävää.
Niin suuren ahdistuksen toimenpiteet aiheuttivat kymmenille tuhansille ihmisille(lapsille, aikuisille, vanhuksille). Monen psyyke petti -70 luvulla. Lapsia tarumatisoitui. Sukulaissuhteet katkeilivat. Jopa itsemurhia sanotaan tapahtuneen.
On ihmeellistä että armonvaltakunta voi(niin kuin kävi) muuttua paikaksi jossa kukaan ei ollut turvassa. Jumalan valtakunnan puhtaus ihmis-silmin katsottuna
oli kaiken mitta. Ja sillä mitalla mitattiin sielujen ja hengen tilaa, jos mittaajan arvion ei ollut positiivinen, seurasi saatanan haltuun jättäminen rakkauden neuvoon puettuna.
Jokainen voi ajatella omalle kohdalle tuntemuksensa kun on 50 v turvannut uskonelämänsä Jumalan valtakuntaan lapsuudesta saakka ja haluaisi turvata vieläkin mutta hoitomiesten edessä ei ole tarpeeksi puhdas kuuluakseen tähän joukkoon ja seurauksena oli syntiin sitominen. Monen henkinen terveys petti kyseisten kaltaisten paineiden alla.
Pyhä Henki. Nämä SRK:n mustamaalaajat ovat juuri näitä sydämessään katkeroituneita entisiä uskonveljiä ja -sisaria: "hedelmistään puu tunnetaan."
Kun hän "kielsi" uskonsa?
Älä sotke uskonasioita maallisiin asioihin: fundamentalismi ei kuulu vl-kristitylle, vaikka jotkut "hoitokokous"- ym. "hörhöt" niin yrittävät väittää.
Hohhojaa vaan itsellesi ja "hoitokokous-höpinöillesi"!
Kaikki äärijärjestöt ovat vaaraksi jäsenistönsä psyykkeelle ja haitaksi ympäristölleen. Toivottavasti lapsesi pärjää ilman ehdollista rakkauttasi.
Jos pääsisi jonkun lähimmäisen kimppuun...
SRK:n edustama vl-kristillisyys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä toimiva herätysliike ja onkin muuten suurin kirkon piirissä toimivista herätysliikkeistä.
Niin, oikein kirkko kirkossa ja kaiken lisäksi kirkon selkäranka, vaikka oppi on, tiedoksi vaan sullekin, rimaa hipoen ev.luterilaisen kirkon oppia. :(
Että mikä on vl-liikettä fundamentalistisempi "kristillinen" äärijärjestö Suomessa?
SRK:n vihjettä päästäkseen käymään lähimmäistensä kimppuun raatelemaan oikein perinteiseen vl-tyyliin! Murrrr
on oleva kaikkia muita vuoria korkeampi: vanhurskas juoksee sinne ja tulee varjelluksi.
Ei tule SRK:lta sellaisia vihjeitä, joten pieleen meni tämäkin arvauksesi.
Turha siinä on arvoituksiin ja sananlaskuihin turvautua kun ei väittelyssä pärjää... Palvo vaan SRK:ta ja ole heille alamainen.
Hoitomies siis odottelee turhaan...
anteeksiannettuja syntejä. Rippisalaisuutta ei sovi edes "tutkimusmielessä" rikkoa.
"Joka parannuksen teon huomiseen siirtää, se majansa helvettiin rakentaa"...
Minä puolestaan palvelen mieluummin Jumalaa, joka vaikuttaa seurakunnassaan Pyhän Henkensä kautta.
Pelkoon kasvatettu ei muusta tiedä.
Minä olen kuullut myös tarinoita kirkon puuttumisesta hoitokokouksiin.
Väitetään että kirkko vaikutti hoitokokousten loppumiseen uhkaamalla erottaa vl:t kirkosta.
Väitetään myös että srk:n puheenjohtaja vaihdettiin samanaikaisesti osaksi imagosyistä.
Totta vai ei?
Kirkko ei puuttunut asiaan mitenkään, vaan nämä kokoukset loppuivat ihan itsestään, kun väärä eriseuran henki saatiin ajettua pois...
Kenenkähän orja sinä sitten oot? Pelkään pahoin, että olen sielunvihollisen orja...
harhaa ja tahallista lauman raatelua. Se keksittiin SRK:ssa "puimatantereen" puhdistamisen työkaluksi.
