Remontoitiin muutama vuosi sitten n. 150 vuotta vanhaa taloa ilman sen kummempaa tietoa tai tuntemusta hirsitalojen erikoistarpeista. Sisäpuolelle tuli 50mm lasivillaa suoraan parikymmentä vuotta vanhan huokoisenkuitulevyn, joka osittain rikki, päälle ja sen päälle 12mm kipsilevy. Ulkona ei ole sen kummempia kuin se sellanen musta paperi (mikäsenytoli) ja laudoitus. Nyt olenkin vähän miettinyt, että mites se kosteuden tiivistyminen ja muu sellainen. Kesällä on tarkoitus uusia ulkolaudoitus ja muutenkin remppailla. Tarvitsisin tietoa ja neuvoja. Kannattaisikohan jonkun hirsitaloekspertin käydä sitä tsekkaamassa. Osa hirsistä jokseenkin lahoja.
vanhan hirsitalon eristys
sakari
89047
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://www.nba.fi/fi/korjauskortit
Tuo sisäpuolihan vaikuttaisi väärin tehdyltä. Kuitulevyn päälle ei olisi tarttenut mitään tai korkeintaan toinen kuitulevy. Kannattaa miettiä sitä ulkolaudoituksen vaihtamista kokonaan, jos ei ole täysin vaihdon tarpeessa tai uusikaa ainakin vanhalla tyylillä vanhat koristeet säilyttäen. Lahoa tuon ikäsistä taloista löytyy aina, se ei ole niin hirveän vaarallista, kunhan paikat eivät ole enää kosteita. Mikään ammattilainen en ole kuitenkaan.
Ainahan toki asiantuntijan käyttäminen kannattaa. Ongelma vaan joskus on,että ne asiantuntijat katselee niitä asioita omasta näkökulmastaan. Esim. insinööri näkee eri asioita kuin konservaattori.
Periaatteessa tuo hommasi ei yhtäkkiä tunne sisältävän mitään äkkiväärää. Tosin mineraalivilla n kanssa pitäisi olla höyryn sulku,joko muovista tai ilmansulku tervapaperista. Monet on sitä mieltä,että mineraalivilla ei kuulu ollenkaan vanhaan hirsitaloon vaan pitäisi olla selluvillaa pellavaa ,purua tms. hengittävää eristettä ilman hörynsulkuja.
Koita tosiaan löytää joku rakentamista ymmärtävä pelipaikalle tiirailemaan
lasivilla on muovii ja metalliiii!!
ei siis hengitä, vaikka hirsitalon pitää hengitää!
kannaattaa rempata, laittaa vaikka pellavaa sinne seinään. hometta alkaa tulla ku kosteus tiivistyy lasivillaan kuun tele... siellä se kasvaa, home. ....riks....raks......riks
Kuulostaa... ei kovin hyvältä. Mutta kaiken voi onneksi korjata. Ihan ensimmäiseksi mene kirjastoon ja hae käsiisi kirjoja puutalon korjaamisesta. Mm. Panu Kailan Talotohtori.
Ihan ensimmäiseksi sinun pitää kuitenkin ottaa yhteyttä siihen henkilöön, joka on teidän viimeisen remontin suunnitellut. Tarvitset yksityiskohtaiset tiedot (paljon paremmat, kuin edellä kerroit) käytetyistä materiaaaleista, eristevahvuuksista jne.
Sen jälkeen sinun tulee arvioida, onko ko. henkilö pätevä jatkamaan korjauksen suunnittelua vai tulisiko sinun valita siihen joku toinen henkilö. Sitten kun sinulla on valmis korjaussuunnitelma (esim. insinöörin tai rakennusmestarin laatima) ota yhteyttä rakennuskonservaattoriin tai korjausrakentamiseen erikoistuneeseen arkkitehtiin.
Kaiken perusta on kuitenkin se, että sinulla on lähtötiedot oikein. Mitä viimeksi on tehty ja mitä silloin on havaittu. Sitä ennen sinun ei kannata tehdä yhtään mitään muuta.
Moikka! Vastaus löytyy katselemalla ympäristöään ja vanhoja hirsirakennuksia. 1700-1800- luvulla edelleen pystyssäolevat rakennukset tehtiin siten,
että paksu hirsi oli sisällä, eristeenä ulkopuolella jäkälä tai sammal, uloimpana ulkovuorilauta. EI MUUTA. Ja rakennukset olivat lämpimiä ja niiden ilmanlaatu oli puhdas. Miljoonat ja taas miljoonat pienet puun keuhkot hoitivat, että ilma oli aina puhdas. Ei ollut koskaan hometta, ennenkuin keksittiin tasakatot, muovit ja lasivillat. Neuvoksi antaisin , että sisältä ne lisäeristeet mahdollisimman nopeasti pois ja kaatopaikalle. Ulkopuolelle, löytyy systeemit, ulkovuoripaneli ja väliin ekovilla. EI
MITÄÄN MUUTA. Tämän jälkeen tämä rakennus säilyy vielä muutaman sata vuotta, ilmanlaatu sisällä paranee, eikä tule ongelmia.Tältä suunnittelijalta en Sinuna kysyisi mitään neuvoa.
Näinhän se menee.Ulkopuolinen eristys selluvillalla ja tuulensuojalevyllä,mikäli hirren vahvuus ei riitä lämmönpitävyyteen.Näin päässään hyvinkin lähelle luonnollista hirsitaloa.
Ja on varmasti lämmönpitävä ja ilma vaihtuu ,ilman mitään koneita.
Itselläni tällainen ratkaisu ja palautetta tulee vierailta "ONPA RAIKASTA"
Vanhan hirsitalon kunnostaminen ei välttämättä ole niin helppo juttu, kun tulisi äkkipäätään ajateltua. Jos rakennus on ollut pystyssä 150 vuotta, on se osoitus hyvästä rakentamisesta, jota ei "kunnostuksella" tulisi pilata. Asiantuntija apua tulisi käyttää suunnitellessa rakennuksen kunnostus tarvetta ja pääsääntö onkin, että vain rikkinäistä korjataan. (Monissa hirsitaloissa ei tarvitse eristää seiniä lainkaan, alapohjan ja yläpohjan eristys riittää. Riippuu tietenkin rakennuksen kunnosta, mutta liian tiiviiksi tehdyt rakennukset lahoavat, saavat kaikenlaisia homevaurioita, joten seuraavaa 150 vuotta ne tuskin pysyvät pystyssä, jos remppa on tehty vailla hirsirakennuksen tuntemusta). Jos rakennuskohteesi on historiallisesti arvokas, sinulla on mahdollisuus hakea avustuksia korjauksiisi ja tätä kautta myös asiantuntijoiden palveluitakin on mahdollista käyttää. Kannattaa tutustua linkkiin www.rakennusperintö.fi, sieltä saa tietoa hirsirakennuksien korjaamisesta ja kunnostamisesta, mahdollisista avustuksista yms.