Ah, ruokaa, ruokaa

Möhömaha

Tästä se taas alkaa..... siis uusi elämä ja sen myötä luoja tietää monesko laihdutuskuuri. Nyt musta tulee laiha ja ihana. Nyt mä olen todella oman elämäni herra. Ei mitään herkkuja, terveellistä ruokaa ainoastaan ja jumpassa käyn joka päivä tai ainaskin joka toinen päivä.

Näillä ajatuksilla alkaa lähes jokainen viikkoni tai päiväni, jos olen edellisenä päivänä vähän herkutellut.
Olen ollut reilun viikon ajan yksin kotona, vai voi pojat kuinka mä olen syönnyt. Oikeesti se ruokamäärä on aivan jotain järkyttävää, ei ikinä uskoisi kuinka paljon ruokaa yhteen ihmiseen voi mennä. Viikon aikan tuli syötyä mm. 4 litraa jäätelöä, 6 karkkipussia ( joista puolet oli megapusseja), pullia, 3 litraa limua, ranskalaisia, nakkeja, perunasalaattia, 4 rasiaa keksejä jne....

Oikeesti inhottavaa, yök! Onko ketään muita kanssa sisaria siellä?!

9

1221

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ahmatti 2

      juu mutta ei noi ruokamäärät oo vielä mitään.
      viikossa menis jotain näin: joka päivä litra jäätelöä eli viikos 7 litraa, joka päivä megakarkkipussi eli 7 pussia, joka päivä kananugetteja eli 7 rasiaa kananugetteja, joka päivä kaks mama nuudelipakettia eli 14 nuudelipakettii viikossa, joka päivä pringlespurkki eli 7 purkkii viikossa...

    • Möhömaha

      Se on kamalaa, kun "herkkuhimo" iskee. Tuntuu kuin järki katoaisi päästä ainoa ajatusta on, että on pakko saada herkkuja, ja paljon.
      On ollut kauhea huomata, että nykyajan megapussit ovat juuri sopivan kokoisia tyynyttämään esim. karkkihimoa . Vanhat normaalinkokoiset pussit eivät tunnu missään, ei niitä kannata ostaa, koska sen kun syö haluaa vain lisää ja lisää.

      Kaverini ihmetelevät miksi aina kieltäydyn kaikista herkuista ja saan ihailua osakseni, koska mulla on mukamas tosi hyvä itsekuri. Ja paskat sanon minä! En viitsi syödä yhtään mitään muiden edessä, koska tiedän, että siitä yhdestä herkusta se sitten taas alkaa. Siis se järkyttävä syöminen / ahmiminen.

      • loukussa

        Ihan kuin olisi itsestään lukenut tuon aloitusviesti, mutta ei tuo karkeista ja herkuistakaan kieltäytyminen repsahduksen pelossa ole uutta. Itse en rnää uskalla mennä ostamaan usein irtokartkkeja, koska se karkkien latjaaminen riistäytyy totaalisesti hallinnasta ja aina tulee sellanen jeesussäkki. Sillon onkin kivaa kun rupeaa syömään, mutta kun pussi on tunnin päästä tyhjä, olo on sanoinkuvaamattoman kamala.

        On melko rasittavaa, kun joka aamu aloittaa uuden ja paremman elämän, mutta kun illalla tulee kotiin, iltaruoan jälkeen tuleekin sellanen olo, ettei voi lopettaa syömistä. Pahinta on, jos sattuu olemaan jotakin keksejä, jäätelöä tms kaapissa. Nykyään en halua meille edes ostettavan niitä (mutta niitä silti on), koska tiedän, että ne menevät seuraavan kahden päivän aikana. Toisaalta ei voi yksin syödä kaikkea, koska ei kehtaa (voi sitä häpeää, kun joku kotona huomaa, että äskön ostettu keksipaketti on týhjä). Sen sijaan tulee aina sitten syötyä kaikkea muuta, mitä kaapista vaan löytyy.

        Sori, kun tuli tällanen tilitys nyt tästä.


      • Möhömaha
        loukussa kirjoitti:

        Ihan kuin olisi itsestään lukenut tuon aloitusviesti, mutta ei tuo karkeista ja herkuistakaan kieltäytyminen repsahduksen pelossa ole uutta. Itse en rnää uskalla mennä ostamaan usein irtokartkkeja, koska se karkkien latjaaminen riistäytyy totaalisesti hallinnasta ja aina tulee sellanen jeesussäkki. Sillon onkin kivaa kun rupeaa syömään, mutta kun pussi on tunnin päästä tyhjä, olo on sanoinkuvaamattoman kamala.

