Kun alkoholismista puhutaan sairautena, pitää
muistaa, että sairaudeksi se muuttuu ns addiktio-
vaiheessa. Primääräri sairaus taustalla on lähes
aina joku psykosomaattinen häiriötila, jota ale-
taan hoitaa alkoholin avulla. Alkoholi on maailman
eniten käytetty psyykelääke. Ennenkuin näihin
juomisen taustalla oleviin psyykkisiin häiriöihin
päästään käsiksi, on ensin hoidettava ns seuraus-
sairautta alkoholismia. Itse olen saanut olla
raittiina kohta 17 v.
muistaa, että sairaudeksi se muuttuu ns addiktio-
vaiheessa. Primääräri sairaus taustalla on lähes
aina joku psykosomaattinen häiriötila, jota ale-
taan hoitaa alkoholin avulla. Alkoholi on maailman
eniten käytetty psyykelääke. Ennenkuin näihin
juomisen taustalla oleviin psyykkisiin häiriöihin
päästään käsiksi, on ensin hoidettava ns seuraus-
sairautta alkoholismia. Itse olen saanut olla
raittiina kohta 17 v.
Vastaukset 17
Vanhimmat
näitä tämän tyylisiä lonkalta heitettyjä teorioita mahdollista tukea esimerkiksi lähdeviitteellä? Näitä itseoppineita proffia kun tuntuu riittävän joka lähtöön, pätevöitymiseen ilmeisesti riittää oma alkoholismi. Minulla ei ole psyykkisiä häiriöitä jotka selittäisivät alkoholismini, enkä koskaan ole juonut lääkitäkseni jotain mielenterveysongelmaa viinalla. Vietin liian pitkään reipasta huvittelevaa ja raskaasti juopottelevaa elämää ja tulin alkoholista riippuvaiseksi. Vakavasti sairastuttuani (fyysisesti) lopetin alkoholin käytön. En ole "saanut olla raittiina", vaan olen tehnyt päätöksen olla käyttämättä alkoholia riippuvuuteni ja terveyteni takia. Enkä ole jättänyt käyttämättä lääkärin määräämiä keskushermostoon vaikuttavia voimakkaita kipulääkkeitä, vaikka joidenkin "asiantuntijoiden" mukaan sekin on suora tie takaisin alkoholihelvettiin ja sitä myöten hautaan.
En kuitenkaan lähtisi yleistämään omaa tapaustani muihin alkoholiongelmaisiin, enkä varsinkaan tältä pohjalta rakentamaan mitään yleispätevää teoriaa alkoholismista, sen syntymekanismista tai mahdollisista altistavista piilevistä aiheuttajista.
Niinä vuosina, joina olin täysraittiina, ihmettelin aina niitä, jotka Asematunnelin hellari- ja jehovahihhuleiden olemuksesta tutulla hurmoksella todistivat, että _jokainen_ raitis päivä on ihme. Kuinka niin ihme? Sekä juomiseen, että juomatta jättämiseen niin kuin yhteen kahteen lasilliseen lopettamiseen tarvitaan tahto, oma päätös. Se, että juomattomuutta kutsutaan ihmeeksi implikoi, että juominen olisi ei-ihme eli normaalitila. Väittääkö siis itseään (lopun elämää) alkoholistina pitävä, että hänen normaalitilansa on juoda? Että hänet on pantu maan päälle ryyppäämään?
Sain nauraa oikein kunnolla.
Ettäkö jollain olis toimenkuvana ryyppääminen.
