siis ketkä?
paras suomalis nais ja mies kirjailija on
minuuyyii
372920
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Siinä mielestäni paras mies ja nainen, mitä kirjallisuuteen tulee.
että Larsson ja Saisio ovat yksi ja sama henkilö? Eli mieskirjailijaa listastasi vielä puuttuu! :)
olisi Juhani Tervapää.
Kyllä mieskirjailia on Arto Paasilinna. Toki muitakin hyviä on. Ja sitten häpeäkseni voin kertoa että naiskirjailijoiden kirjoja en ole lukennut :( aijon kyllä korjata tilanteen ja poimin vaikka tältä palstalta sopivan vaihtoehdon!
On Hilkka Ravilo, liian vähän tunnettu ja ehkäpä aliarvostettukin. Olen lukenut kaikki hänen kirjansa, uusimman kerran ja muut kaksi-kolme kertaa.
Kirjoittaa hyviä dekkareita, joissa paha saa palkkansa. Viljelee myös mahtavaa huumoria.
Odotan aina innolla milloin ilmestyy hänen uusin kirja.
Olet aivan oikeassa, minä olen myös lukenut hänen kirjansa pariin kolmeen kertaan. Esikoiskirjansa halusin ostaa omaksi - kun sitä ei mistään löytynyt, niin kirjailija ystävällisesti järjesti minulle yhden kappaleen omista varastoistaan.
Divareista pitäisi ostella muut vanhemmat kirjat omaan hyllyyn. Yleensä luen kirjat kirjastosta, mutta parhaat haluan omistaa.
kieltä paikoitellen,mutta mukaansa tempaavia juonia osaa kirjoittaa. Miksi seksiasiat pitää esittää niin rivosti, vähän se tökkii. Kai normaalielämässä moni ajattelee noin, mutta kirjoitettuna on kyllä rumaa luettavaa.
Paras mieskirjailija elossa olevista on ehkäpä Jari Tervo. Edesmenneetkin mukaan lukien joko Väinö Linna, Timo K. Mukka, Waltari (Sinuhen osalta, ei muuten)
Naiskirjailijoista ehkä Saisio
Naisista Maiju Lassila ja miehistä Juhani Tervapää. Elossa tai kuolossaolohan ei ollunna kriteeri?
Oliko alkuperäisen kysyjän tarkoitus etsiä esille kaikki naisten käyttämät miespuoliset nimimerkit ja miesten käyttämät naispuoliset nimimerkit vai ne rikkiviisaat örvelöt, jotka tahtovat osoittaa toisille että tuntevat nämä jutut? (Muille: Maiju Lassila on tietysti Algot Untola (mies) ja Juhani Tervapää Hella Wuolijoki (nainen)) Eli menkää muualle briljeeraamaan kymppitonni-tiedoillanne ja jättäkää edes joku palsta kirjallisuudesta keskusteleville.
rikkiviisaat örvelöt, kuten heitä niin söpön leikkisästi kutsut, tietävät monesti näistä aiheista yhtä paljon kuin Helsingin yliopiston Yleisen kirjallisuustieteiden laitoksen tosikko dosentti.
Älkäämme antako keskustelun kirjoista peittyä tosikkomaisuuden pölykerroksen alle.
Jos haluaa kysymykseensä tarkan vastauksen, kannattaa se myös muotoilla hiukan tarkemmin.
... toivoisin, että keskusteltaisiin rennosti kirjallisuudesta kirjallisuuden ystävien kesken. Tosikkojen kirjallisuudentutkijoiden tiedoista en välitä, mutta en liioin nippelitietotasolla pysyskelevien tekohumorististen (yleensä miespuolisten) kirjoittajien. Puhutaan ennemmin itse kirjoista ja niistä saaduista kokemuksista suoraan ja rehellisesti ilman tukahduttavaa ja kulunutta ironista kikkailua. Minusta tämän ketjun aloittajan kysymys oli täysin yksiselitteinen.
yksiselitteisesti, et tu, Bibliofiilus.
