Farlig medicin säljs i Sverige – utan varningstext
Tre vanliga astmamediciner ligger bakom flera dödliga astmaattacker i USA.
Nu kräver den amerikanska läkemedelsmyndigheten, FDA, att medicinerna får en varningstext.
Någon svensk varning är dock inte aktuell.
Medicinerna tas för att vidga luftrören så att det blir lättare att andas.
I stället har 16 personer drabbats av så allvarliga astmaattacker att de avlidit.
Samtliga ingick i en läkemedelsundersökning på 26?000 astmatiker i USA.
Resultaten publicerades nyligen och fick FDA att hissa varningsflagg. Ska medicinerna Serevent, Seretide och Foradil, få fortsätta säljas måste de förses med en varningstext.
Fortsätts säljas
På Läkemedelsverket i Sverige känner man ingen oro.
– Nej, det där är ett amerikanskt fenomen. Vi har en betydligt bättre behandlingstradition här, säger läkaren Örjan Moretimer på Läkemedelsverket.
Enligt svenska riktlinjer ska inhalationskortison alltid tas i första hand, och långtidsverkande medicin som Serevent i andra hand.
– Vi använder dem bara som tillägg, vid behov. Det är långt ifrån de mängder som används i USA, säger Örjan Moretimer.
Hittills har inget dödsfall registrerats för någon av medicinerna i Sverige.
Däremot två fall där astman anses ha förvärrats.
Ingen varning
– Med tanke på hur mycket de används är det väldigt lite, anser Örjan Moretimer, men tillägger att EU håller på att uppdatera texten till de bipacksedlar som följer med medicinerna.
Någon varning utanpå asken tror han däremot inte blir aktuell.
Caroline Hougner
linkki:
http://aftonbladet.se/vss/halsa/story/0,2789,826906,00.html
Tre vanliga astmamediciner ligger bakom flera dödliga astmaattacker i USA.
Nu kräver den amerikanska läkemedelsmyndigheten, FDA, att medicinerna får en varningstext.
Någon svensk varning är dock inte aktuell.
Medicinerna tas för att vidga luftrören så att det blir lättare att andas.
I stället har 16 personer drabbats av så allvarliga astmaattacker att de avlidit.
Samtliga ingick i en läkemedelsundersökning på 26?000 astmatiker i USA.
Resultaten publicerades nyligen och fick FDA att hissa varningsflagg. Ska medicinerna Serevent, Seretide och Foradil, få fortsätta säljas måste de förses med en varningstext.
Fortsätts säljas
På Läkemedelsverket i Sverige känner man ingen oro.
– Nej, det där är ett amerikanskt fenomen. Vi har en betydligt bättre behandlingstradition här, säger läkaren Örjan Moretimer på Läkemedelsverket.
Enligt svenska riktlinjer ska inhalationskortison alltid tas i första hand, och långtidsverkande medicin som Serevent i andra hand.
– Vi använder dem bara som tillägg, vid behov. Det är långt ifrån de mängder som används i USA, säger Örjan Moretimer.
Hittills har inget dödsfall registrerats för någon av medicinerna i Sverige.
Däremot två fall där astman anses ha förvärrats.
Ingen varning
– Med tanke på hur mycket de används är det väldigt lite, anser Örjan Moretimer, men tillägger att EU håller på att uppdatera texten till de bipacksedlar som följer med medicinerna.
Någon varning utanpå asken tror han däremot inte blir aktuell.
Caroline Hougner
linkki:
http://aftonbladet.se/vss/halsa/story/0,2789,826906,00.html
Vastaukset 10
Vanhimmat
GER ANDNÖD Astmamedicinerna Seretide och Serevent kan ge allvarliga astmaattacker
ihme näin ollen, että TTL on määrännyt Seretideä minulle alveoliittioireiden hoitoon.
Pekka Nikkola
Varmaan on syytä myös huomioida tuosta jutusta kohta, jossa puhutaan erilaisista hoitokäytännöistä USA:ssa ja Ruotsissa (=Suomessa?). Tuosta johtuen Ruotsissa ei katsota olevan kyseisten lääkkeiden käytöstä mitään vaaraa, koska niitä määrätään eri tavalla käyttöön. Ruotsin kaltainen käytäntö lienee Suomessakin, joten ei syytä mihinkään pelkotiloihin.