...minulla on ihan selvä käsitys, että piispa Rimpiläinen EI suojellut uhreja, vaan SRK:ta. Tiedän, että kaksi pois potkittua kävi hänen luonaan pyytämässä apua. Piispa ei halunnut, että nämä miehet kertoisivat, mitä sielläpuhuttiin. Eivät ole kertoneet muuta, kuin että käyty on ja että piispa tietää asioista. Mitään uhreille myönteistä ei kuitenkaan tapahtunut.
Mutta mutta... muutama viikko myöhemmin lehdistön edustajat kyselivät piispalta hoitokokousasioista ja piispa vastasi:"Minä kuulen nyt asiasta ensimäisen kerran, en tiedä siitä mitään..."
Siis tämä piispa ei ainakaan suojellut uhreja. Muista piispoista en tiedä.
Kiva kuulla nuorelta noin tarkkaa ja asiallista analyysiä. Olen kanssasi ihan samaa mieltä.
Kirjoittele vain lisää tällä palstalla. Olet ilmeisesti kuitenkin uskosi säilyttänyt, vaikka vl-liikkeen jättänyt?
Tässä kommenttini, jotka perustuvat muistoihin, lähdeaineistoon ja huhuihin.
1. Hoitokokoukseet olivat kuumimmillaan 1978-79 ja päättyivät yleisesti 1982
- 70-luvun lopulla huipentuneet tapahtumat alkavat jossain suhteessa jo 1945 ns. Antin-päivän kokouksesta, jonka jälkiselvittelyissä HS:llä oli rooli. 60-luvun alun hajaannuksen jälkeen kynnys puuttua opillisiin ja elämäntavallisiin seikkoihin tuli jollain lailla helpommaksi. Koko 70-luvun ajan oli jo paljon yksittäisten henkilöiden hoitamisia. Vähitellen homma sai uusia käänteitä. Oma hatara arvaukseni on, että loppuhuipennus alkoi vuoden 1978 lopulla pidetystä koulutelkkari-kokouksesta, jossa jyrkimmän linjan edustajat jyräsivät läpi ennakkokäsikirjoitusta tiukemman kannan. Tämän jälkeen jotkut toiset alkoivat etsiä tilaisuutta pysäyttääkseen kehityksen. Mutta nuo toisetkaan (SRK:n työvaliokunnan jäsenet) tuskin vielä silloin kyseenalaistivat siihen asti tapahtuneita hoitoja.
2. Joitakin merkkejä hoitokokouksista on 1990-luvun alusta mutta niitä ei ole tuolloin enää organisoitu Oulun "pääkonttorilta"
- Kun hoitokokouksilta katosi kansansuosio, niiden luonne on muuttunut, vaikka viiime vuosinakin jotkut yksittäiset henkilöt ovat joutuneet ahdistavalla tavalla hoidettavaksi. Nykyään sekä SRK että paikalliset RY:t pyrkivät enemmänkin rauhoittamaan tilannetta.
3. Virallisesti eriseuraideasta alkaneet "hoidot" eivät ole päättyneet milloinkaan (ts liike ei tunnista niitä historiassaan)
- Liike tunnistaa 70-luvun hoitokokoukset ilmiönä, mutta virallisissa yhteyksissä niitä ei käsitellä rehellisesti. Virallinen tarina on, että taisteltiin vääriä henkiä vastaan ja lopulta voitettiin. Mielestäni oikeampi tarina olisi, että jossakin vaiheessa (en tiedä missä) hairahduttiin joukolla eksytykseen ja taisteltiin todellista Jumalan valtakuntaa vastaan, mutta lopulta mentiin niin pitkälle (tai hankkeen johtohahmo meni niin pitkälle), että eräiden muiden mukana olleiden omatunto heräsi ja he onnistuivat pysäyttämään homman.
4. Alkuperäisenä syynä oli hengelliset näkemyserot liikkeen keskeisten hengenmiesten välillä
- Tähän en usko. Kyse oli aidoista opillisista näkemyseroista tai harhoista, ja toisaalta kyse oli sosiologian lakien mukaan kehittyneestä joukkoilmiöstä (jota voi tässä mielessä verrata natsismiin, leninismiin tms). 70-luvun tapahtumat mahdollistaneita opillisia korostuksia olivat mm. "Jumalan valtakunnan huoneenhallitus"-oppi sekä ajatus siitä, että käytännössä seurakunta on erehtymätön. Mielenkiintoisena huomiona "huoneenhallitus"-opista on, että muistan sitä perustellun "Kooran eriseura"-tekstillä.
