VL:stä eronneet

Eräs eronnut

Olisi mielenkiintoista lukea teidän muiden VL:stä eronneiden ajatuksia ja tarinoita liittyen elämäänne ennen eroa, sen aikana ja sen jälkeen. Mitkä olivat syyt siihen, että päätitte erota ja tapahtuiko se nuorena vai vasta aikuisiällä? Miten elämänne muuttui sen jälkeen ja oletteko katuneet koskaan ratkaisuanne? Millaisia jälkiä lapsuus vl kodissa, rikkauksia ja taakkoja, on teihin jättänyt? Oletteko edelleen uskossa ja millaisessa vai päädyittekö ateisteiksi? Mistä saitte tukea vaikeassa päätöksessänne?

Joskus tuntuu, että olen maailman ainoa ihminen joka on eronnut VL:stä, vaikka tiedän että meitä on paljon tässä maailmassa. Asiasta ei vaan tule helposti puhuttua ihmisten kanssa ja ehkä mukana on tietynlaista häpeää ja arkuutta. itse tunnen olevani jotenkin "alinta kastia" ja huonompi ihminen kuin muut, johuen tästä vl taustastani ja monesti valehtelen todellisen menneisyyteni ihmisille.

Itse erosin VL:stä aika nuorena, tai oikeastaan minut potkittiin pois koska en kuulemma käyttäytynyt "uskovaiselle sopivasti". Kyseessä oli mitättömät jutut, mutta satuin asumaan todella ahdasmielisellä kylällä. Jälkeenpäin ajateltuna se oli onni, koska uskon että minulla ei olisi aikuisiällä ollut rohkeutta irrottautua tuon lahkon voimakkaasta vaikutuspiiristä. En voi hyväksyä sen oppeja ja teennäisiä sääntöjä joilla pyritään ohjailemaan ihmisten jokapäiväistä elämää kuin tahdotonta lammaslaumaa ylhäältäpäin tulevilla ohjeilla, "Jumalan Valtakunnan Rakkauden Neuvoilla". Myöskin harhaoppi että vain VL:t pelastuvat on karmea ja raamatun vastainen. Se on erityisen julmaa niille vl vanhemmille jotka tuon aivopesun uhreina uskovat että heidän lapsensa (jotka siis eroavat) ovat ikuiseen helvettiin tuomittuja. Se voi olla yhtä raskas taakka kuin lapsen kuolema, ja aiheuttaa suurta syyllisyyttä myös erovalle itselleen. Uskon, että monen kuuluvat vl:ään vain sen takia, etteivät halua loukata läheisiään. Toisaalta tuo helvetillä pelottelu ja harhaluulo ainoasta oikeasta opista on myös tehokas keino ihmisten aisoissa pitämiseen ja aivopesuun jo pienestä lapsesta lähtien.

Itselläni on aika ikäviä muistoja vl ajoilta. Tunnen että olen menettänyt normaalin lapsuuteeni kokonaan tuon lahkolaisuuden takia. Meillä oli todella paljon lapsia eikä lapsille ollut aikaa antaa rakkautta ja hellyyttä. Äiti oli fyysisesti ja psyykkisesti sairas, mutta synnytti lapsia joka vuosi ellei tullut keskenmenoa. Jumalan Sanan ruoskaa ja ihan tavallistakin vitsaa käytettiin paljon ja ankarasti ja seuroissa istutettiin pakosta. Olsimme ns. huonompia uskovaisia sillä kylällä ja RY:n paremmat piirit päättivät että esim. meidän perheen lapset eivät saa katsoa opetuohjelmia koulussa, mutta naapurin paremman perheen lapset saavat. Hoitokokouksessa äitirukkaani itketettiin mitä ihmeellisimmistä synneitä joita hän ei varmastikaan ollut edes uskaltanut unissaan ajatella, saatika tehdä. Sydän melkein särkyy kun ajattelen millaisia henkisiä traumoja hän on joutunut kokemaan, hän oli uhri siinä missä me lapsetkin.