Toi oli tosi hyvä.
todistaminen kuuluu kai taudinkuvaan. Hommahan menee (jos olen ymmärtänyt oikein) niin, että alkoholismi on sairaus, eikä sairastumisestaan kukaan voi olla itse vastuussa. Juomisen lopettamiseen tarvitaan oma halu, mutta vaikka kuinka haluaisi, se ei riitä. Pitää antautua korkeammalle voimalle, joka loppukädessä huolehtii viinapirun karkottamisesta. Ja kun se tapahtuu, eli juoppo lakkaa juomasta, kyseessä on korkeamman voiman aikaansaama ihme. Eli hillitön ryyppääminen ei ole omaa syytä, kyseessähän on sairaus. Halua lopettaa kyllä olisi, mutta kun on sairauden aiheuttama pakkomielle, niin ei pysty. Kun sitten myöntää voimattomuutensa (kyvyttömyytensä hallita omaa elämäänsä) armo huolehtii lopusta, juoppo liittyy pelastettujen joukkoon ja saa tuntea itsensä jotenkin merkitykselliseksi, korkeamman voiman valituksi. Ja siinähän sitä sitten jo onkin aihetta useampaankin saarnaan. Pitäähän se myöntää että tuo kuulostaa aika tavalla hohdokkaammalta kuin se että on ollut kyvytön hallitsemaan omaa alkoholinkäyttöään, sittemmin tullut järkiinsä ja lopettanut juomisen ja tämän jälkeen jatkanut elämäänsä. Selvinpäin, mutta muuten edelleen samana ihmisenä kuin juopotellessakin. Muuan isäntä kertoi minulle, viisitoista vuotta ryypänneelle ja haudan partaalla alkoholin aiheuttaman sairauden takia käyneelle, että en ole alkoholisti. Perusteena oli se että oikea alkoholisti ei voi ilman ulkopuolista apua raitistua, eikä varsinkaan nauttia edes kaksi painoprosenttia sisältäviä "alkoholijuomia" sortumatta uudelleen viinakierteen vietäväksi. Niinpä niin.
Minä voin kyllä omasta vakaumusmaailmastani käsin jotenkin ymmärtää, että järkiintuloa voi pitää Ihmeenä ja Taivaan lahjana, mutta että tämä Ihme pitäisi ylhäältä antaa päivittäin ei tunnu hohdokkaalta vaan itsekkäältä. Jos Pääkonttorilla menee kaikki aika vuorokausi-ihmeiden jakeluun muutamalle tuhannelle tahdottomalle yksistään tässä maassa, ei liene ihme, että Äijältä lipsahtaa aika ajoin muutama Bush valtaan, Estonia upoksiin tai Thaimaan ranta tsunamin alle.
Viisitoista vuotta kestäneen ryyppyputken tavattuani elämänkumppanini.
Ryyppääminen jäi koska vaihtoehtoja ei ollut.
Hän oli tärkeämpi ja nyt 7 vuotta raitista elämää takana, kaksi lasta, hyvä työpaikka ja perusarvot kohdallaan:-)
Niin..enkä tarvinnut AA-kerhoja tai klinikoita tai mitään muutakaan lääkitystä.
jehua yleisesti pidetään niin pätevänä, että se pystyy valvomaan koko n. 6 miljardisen kansan edesottamukset. Lipsahdukset tapatuu lähinnä poliitikkojen omanarvontunnon takia!
Kehitin minäkin oman teoriani. Alussa analysoin omaa menneisyyttäni. Teoriani ei ole sama teoria kuin sinun teoriasi, mutta sujuvasti näyttää käytännössä sekin toimivan. Teoriani ansiosta, tai teoriastani huolimatta, olen joka tapauksessa jo vuosia ollut täysin tasapainossa ja raittiina. Teoriani ei ole vakio, se on muuttuja. Teoriani ei vietä syntymäpäiviä.
Jatkosodasta selvisi hengissä kaksikin päästä läpi ammuttua miestä!
NL:n tarkka-ampujien luoti lävisti molempien erilohkoilla olleiden sotilaiden päät samalla tavoin, otsasta sisään ja niskasta ulos.
Ja molemmat selvisivät siitä hengissä.
En silti lähtisi yleistämään, että kaikki pään läpi ammutut selviäisivät, vaan kyllähän asia on niin, että ihminen kuolee kun sitä ammutaan päähän!
Vaikka sinä ja eräs olettekin päässeet viinasta eroon itse, alkoholisti tarvii yleensä ulkopuolista apua raitistuakseen ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet ovat hänelle riskitekijä retkahtamisen suhteen!
