Mikä on:
ISO-nopeus
F-Stop
Sulkimen Nopeus
Linssin polttoväli
Digitaalinen zoomausuhde?
Selittäkää minulle näitä em. mainittuja juttuja.
Olen vielä aloitteleva kuvaaja, joten nämä asiat kiinnostaa ja haluan tietää lisää. Selittäkää tarkasti ja hyvin... Nämä termit hain muuten HP Image Zone ohjelman avulla kuvien ominaisuuksista!
Kiitoksia!
ISO-nopeus
F-Stop
Sulkimen Nopeus
Linssin polttoväli
Digitaalinen zoomausuhde?
Selittäkää minulle näitä em. mainittuja juttuja.
Olen vielä aloitteleva kuvaaja, joten nämä asiat kiinnostaa ja haluan tietää lisää. Selittäkää tarkasti ja hyvin... Nämä termit hain muuten HP Image Zone ohjelman avulla kuvien ominaisuuksista!
Kiitoksia!
Vastaukset 7
Vanhimmat
http://www.pikseli.fi/digifaq/index.html
http://www.tampere.fi/kirjasto/index.htm
Elikkäs aloitetaan:
Toi ISO-nopeus tarkoittaa ns. filmiherkkyyttä. Ulkona kuvattaessa käytetään yleensä 50 tai 100 ISO herkkyyttä, koska tärähdysvaaraa ei yleensä ole. Lisäksi kohina, eli suomeksi värisotku kuvassa on minimaalista.
Kun kuvataan hämärässä ilman salamaa, ISO-nopeutta on pakko nostaa 200 tai 400:taan, mikäli kuvataan ilman salamaa. Tämä pienentää kuvan tärähdysriskiä, mutta lisää merkittävästi kuvaa kohinaa, eli värisotkua. Eli A4-kokoiset tulosteet näyttävät helposti rumalta. Digijärjestelmäkameroissa asia on toisin, esim. omalla Nikon D50:llä voidaan käyttää ISO 1600 -herkkyyttä ja tulostaa varsikin puhtaalta näyttävä A4 -kokoinen kuva.
ISO -nopeus ja sulkimen nopeus (oikea nimi suljinaika) kulkevat käsi kädessä. Nostamalla ISO -herkyyttä saadaan suljinaika lyhyemmäksi, jolloin tärähdysriski pienenee.
Kuinka pitkä suljinaika on? Aurinkoisella säällä se voipi olla yksi tuhannesosasekunti, huonossa valossa jopa useita sekunteja, jolloin jalustan käyttö on välttämätöntä.
Nyrkkisääntönä todettakoon, että laajakulmalla tärähdysriski kasvaa voimakkaasti suljinajan ollessa 1/30 sekuntia tai pidempi. Jos on pitkä zoomi ilman vakaajaa, niin tärähdysriski on jo suuri 1/200 sekunnin suljinajalla.
Linssin polttoväli: eli kuvasuhde; laajakulma vaiko 10-kertainen zoomaus..
Digitaalinen zoomaussuhde: SUURTA HUIJAUSTA !!. Eli digitaalinen zoomi pilaa vain kuvat, eli se leikkaa suuren osan kuvasta pois ja suurentaa pienen pläntin täysikokoiseksi, jälki aivan ala-arvoista pääsääntöisesti.
Nyt selventyi, mitä nämä tarkoittaa...
Tässä oli varsin hieno ja kattava selitys kyseisistä valokuvaustermeistä, mutta voisin vielä hieman täydentää linssin polttoväliä.
Eli polttoväli ilmoitetaan millimetreinä. Se on hieman erilainen pokkareissa ja järkkäreissä. Esim. canon s2 is:n polttoväli on 6-72 mm, mutta se vastaa järkkärin polttoväliä 35-432 mm. Järkkärissä voi olla laajakulmaobjektiivi esim. 18-55 mm, tai teleobjektiivi esim. 75-300 mm. Digipokkareissa zoomi ilmoitetaan ihmeellisesti kertoimina, esim. 4x. Tämä kertoo kuinka suuri ero pienimmällä ja suurimmalla polttovälillä on, mutta ei todellisuutta. Jos polttoväli on (järkkärivastaavana) 15-75 tai 75-375 mm ovat molemmat 5x zoomeja.
P.S Tuo värisotku on aika hauska termi, en ole ennen kuullutkaan. Pitääkin ruveta käyttämään.
Vielä tuosta suljinajan käytöstä eri polttoväleillä:
(puhun sitten kinovastaavuuksista)
jos käytät laajakulmaisinta polttoväliä (esim. 35mm) saat tärähtämättömiä kuvia vielä 1/35 sekunnin valotusajalla. jos polttoväli on esim. 400mm, vaatii se korkeintaan 1/400 sekunnin valotusajan, joten pitkillä zoomeilla saat kuvia ainoastaan kirkkaassa valossa.
eli siis käytettävä polttoväli ja valotusaika kytkeytyvät näin toisiinsa.
ISO-herkkyyden nostaminen puolittaa valotusajan ja kaksinkertaistaa kohinan määrän joka askeleella.
"ISO-herkkyyden nostaminen puolittaa valotusajan ja kaksinkertaistaa kohinan määrän joka askeleella."
Paheiden summa ei ole valitettavasti aina totta. Lähes jokaisella kameralla on raja-arvo, jonka jälkeen kohina räjähtää käsiin.
"jos käytät laajakulmaisinta polttoväliä (esim. 35mm) saat tärähtämättömiä kuvia vielä 1/35 sekunnin valotusajalla. jos polttoväli on esim. 400mm, vaatii se korkeintaan 1/400 sekunnin valotusajan, joten pitkillä zoomeilla saat kuvia ainoastaan kirkkaassa valossa."
Tässä yleisessä muistisäännössä polttovälillä tarkoitetaan "kinovastaavaa", joka saadaan kertomalla 43 mm (kinoruudun halkaisija) ja kennon halkaisijan ja digin polttovälin tulona. Vakaakätinen voi tuon arvon ylittää helposti ainakin moninkertaisesti, jos kamera on painava.