hei kaikki!mul on ollu anoreksia jo 7vuotta ja haluaisin todella päästä eroon siitäensinnäkin haluisin syödä normisti ja liikkua normisti.nykyään liikuntani on pakkoa ja vihaan sitä.syön kyllä joka päivä kaikenlaista ja joka päivä herkkuja ,yleensä kermajäätelöä.liikuntani on vain kävelyä tai pyöräilyä koska olen niin huonossa kunnossa että en todellakaan kykene tekemään mitää raskasta.painan alle 40kg ja pituus on 168.5cm.välillä tuntuu että syön liikaakin ja paljo enemmä ku muut mun ikäset,mutta en sit varmaa syö kun olisin varmaa sit lihavampi muita.haluun kyl lihoo mut myös syödä normisti,joten se on ristiriita.kamuja mul ei oo ja asun yksin.olen 20w ja opiskelen kauppiksessa.kävelen n.puoli tuntia-tunnin päiväs ja syön aamulla:leivän ja jogurtin,sit koulus jonku verran sit kotona välipalaa namii,keksii,jäätelöä, yms ja sit iltapalax:2leipää,karjalanpiirakka,munaa,leikkeleitä,kanaa,juustoo,rahkaa,maitoa,banaania ja leivillä käytän leikkeleitä,juustoa,margariinia ja syön paljon kasviksia.onko ihan liikaa normaaliin verrattuna?onko ketää kuka olisi selvinnyt anoreksiasta ja olisi hyviä neuvoja.en jaksa enää[email protected]
help me
Nimetön
3615
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuule, ei sinulla ainakaan anoreksia ole jos kuitenkin syöt noin hyvin ja terveellisesti. Ja tuo puoltituntia- tunti jonkinlaista liikuntaa per päivä on suositus jokaiselle ihmiselle, ei suinkaan eriskummallista. Kaikki sitä vaan eivät harrasta ja sen näkee valitettavasti nykypäivän ihmisistä.
Ole tyytyväinen sulla on niin hyvä aineenvaihdunta että voit syödä noinkin hyvin etkä lihoa. Sähän syöt täysin normaalisti ja sun liikuntatottumukset on terveellä mallilla, mikä on siis ongelmasi? Liian vähän painoa ( Se nyt ei vielä tee sinusta anorektikkoa, sillä laiha voi olla muutenkin, niin kuin nyt näyttäisi että sinäkin olet hoikka ihan muista syistä) Näin anoreksian kanssa eläneenä ja usieta muitakin tapauksia nähneenä voin sanoa että Anorektikon ongelmana on nimen oman epäterve suhtautuminen kehoonsa ja ruokaan ja liikuntaan. Mielenterveyskin on vaakalaudalla. Sinulla on terve suhtautuminen niihin kaikkeen kun kerta jo ymmärrät olevasi laiha, syöt monipuolisesti ja liikut ihan kohtalaisesti.
ei todellakaan ole.mulla on ollu anoreksia jo 7vuotta ja se on diaknoosi ja oon meinannu kuolla monesti.tiän todella hyvin mitä anoreksia on.liikuntani on sellasta pakkoo.aamulla viideltä ylös sama lenkki yms.....mul on krooninen anoreksia jo.oon ollu sairaalassakin yhteensä laskettuna varmaa melki pari vuotta.että näin....
...on tosi vaikea päästä eroon.Minä olen jo 33-v ja mulla se taas päällä.Ensimmäisen kerran sairastuin kuutisen vuotta sitten,silloin pahimmillaan painoin 38kg(olen 165cm).Nyt 46kg ja peilistä näkyy läski,vaikka useat läheiset ja ystävät huomauttelevat olemuksestani.Tuntuu ettei kukaan osaa auttaa,terapeutitkin vaan sanoo ettei kukaan voi syödä sun puolestasi.Asun pk-seudulla ja pelkästään täällä Suur-Leppävaaran alueella asukkaita on yli 50000 joten hoito ja apu on kortilla.
Mulla on huimausta ja pyörtyilyä päivittäin,silti liikun ja touhuan pakonomaisesti...sähän olet paljon laihempi kun minä joten kehoittaisin kyllä kiireesti hakeutumaan lääkäriin,vaikka eka terveyskeskukseen,sieltä saat varmaan lähetteen ravitsemusterapeutille,sisätautilääkärille ja kaipa tässä psykiatriakin vois auttaa,esim.mulle kirjoitettiin rauhoittavia ja Seronil-nimistä mielialalääkettä jotta syöminen ei tuntuis niin ahdistavalta.Onhan sitten myös ruokahalua lisääviä mielialalääkkeitä.
Tää tauti on vaan sellainen että se saattaa hyvinkin uusia niinkuin nyt mulla.Mutta onhan paljon ihmisiä jotka ovat täysin parantuneet ja olleet jo vuosia normaalipainoisia.Toivotan sulle kaikkea parasta,VAADI apua,sun tilanteessa on jo kiire!