Primäärin alla käyty keskustelu vahvistaa teoriaa,
että ei voi olla mahdollista, että mieleltään ter-
ve tasapainoinen ihminen ihan noin vain huvikseen
joisi niin paljon viinaa, että siitä seuraisi
riippuvuus. Teorian ikävä puoli on se, että hyvin
usein alkoholisti sairastuttaa muutkin perheen-
jäsenet. Isänä voin todeta antaneeni lapsilleni
mallin, sukupolvien jatkumon.
olet käydyn keskustelun perusteella päätynyt siihen että minä en ole mieleltäni terve ja tasapainoinen ihminen? Käyhän tämä näinkin, olipa hyvä etten tärvännyt rahojani lääkäriin diagnoosin saamiseksi. Senhän tekee muutaman kirjoitetun rivin perusteella toinen juoppo netin horinapalstalla. Jepjep...
Bentsot.
Ihan tiedoksi: kaikki psyykenlääkkeet eivät ole bentsoja; kaikki mt-ongelmat eivät johdu alkoholista.
jos minulla sittenkin on piileviä mielenterveysongelmia, kuten arvon kollega edellä epäili, on lohduttavaa huomata etten ole yksin. Muitakin yhden miehen yhden asian liikkeitä löytyy! :D
Olen täysin samaa mieltä, olen aina ollut.
Benzot ovat maailman parhaita krapulalääkkeitä, ja siksi ne eivät holistille sovi.
Maailmassa on sairauksia, joiden hoidossa ne ovat jopa välttämättömiä.
Onko minulla mielestäsi pakkomielle...mielle...mielle?
Kun alkoholisti raitistuu ja aloittaa itsensä hoitamisen, mihin katoaa se mielensairaus?
Se joka aiheutti PAKONOMAISEN TARPEEN juoda alkoholia. Epäilen ettei sitä mielensairautta koskaan ollutkaan.
Kun alkoholisti saa kotoa mallit juomiseen, miksi niin usein vaan toinen veljeksistä saa sen mallin, ja alkaa juoda?
Epäilen ettei kasvatuksella ole mitään tekemistä alkoholisoitumisen suhteen.
Miksi niin usein osasta alkoholistiperheen lapsista tulee jopa absolutisteja, joille kehittyy riippuvuus johonkin toiseen aineeseen tai asiaan?
Epäilen, että heillä on epänormaali suhtautuminen alkoholiin absolutismin kautta, mutta perimä sairastua johonkin muuhun addiktioon.
tasapainoinen ihminen ei KOSKAAN ilman jotain selittävää syytä, saatikka huvikseen, juo ikinä riippuvuuteen johtavia viinamääriä!
Aina on olemassa joku asia, joka juomisen saa aikaan. Syy voi tavan kaduntallaajan mielestä olla olematon, mutta juojan mielestä maailman tärkein syy!
varmaan perustuu johonkin muuhunkin kuin vahvaan uskoon? Minä en juodessani enkä nyt selvinpäin asiaa perusteellisesti läpikäytyäni ole löytänyt mitään selittävää syytä sille että minusta tuli alkoholisti. Suvussa ei esiinny juoppoutta, olen viettänyt normaalissa duunaritaustaisessa perheessä tavallisen lapsuuden ja nuoruuden ilman mitään dramaattisia saati sitten traumaattisia kokemuksia. Juodessani en edes yrittänyt keksiä tekosyitä holtittomalle juopottelulleni, join koska se kuului omaksumaani elämäntyyliin. Kun aavistelin että homma on lipsahtanut käsistä olinkin jo selkeästi alkoholiriippuvainen, eli en pystynyt olemaan ilman viinaa muutamaa päivää kauempaa ilman erittäin epämiellyttävää psyykkistä ja fyysistä olotilaa. Eli en oikein ymmärrä mihin tämä ehdoton, kaikkia maailman juoppoja koskeva käsityksesi perustuu.