        On melko rasittavaa, kun joka aamu aloittaa uuden ja paremman elämän, mutta kun illalla tulee kotiin, iltaruoan jälkeen tuleekin sellanen olo, ettei voi lopettaa syömistä. Pahinta on, jos sattuu olemaan jotakin keksejä, jäätelöä tms kaapissa. Nykyään en halua meille edes ostettavan niitä (mutta niitä silti on), koska tiedän, että ne menevät seuraavan kahden päivän aikana. Toisaalta ei voi yksin syödä kaikkea, koska ei kehtaa (voi sitä häpeää, kun joku kotona huomaa, että äskön ostettu keksipaketti on týhjä). Sen sijaan tulee aina sitten syötyä kaikkea muuta, mitä kaapista vaan löytyy.

        Sori, kun tuli tällanen tilitys nyt tästä.

        En muista sitä päivää, milloin ajatukseni ruokaa ja liikuntaa kohteen alkoivat vääristymään. En enää pysty nauttimaan mistään ruuasta ilman valtavaa pelkoa, että kuinkakohan paljon tämä minua lihottaa.
        Liikunasta en osaa enää oikein nauttia se on vaan pakkopullaa, jota pakko tehdä ettei leviäisi täydelliseksi valaaksi.
        Laihat ihmiset ovat kauniita. Kalehdin heitä, he voivat laittaa mitä tahansa päälle ja näyttävät kauniilta. Heillä eivät läski hölsky, he ovat kiinteitä. He saavaat osakseen ihailevia katseita miehiltä minä en.

        Olen 23-vuotias, ilman minkäänlaista elämää. Olen säälittävä nyhverö, liian kiltti sekä täysin näkömätön. Perheessäni nuoremmat sisarukseni saavat kaiken huomion, he ovat ihania, laihoja, menestyviä, toisin kuin minä Minulla ei ole ketään. Kaikki muut ystäväni seurustelevat ja viettävät upeea elämää. Käyden eri paikoissa, kokien eri juttuja, yksinkertaisesti he elävät ja nauttivat siitä. Minä en! Minä vaan esitän. Mulla menee aina hyvin. Mun elämään on fucking amazing. Ja paskat. Mun elämä on paskaa.
        Kirjat, tv-ohjelmat, elokuvat ja ruoka ovat minun pakopaikkani tästä kurjasta maailmasta. Pääsen nauttimaan jonkun toisen upeasta elämästä. Ruoka ei koskaan petä minua, ei jätä minua. Se tuo minulle aina lohtua, kun sitä kaipaan. Tieto siitä, että voin illalla syödä kaikkia ihania herkkuja, auttaa minua toisinaan jaksamaan päivän. Toisaalta ruoka on myös pahin viholliseni. Se jää minuun kiinni, takapuoleen, kylkiin, naamaan. Se turvottaa minut.

        Mä en opiskele sitä alaa, mitä haluaisin. En päässyt sisään sinne kouluun minne halusin. Nyt pitäisi jaksaa ko. koulua. Inhoan kaikkea siellä. Ihmiset ovat teennäisiä.

        Mä olen kauhea. Mutta ennen kaikkea ruma säälittävä otus, jonka täytyisi hankkia elämä!


      • Tyhmä tyhmä minä!!

        Mulla on ihan sama juttu. Kaverit ihmettelevät miten voin olla syömättä. Vastaus: koska syön ihan helvetin paljon kun olen yksin. Helposti voin mennä kauppaan ja ostaa "vähän" jädee, karkkia, sipsiä... jne. Kun ei osaa päättää mitä haluaa. Sen jälkeen tulee kamala olo, että on pakko mennä vessan kautta nukkumaan. Siinä kaverit teille. Eikä kukaan osaa epäillä että tässä voisi olla jonkin sorttinen syömishäiriö kun en ole missään mallin mitoissa. Usein kysyn itseltäni miten musta on tullut tällänen? en vaan yksinkertasesti tiiä.


      • niin ja näin
        Möhömaha kirjoitti:

        En muista sitä päivää, milloin ajatukseni ruokaa ja liikuntaa kohteen alkoivat vääristymään. En enää pysty nauttimaan mistään ruuasta ilman valtavaa pelkoa, että kuinkakohan paljon tämä minua lihottaa.
        Liikunasta en osaa enää oikein nauttia se on vaan pakkopullaa, jota pakko tehdä ettei leviäisi täydelliseksi valaaksi.
        Laihat ihmiset ovat kauniita. Kalehdin heitä, he voivat laittaa mitä tahansa päälle ja näyttävät kauniilta. Heillä eivät läski hölsky, he ovat kiinteitä. He saavaat osakseen ihailevia katseita miehiltä minä en.