Suurin suru minulle on jäänyt se rakkauden ja oikean kasvatuksen puute lapsuudesta. Meille kyllä opetettiin hyvin tarkkaan mikä on syntiä, mutta muunlainen opettaminen ja normaali kasvatus jäi kokonaan saamatta. Tuntui kuin ainoa merkittävä asia oli näyttää hyviltä uskovaisilta muiden silmissä, "että jos sitten kuitenkin kelpaisimme noille muille", vaikka seinien sisäpuolella elämämme oli lähes maanpäällistä helvettiä. Elimme niinkuin pullossa, eristettynä kokonaan ulkomaailmasta. On julmaa kun elämä sitten tavalla tai toisella opettaa, kuinka täällä yhteiskunnassa ja maailmassa toimitaan ihmisinä ihmisten joukossa.

Itse en joutunut suurenkaan painostuksen kohteeksi, kun erosin niin nuorena. Mutta esim. siskoni joka erosi vasta aikuisiällä joutui ensin erittäin voimakkaan painostuksen/uhkailun kohteeksi minkä jälkeen hänet hylättiin äysin ja jätettiin yhteisön ulkopuolelle. Tämä on käsittääksen aika yleistä, ja voi olla erittäin traumaattista henkisesti. Ilokseni voin todeta että kaikki sisarukseni ovat päässeet irti vl:sta, toiset kivuttomammin ja toiset vaikeamman kautta. Nykyään kaikki ovat itseni mukaanlukien suht. onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä (olemme myös menestyneet ihan hyvin elämässämme, vaikka vl:t luulee että Jumalan siunausta tai onnellista elämää ei löydy meille pakanallisille sielunvihollisen eksyttämille). En näe todellista lähimmäisenrakkautta VL:n lahkossa. Ihmisinä pohjimmiltaan varmasti useimmat vl:t ovat lämpimiä, ystävällisiä, lähimmäisenrakkaita ja suvaitsevia eikä minulla heitä vastaan ole mitään pahaa sanottavaa. He ovat myös uskonnon uhreja sitä itse välttämättä tajuamatta. Kritiikki kohdistuu siis lahkoon kokonaisuutena, sen johtajiin, heidän mielivaltaisiin sääntöihinsä, lammasmaiseen joukkopsykoosiin lahkon sisällä ja sen tuhoisaan ehdottomuuteen. Lasten ja naisten asema huolestuttaa, kun terveyden uhalla on synnytettävä ja lapset jäävät vaille rakkautta, huolenpitoa ja sitä OIKEAA kasvatusta! On tietysti onnellisiakin vl perheitä, joissa lapsista kyetään huolehtimaan mutta kaikilla ei ole yksinkertaisesti niin paljon voimia! Kuten äidilläni, mutta ei hän mitään apua koskaan saanut vl:n taholta.

Olisi mukava kuulla muidenkin tarinoita, niin tuntuisi etten ole ainoa kummajainen (sisarusteni lisäksi)tässä maailmassa : )

12

1765

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sisar minäkin

      Jonkun verran samanlainen tarina minullakin. Olen edelleen uskossa, vaikka VL-liikkeestä erosinkin nuorena. Saatetaan olla samaa ikäpolveakin...

      Kirjoita cristine-1974@hotmail.com

      Siunausta!

      • sinä olit "pikkulikka...

        Sama täällä. Kipeää oli, järkyttävn kipeää. Ei kaikken kohdalle sellaista mankelia kuin osalleni 1970-luvun julmuuksissa.

        Kyse ei ollut vain omasta ja lestadiolaisuuden suhteesta vaan sellainen mielipuolinen asetelma oli myös vanhempieni ja liikkeen kanssa. Ja samaan soppaan kietoutui koko laaja suku.

        On elämässä valtavan paljon kaunista ja kiitollisuuden aihetta. Mutta sitä järkyttävää ja mielipuolista tilannetta mitä "elävä kristillisyys" tarjosi 1970-luvulla ei tee kauniiksi mikään - ei kertakaikkiaan mikään.

        Olit pikkulikka silloin - erityisen paljon on sinua siunattu että naisena et joutunut tuohon rumbaan jota itse vähän vanhempana näin.

        Rukoilen herästä lestadiolaisuuteen. Pyydän Jumalalta neuvoja liikkeen uskoville ja johtomiehille että he kääntäisivät naiskuvansa raamatun suuntaan.


    • tietoja
    • kyllästymiseen asti.