Vaikea nimetä vain yksi kumpaakin kastia, mutta pakon edessä vaikka näin:
Naisista parhain on Eeva-Liisa Manner,
miehistä uljain Mika Waltari.
Mietin että ketkähän oikein nostaisin muiden yläpuolelle, naisten osalta valinta oli helppo, sama kuin sinulla, mutta kukahan miehistä olisi yli muiden... itselläni ei ehkä olisi ensimmäisenä Waltari tullut mieleen, mutta en protestoi. Suuri humanisti hänkin.
Maria Jotuni ja Timo K. Mukka
Snellman ja Hotakainen
Tove Jansson ja Volter Kilpi
Kirjallisuuden intohimoisena nautiskelijana on täysin mahdotonta valita yhtä parasta. On eri tyylisiä kirjailijoita, jotka vaikuttavat monenlaisilla tasoilla.
Minulle edelleenkin vaikuttavin on Aleksis Kivi.
Seitsemän veljeksen sanallinen loisto ja henkilökuvausten syvyys ja inhimillisyys tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen jo 13-vuotiaana.
Eeva-Liisa Mannerin runoissa hehkuu elämän ja kuoleman säteily.
Mieskirjailijoista kovaa kisaa mielessäni käyvät A. Kivi ja V. Linna. Valitsen ensinmainitun, turvanmitalla, sillä Seitsemän veljestä on monesta lukukerrasta huolimatta aina ajankohtainen.
Suomenruotsalaisista mieskirjailijoista paras on Lars Sund.
Naiskirjailijoita on vaikeampi rankata. Tärkein on varmasti Minna Canth, muta paras... Mieleen tulee vain vähän viihteellisen leiman saaneita kirjailijoita kuten Hilja Valtonen, Anni Swan, Kaari Utrio, Saima Harmaja... En voi vastata.
Suomenruotsalaisista naiskirjailijoista kärkikaksikko on Merete Mazzarella ja Ulla-Leena Lundberg, heitä en osaa laittaa paremmuusjärjestykseen.
...on yksi parhaimmista.
siis Rimminen ja Alopaeus
Mies : Jari Tervo
Nais : Johanna Sinisalo
maku. Valitsen itse samat.
Mieskirjailijoista Mika Waltari ja Jari Tervo.
Suomalaisista naiskirjailijoista on vaikea sanoa, koska he eivät ole julkaisseet mitään merkittävää
Kyllä jonkun Eeva-Liisa Mannerin runokokoelmat Tämä matka, Kirjoitettu kivi, Fahrenheit 121 ja Kuolleet vedet kestävät vertailun kenen tahansa mieskirjailijan teoksiin. Mutta mikään Jari Tervon teoksista ei kestä. Sori.
Leena Lehtolainen ja Ilkka Remes!
Jos siitä vinkkelistä pitää arvioida, niin kaikkien meidän äänellämme voisi kai parhaimmin puhua Matti Mäkelä. Tosin meidän välillämme on huomattava joskaan ei ylittämätön kulttuurimuuri: Hän kasvoi tangorajan pohjoispuolella, minä sen eteläpuolella.
Kirjoittanut varmaan satoja rautaisia esseitä. Tarjoan paukut, jos joskus satutaan samaan kapakkaan.
Ja mitä tulee naisnäkökulmaan, siihen en liene yhtä kompetentti sanomaan painavaa sanaani, mutta varmaan Eeva Kilpeä tosipaikan tullen halaisin ja pussaisin, vaikka olenkin seuraavan vuosikymmenen ikäluokkaa.
Tove Jansson
Reidar Palmgren
Lukekaa ehdottomasti Leena Krohnin uusimpia ja miksei vähän vanhempiakin teoksia, aivan loistokamaa vailla vertaansa Suomessa!
voisi ajatella nykyään Haanpäätä, Kivi ja Linna
himmeämmillä mitalisijoilla, Leinokin lähellä,
Sillanpää.
Naistenpuolella Tove Jansson, Eeva-Liisa Manner,
Aino Kallas...