5. Näkemyserot henkilöityivät kahden hengenmiehen ympärille liittoutudeiden aktivistien välille
- Ei tämäkään ole totta. Ei ollut mitään "liittoumia", vaan kyllä suurin osa yritti toimia omantuntonsa mukaan, vaikka joutuikin eksytetyksi. Osa ei edes eksynytkään, koska heidän sielunsa ei "resonoinut" kovin voimakkaasti sille mitä tapahtui.
6. Jännite purkautui liikkeen historiaa ajatellen poikkeuksellisesti ts. ilman että liikkeestä lohkesi omaa selvää ryhmää.
- Pieni ryhmä lohkesikin, mutta pääosin hoidetut jäivät liikkeeseen.
7. Edelleenkin aihe on tabu ja osa keskustelijoista vastaa kysymykseen ns. ihokarvat karrella (tai siirtää tahtomattaan keskustelun sivuraiteelle)
- Pitää paikkansa.
Sinä itse istut sontatunkion päällä. Omassa hyvyydessäsi, katkerana ja vihaisena arvostelet uskovaisia, kun et nöyrtynyt aikoinaan parannukseen omasta tilastasi. Olit vikoilija ja putkisilmä jo uskovaisena ollessasi, katselit vain uskovaisesten vikoja ja itsellesi sallit kaiken näköistä synninluvallisuutta ,etkä itsessäsi silti nähnyt mitään vikaa. Sitäkö harmittelet, ettet itse päässyt potkimaan sisaria ja veljiä kankaalle, tuskin monikaan olisi edes hengissä silloin säilynyt, kun noin vihainen henki olisi vallan saanut.
Kerro satujasi siellä "kotisiionissasi"...
Älä nyt sitä sure, kun et edes ole enää vl., elä oma elämääsi, kyllä me pärjäillään
Erittäin hyvin sanottu Miia. Itse olen uskoni aina näin ymmärtänyt. Ja vaikka sen kuulee usein puhujien suusta sanottavan, ei sitä ole missään tapauksessa riittävästi toistettu. Noin selkeää tekstiä lukiessa tulee välttämättä mieleen toive, että olisit edelleen vl.
Ei vieläkään selvinnyt mikä sai hoitokokoukset loppumaan. Se on selvästi mielipiteitä jakava kysymys. Ihan vilpittömästi näyttäisi monet tässä tarjoavan ns. "sielunvihollisen teoriaa". Se vaan tuli salakavalasti ja sitten se häädettiin...
En minä ihan ymmärrä. Otan esimerkin. Uskovainen perhe syö aamiaista. Tyhjälle tuolille tulee kutsumaton vieras (Sielunvihollinen). Hän osallistuu riidellen yhteiseen aamuhetkeen. Tora on voimakasta. Aamiaisen kuluessa sielunvihollinen lähtee kun viattomat ottavat yhteiset pyhät voimakeinot käyttöön. Perhe päättää että "täältä kyllä lähdet kiusaamasta...".
Uskova olen ja naiivi samalla. Vaikka tuo aamiaisene esimerkki ei ole erityisen onnistunut yritän sillä kuvata Sielunvihollista sellaisena kuin nyt tässä hoitokokousketjussa eräät näkevät:
Sielunvihollinen on heidän mukaan persoona. He ulkoistavat itsensä viattomaksi. SV voi tuon opin mukaan panna sekaisin yhteisen seurakunnan ilman että kukaan uskova tekisi pientäkään vikaa. Ja kun SV häädetään jää paikalle onnistuneita virheettömiä voittajia - "saimmehan me häädettyä sen ulos".
Itse olen uskova ja naiivi. Näen että me ihmiset kannamme mukanamme hyvyyttä ja pahuutta. Se pahuus on juuri synti/sielunvihollinen joka MEIDÄN KAUTTAMME PANEE RÄHINÄKSI. Emme voi sen mukaan herkutella ja isotella kun rauha on palannut. Päinvastoin silloin meidän on rehdisti katsotava peiliin ja sanottava että MINÄ TOIN MUKANANI SYNNIN (SiELUNVIHOLLISEN). Koska toimin väärin julkisesti, haluan että myös anteeksipyyntöni on julkinen.