Mutta,mutta,,
Jos katsot esim suomi24 astmakeskustelua, huomaat kuinka siellä toiset mainostaa, että kokeilevat itse annostuksia ym, ja lääkkeitä..
Ilman asianmukaista valvontaa.
Siksi laitoin tämän linkin aftonbladetiin.
Itse käytän myös astmalääkkeitä jatkuvasti, MUTTA keuhkolääkärien (2 henkilöä) ohjeiden mukaan ja näytän heille aina seuranta PEF arvot ym.. Ja lääkitystä vaihdellaan sen mukaisesti.
Uskon, että lääkärien valvonnassa on turvallisempi käyttää lääkkeitä, kuin alkaa itse soveltamaan..
Vaikka pakosta joudumme itse selvittämään sairastumisemme syitä ja seurauksia - ei lääkkeiden annostelu ole terveellä pohjalla jos sitä itse vapaasti soveltaa.
Kävin taas kirjastossa ja lainasin metrin kirjoja - ja täytyy sanoa, että kun luen näitä lääketieteen hyvinkin perusopuksia - ihailen lääkäreiden jaksamista ja lukuintoa - on sitä tietoa niin hirveät määrät tarjolla. Ja jo meidän sairastumisemme on tosi mutkikas vyyhti - vasta-aineet, voi luoja miten paljon tekstiä ja mitä ihmettä siitä päähän jää.
No sitten taas helpommasta päästä - Työterveyslaitos, Työperäiset sairaudet (1993)
Selkeää luettavaa, ja jos oikein asioita ymmärrän kyllä tässä kirjassa asiat oikein esitetään - mutta miksi se noissa tutkimuksissa tyssää pelkään työperäiseen astmaan ja vain ja ainoastaan sen tutkimiseen meidän kohdalla?
Lääketieteellinen mikrobiologia (1998) sivut 171 -> kertoo mm. alveoliitista - tässä yhteydessä ei puhuta astmasta ollenkaan, ovat kirjassa aivan eri sivuilla.
Astmasta puhutaan ensin sivulta 166 alkaen -> ja silloin mainitaan tuo IgE.
Jos tutkitaan vain IgE reaktiota, ei päästä ollenkaan tutkimaan alveoliittia ... alveoliitin kohdalla puhutaan että Immuunikompleksivälitteinen reaktiotyyppi III on IgG ja IgM (harvemmin IgA)-luokkaisten vasta-aineiden välittämä samoin kuin tyyppi II, mutta tässä reaktiotyypissä vasta-aineet kohdistuvat liukoisia antigeenejä kohtaan, kun ne tyyppi II:ssa kohdistuivat kudosten tai solujen pinta-antigeeneihin.
Tiloja joissa esiintyy immuunikomplekseja
Aiheuttaja Antigeeni
Pysyvä infektio Mikrobiantigeeni
Autoimmuuniteetti Autoantigeenit
Hengitetyt antigeenit Sieni- kasvi- tai eläinperäiset
Tärkeimmät immuunikompleksien kohde-elimet
Munuaiset
Arteriat
Iho
Nivelet
Keuhkot
Tauteja, joissa immuunikomplekseja esiintyy
Bakteriaalinen endokardiitti
Hepattiitti
Malaria
Lepra
Allerginen alveoliitti
Nivelreuma
Systeeminen lupus erythematosus
Allerginen vaskuliitti
Erythema nodosum
Polyarteritis nodosa
Erythema multiforme
Dermatitis herpaetiformis
Kliinisiä esimerkkejä
Immuunikompleksivauriot ovat ihmislääketieteessä yleisiä. Erilaisten mirobien aiheuttamien tulehduspesäkkeiden reunoilla esiintyy usein verisuonitulehduksia. Orgaanisten pölyjen aiheuttamat allergiset alveoliitit, mm homepölykeuhko, aiheutuvat pitkälti immuunikomplekseista. Myös monet lääkeaineet voivat käynnistää tyypin III reaktion. Immuunikopleksivaurion kohteena ovat usein ihon verisuonet. ....