Naiskirjailijoista on ehdottomasti paras mielestäni Wendla Randelin ja miespuolisista kirjailijoista on lohduttomaan unohdukseen jäänyt sanankäytön mestari ja aikakautensa todellisuuden rohkea paljastaja, silloisen romaanikirjallisuuden umpihankeen latua hiihtävä Juho Hoikkanen, jonka romaani "Lohilahden opettaja", on sellainen isku nykyaikaista ajattelematonta omahyväisyyttä ja valheellista individualismia vastaan, että se saa ajattelemaan toisenkin kerran, missä ja keiden uhrausten vuoksi me elämme näinkin hyvässä yhteiskunnasa, missä meillä on mahdollisuus myös sähköisesti ilmaista mielipiteemme. Ja juolahti mieleeni lisäksi miksi erotella nais- ja mieskirjailijat. Ei silti ehdokkaani on mies, ei kertomakirjallisuutta lain, vaan tutkimusta ja perusteos jokaisen kirjahyllyssä niiden "pakollisten" lisäksi. Tokihan nyt kaikki tietävät, että kirja mikä on tärkein ja mitä voi lukea kuin romaania tai pikku novelleja, tai vaikkapa tutkimuksena on Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri". Siinä on kaikki. Siihen ei voi mitään lisätä, eikä siitä voi myöskään mitään pois ottaa. Jos paremman löydätte, kertokaa. (Piti huutomerkki laittaa tuohon loppuun, mutta se ei liene asiallista tekstimuodon ollessa tällaista.)
mutta eniten lukukertoja ovat kohdallani saaneet Haanpää ja Maarit Verronen. Kivi ja Linna kestävät myös lähes vuosittaisen luennan. Naisista pidin aikoinaan Eila Pennasesta, vaan taisi aika ajaa ohi.
Ei kai siinä mitään epäselvyyttä ole että Joni Skiftesvik ja Timo K. Mukka ovat ne parhaat. Huovistakin voisi ajatella samaan listaan.
Mielenkiintoinen aihe, ja mielenkiintoisia mielipiteitäkin on tullut.
Tarjoanpa tässä vähän sekaan omianikin:
Joku sanoi, ettei parasta ole vielä tullutkaan. Eihän tietenkään tiedetä kuinka hyviä tulevaisuudesssa tulee, mutta voidaanhan aina sanoa tähänmennessä ja omasta mielestäni?
Uudempia kirjailijoita en oikein muista. Tälläkin palstalla suitsutusta saaneeseen Jari Tervoon en ole oikein yhteyttä saanut, voisiko joku kertoa, mikä suuri sanoma siinä oikein piilee, ja missä!?
Vanhempia sensijaan on helpompi mainita, vaikka ei vain yhtä ja parasta, mutta muutamia. Kivi, Leino, Maiju Lassila, Pentti Haanpää, Linna...
Naisista on vaikeanpaa sanoa, mutta ainakin viimeksi lukemastani Tuulikki Soinin Petsamosta pidin, samoin Virpi Hämeen-Anttilan "susikirjasta" (en ole ihan varma nimestä).
Vanhemmista minuun teki vaikutuksen Elsa Heporaudan Ursula Keivaara, vaikka se vaikutus vähän l jo toisessa osassa väheni.
Miksiköhän muuten noita "suuria" nais-kirjailijoita on niin vähän? Kirjoittaminenhan ei vaadi kovin suuria ruumiinvoimia ja "ikuisia ajatuksiahan" luulisilöytyvän naisenkin päästä, vaikka ei sieltä eräässä Speden sketsissä mitään löytynytkään. Olisiko tässä vaikka "feministihirmuille" vastauksen paikka!?
puolet kymmenestä suurimmasta Suomessa on naisia: Edith Södergran, Eeva-Liisa Manner, Tove JAnsson, Maria Jotuni ja Minna Canth.
Miten olis Kalle Päätalo painostenkuningas. Linna ja Mukka ovat kans hyviä. Melkein Kallen tasoa, mutta Iijoki-sarja on niin laaja että voittotulee suoranmitalla.
No kyllähän se on Lauri Sallinen ja etenkin hänen laajin teoksensa Sundarananda.