Siis tässä mättää - hoitokokousaktiivit ja ns. ehdottoman oikeat uskovat viittaavat kädellään ulos: "Totta, kyllä täällä oli sielunvihollinen, me saatiin se paha häädettyä pois täältä viattomien joukosta".
ajattelevat, että väärä henki (sielunvihollinen) oli erotetuissa, ei heissä itsessään. Kun liike saatiin puhdistetuksi näistä väärähenkisistä, oli kaikki hyvin. He itse olivat ehkä sortuneet joihinkin "ylilyönteihin", mikä oli inhimillisesti ymmärrettävää ja minkä uskonystävät saarnasivat anteeksi.
jotka nöyrtyvät synneistään parannukseen. Riippumatta siitä, onko ao. henkilö joskus ollut "hoitaja" tai "hoidettava". Jokainen uskovainen voi olla joko hoitaja tai hoidettava: ei sananpalvelijoilla ole tässä suhteessa mitään erikoisasemaa seurakunnissa.
edelliseen kommenttiin?
Ensinkään en halua häntä tuomita enkä polkea millään tavalla. Mutta hän kertoi tuolla aiemmassa pitkässä ketjussa kuinka he ovat ER:n jäljestä päin siunanneet toisiaan evankeliumilla puolin ja toisin.
Leena ei kuitenkaan kuulu tietääkseni tänäkään päivänä Rauhanyhdistysläisiin.
ER on ollut puolestaan hoitomiesten johtaja, jos niin voidaan sanoa silloin hoitokokousten ajalla.
Voitaisiinko tätä tapausta selventää hieman?
Se voisi auttaa selventämään avaajankin kysymystä jollakin tavalla.
Muistan jostain 80-luvun alkupuolelta oudon tapauksen eteläsuomalaisesta helluntaiseurakunnasta. Seurakunnan rahastonhoitaja oli tehnyt rikosilmoituksen johtavassa asemassa olevasta seurakuntalaisesta, joka oli tehnyt talousasioissa jotain väärin.
Myöhemmin seurakunnan yleisessä kokouksessa vanhimmiston jäsen moitti puhujapöntöstä julkisesti ja runsaasti em. rahastonhoitajan toimintaa, sillä rikosasiasta oli syntynyt oikeusjuttu, josta annettiin myös muistaakseni sakkotuomio. Rikoksentekijää taas puolusteltiin kovasti.
Minusta moittiminen tuntui tosi pahalta.
Jonkin aikaa myöhemmi em. rahastonhoitaja oli löytynyt rukoushuoneeltamme kuolleena.
Kyselin, mistä siinä oli kysymys. Oliko kenties julkinen haukkuminen koitunut seurakuntaan erittäin sitoutuneelle rahastonhoitajalle henkisesti liian ylivoimaiseksi?
En kuitenkaan ole koskaan saanut vastausta asiaan. Eräs tuttavani, joka oli myös nuori nainen niinkuin minäkin, sanoi, ettei hän halua puhua asiasta.
Jotakin jäi ilmeisesti kesken tai selvitämättä, kun HS syrjäytettiin ja ER puhalsi hoitokokouspelin poikki joskus 70-80 luvun vaihteessa... Tätä on nyt tarkoitus tutkia, kun SRK:n historiankirjoitus nyt etenee tuohon aikaan.
APP on tehnyt ja tekee perusteellista työtä SRK:n "nykyhistorian" kirjoittamisessa. Mutta jotta voisi ymmärtää hoitokokouksiin johtaneita vaiheita, kannattaa ensin tutustua niitä edeltäneeseen aikaan, jota on kuvattu juuri ilmestyneessä viimeisimmässä historiakirjassa:
http://srk.workspace2.smilehouse.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=5770
Pirin haastattelu 15.10. Kalevassa ei selvennä mitään. Yhtä tyhjän kanssa.
Kaikki loppuu aikanaan, armonsa ei milloinkaan
Hatunnosto Voittoselle, joka itsekin tiettävästi toimi "hoitomiehenä" 1970-luvulla, kun hän otti tämän hoitokokousasian viime viikolla keskusteltavaksi SRK:n johtokunnassa... Hänellä ei ilmeisestikään ole hoitokokousajan selvittämisessä mitään menetettävää, pikemminkin päinvastoin!