        Olen 23-vuotias, ilman minkäänlaista elämää. Olen säälittävä nyhverö, liian kiltti sekä täysin näkömätön. Perheessäni nuoremmat sisarukseni saavat kaiken huomion, he ovat ihania, laihoja, menestyviä, toisin kuin minä Minulla ei ole ketään. Kaikki muut ystäväni seurustelevat ja viettävät upeea elämää. Käyden eri paikoissa, kokien eri juttuja, yksinkertaisesti he elävät ja nauttivat siitä. Minä en! Minä vaan esitän. Mulla menee aina hyvin. Mun elämään on fucking amazing. Ja paskat. Mun elämä on paskaa.
        Kirjat, tv-ohjelmat, elokuvat ja ruoka ovat minun pakopaikkani tästä kurjasta maailmasta. Pääsen nauttimaan jonkun toisen upeasta elämästä. Ruoka ei koskaan petä minua, ei jätä minua. Se tuo minulle aina lohtua, kun sitä kaipaan. Tieto siitä, että voin illalla syödä kaikkia ihania herkkuja, auttaa minua toisinaan jaksamaan päivän. Toisaalta ruoka on myös pahin viholliseni. Se jää minuun kiinni, takapuoleen, kylkiin, naamaan. Se turvottaa minut.

        Mä en opiskele sitä alaa, mitä haluaisin. En päässyt sisään sinne kouluun minne halusin. Nyt pitäisi jaksaa ko. koulua. Inhoan kaikkea siellä. Ihmiset ovat teennäisiä.

        Mä olen kauhea. Mutta ennen kaikkea ruma säälittävä otus, jonka täytyisi hankkia elämä!

        Ihan kun lukisi omaa päiväkirjaa. Kuvasit siis täsmälleen mun elämän.


    • tiedoksi.

      Tommosen kanssa voi oikeesti vatsa räjähtää...näin kerran webissä semmosen kauhukuvan bulimiitikosta, joka oli kuollut jonkun vatsakalvon repeämään.

    • nna

      Minä oisin voinu kirjottaa tuon saman jutun. Mulla sama tilanne. Joka viikko, joka päivä, alotan uuden, paremman elämän. En ees tiiä miten kauan on ollut näin. Välillä saatan pystyä pari päivää dieeteissäni mut sit taas tulee ahmittua. Niin ja mulla määrät vielä isompia. Syön yleensä kerran päivässä ihan järkyttävän määrän ruokaa ja herkkuja.

      Niin ja muutkin kirjotteli siitä miten kaverit ihailee miten hyvä itsekuri ku ei osta karkkia jne. Mulla sekin ihan samaa! Oiskin niin helppoo et söis kerralla vaan yhen jutun, niin minäkin ostaisin. Mut ei.

      • ton

        ..löytyy myös täältä. Tosin ikää on vajaa 17 vuotta, eikä opiskelupaikassa ole valittamista, ja kaikki menee muutenkin elämässä hyvin.
        Se vaan, että..mä en oo tyytyväinen itseeni, ainakaan painooni. Joka viikko aloitan maanantain lupauksella: tänään en syö mitään hyvää. Maksimissaan kolme päivää menee, ja sorrun taas. :/
        Elämä pyörii ruuan ympärillä..


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p
      Maailman menoa
      45
      5020
    2. Onko Sanna menossa Ukrainaan viettämään vuosipäivää?

      Kun on bongattu Varsovan lentokentältä?
      Maailman menoa
      112
      1590
    3. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      48
      1169
    4. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      10
      1089
    5. Aleksi Rytilä

      Räppäri saa haluamaansa julkisuutta.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      13
      1083
    6. 81-vuotias Frederik avoimena - Ei omasta mielestä kelpaa tästä syystä realityihin: "Veemäinen..."

      Junttidiscon kuninkaana tunnettu Frederik, 81, on esiintymislavoilla suvereeni tekijä. Mies on viihdyttänyt ympäri Suome
      Suomalaiset julkkikset
      17
      997
    7. Muusikko yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan

      Karu epäily: Muusikko, 32, yritti tappaa kaksiviikkoisen vauvan Oulussa. IS:n selvityksen perusteella miestä ei ole syy
      Maailman menoa
      76
      959
    8. Kulukusuunnat

      Eikö kuhmolaiset iha oikiasti tiiä kumpi o vasen ja kumpi oikia? Tuolla ku liikennemerkissä näkyy nuolet ylös ja alas, v
      Kuhmo
      2
      862
    9. Tynkä Eläintarha ei ole enää visiitin väärti

      Ähtärin MesiZoo on vajonnut alas. Näytillä olevien eläinten määrä on romahtanut lähemmäs -40%. Paikat ovat päässeet pah
      Ähtäri
      57
      759
    10. Junan alle

      Kuka päätti tai yritti päättää päivänsä jäämällä junan alle ja aiheutti sen takia veturikuskille ja muille traumat..?
      Kajaani
      27
      723
    Aihe