Eli meidän tuma vasta-aineet kadonneet - ja mitä se aiheuttaa - ei astmaa.
on tarkoitus itse seurata omia peffejä ja sen mukaan säätää lääkitystään. Se on oleellinen osa astman hoitoa. Ei tavallinen astmaatikko käy lääkärissä kovin usein, jos hoito sujuu hyvin näinkin. Omahoito-ohjeissa on mukana mittari/taulukko josta seurataan peffin vaihtelua ja sen ja oireiden mukaan säädetään lääkitystä, lisätään ja vähennetään.
Tämä toimii tavallisessa astmassa usein aika hyvin, kun tavallisesti oireet lisääntyvät siitepölykautena, flunssissa, pakkasilla. Homeastma taitaa olla varsin toisentyyppinen.
TTL:n mukaan minulla on sisäsyntyinen astma.Yrittivät perinnöllistä,mutta kun kerroin kaksoissiskoni olevan terve,sanoivat ettei voi olla perinnöllistä.v.2002 TTL:n astmadiagnoosista huolimatta pystyin pyöräilemään päivittäin 20-30km. TTL:n homealtistusten jälkeen kuntoni romahti täysin. TTL:n toimesta olen kokeillut vaikka ja kuinka astmalääkkeitä.Pilleriastmalääkkeistä olen saanut kaikki mahdolliset oireet.Lääkärit ovat syyllistäneet minut,kun olen kertonut lääkkeiden sivuvaikutuksista! Symbicort ja Pulmicort käytössä,jos olen liikenteessä. Bricanyliä en voi käyttää mielettömien tärinöiden vuoksi. TTL:n tutkimusten jälkeen tärinät ja tunne ett keuhkot räjähtää. Minulle on luokiteltu epätasapainoinen,sisäsyntyinen sekamuotoinen astma.
Miten astmaatikot reagoivat tällaisena
aikana? Siitepölyä kun oli aiemmin viikolla ilmassa aivan pilvinä.
Minä lääkärini mukaan astmaatikko kokeilin tässä viikolla puhaltaa PEF:iä. Edellisestä lääkkeen otosta oli 6 tuntia aikaa --> tempaisin 520. Useammin en puhaltanut, kun tulee sairaan kipeäksi heti "putket". Onko tämä ihan tyypillistä astmajuttua?
Silloin kun olin hometyöpaikalla, puhalsin noin 420-440-460 eli en riittävästi, että saisin diagnoosin. Myöskään homeet eivät näy allegiatesteissä eli en saa siitäkään mitään paperille. Olisiko mitään konstia, millä yrittää todistaa tautinsa?
oli kamalin mitä on koskaan mulla ollut. Eilen olin ensimmäistä kertaa kuukauteen ulkona ilman hengityssuojia; tuntui taivaalliselta, kun ei keuhkot alkanu heti huutaa vastalausetta!
Yhtenä lääkkeenä minulla on Serevent. Se on ollut varmaan melkein alusta asti (1988) tai joitakin vuosia astman puhkeamisen jälkeen. Joskus minua yskittää kun otan astmalääkkeitä, vaikka ennen niiden ottamista kohtaus ei olisi päälläkään.
Kävin eilen keuhkolääkärillä ja keuhkoistani kuului taas "pörinää". Matkalla lääkäriin ja sisälle päästyäni Mehilaiseen, aloin yskiä kovasti. Kun istuin lääkärin huoneeseen, kysyin voisinko jo ottaa astmalääkkeet ja hän antoi luvan. Hän sanoi, ettei hän voi kuunnella minun keuhkojani jos yskin koko ajan.
Kevät on kaunis, mutta kaihoisasti odottelen pakkasia ja lunta. Silloin ei yskitä niin paljon.
Apteekista tuli muuten tietokannasta tieto, että Atroventin ja Ventolinen yhtäaikainen käyttö voi aiheuttaa ahdaskulmaglaukoomaa. Keuhkolääkärini kertoi, ettei hänen eteensä ole sellaisia tapauksia tullut. Minulla on molemmat (Ventoline ja Atrovent) myös käytössä. Käyn säännöllisesti kipeiden ja allergisten silmieni vuoksi silmälääkärissä.