      Lue juttuja taaksepäin. Löytyy vl:sta paljon hyvääkin.
      Mene uskontojen uhrit sivuille yhdessä itkemään kurjaa kohtaloasi.

      • älytöntä :-(

        Entinen vl tulee etsimään kohtalotovereita, tämä nyt on aika potentiaalinen paikka niitä löytää, niin sinä vastaat tällä tavalla hänelle.

        Mistä tuollainen ilkeys ja viha oikein kumpuaa? Seurapuheistako sinä vihasi ammennat? Mitä tämän ketjun aloittaja on sinulle tehnyt?


      • vihaa ja ilkeämielisyyttä
        älytöntä :-( kirjoitti:

        Entinen vl tulee etsimään kohtalotovereita, tämä nyt on aika potentiaalinen paikka niitä löytää, niin sinä vastaat tällä tavalla hänelle.

        Mistä tuollainen ilkeys ja viha oikein kumpuaa? Seurapuheistako sinä vihasi ammennat? Mitä tämän ketjun aloittaja on sinulle tehnyt?

        vL-uskoa ja sitä tunnustavia kohtaan tällä parjauspalstalla.


      • kielletty!
        vihaa ja ilkeämielisyyttä kirjoitti:

        vL-uskoa ja sitä tunnustavia kohtaan tällä parjauspalstalla.

        SRK:n arvosteleminen on toki voitu aina kieltää vl-piireissä, mutta vapaalla palstalla mielipiteensä voi ilmaista. Se on vl-ihmisille aivan uusi tilanne...


      • huomannut,

        että tämä avaus ei ollut tarkoitettu teikäläisille?


      • sivustaseuraaja
        kielletty! kirjoitti:

        SRK:n arvosteleminen on toki voitu aina kieltää vl-piireissä, mutta vapaalla palstalla mielipiteensä voi ilmaista. Se on vl-ihmisille aivan uusi tilanne...

        Vl-uskovia on aina mustamaalattu ja paneteltu. Mutta aiemmin heille ei ole annettu mahdollisuutta puolustautua: nyt on!


    • rudolf

      Itse olen 50 luvun kasvatteja ja perinteellisistä piireistä lähtöisin.
      En tiedä miksi sattui niin, etten koskaan omaksunut syvällisesti koko asiaa. Koin että siinä on jokin juju ja järki jonka muut ymmärtävät mutta minä en.

      Aihe siirtyi itselläni pelkäksi turvaavaksi kulissiksi ja olin yli 20 kun kirjoitin veljelleni ettei tämä homma kerta kaikkiaan itselläni toimi. Tänä päivänä näen paljon näissä piireissä olevia jotka ovat aivan samassa pinnallisessa pisteessä.

      Jonkin aikaisemman ja myöhempien kokemusten ja kohtaamisten vuoksi pidän todennäköisenä että kullekin erilaiselle ihmistyypille on omat tärkeät turvaryhmänsä sekä koulunsa ja samalla tavoin koen että ainoan järkevän ja aukottoman selityksen olevaisuudellemme antaa vankka jälleensyntymisen todennäköisyys, jota puoltaa muutamat varhaisemmatkin asiat.

      Oli miten oli, Jumalusko on edelleenkin mukana elämässäni, ja mahdollisuuksien puitteissa tuen ja kannustan sukulaisteni ja kohtaamieni vanhoillislestadiolaisten nuorten "heikkoa ja haurasta” mutta tärkeää sosiaalista perheuskoa.

      Tänä päivänä pidän elämää hyvin mielenkiintoisena ja tärkeänä asiana. Siksi annan omille vanhemmilleni sekä lähtökohdilleni ison arvon.
      Se mitä he tarkoittivat, tavallaan epäonnistui, mutta tältä jaksolta sain sellaista kokemusta elämääni jota vailla en osaisi ajatella niitä asioita mihin tänään pystyn.

    • Paljon kärsinyt

      Lämmin kiitos tavattoman vaikuttavasta ja viisaita havaintoja sisältäneestä kuvauksestasi. Olen varma että siinä on meille monelle kovasti tuttua, vaikka itse kunkin kokemukset ja kohtalot ovat tietysti myös yksilöllisiä.

      Hirvittävintä vanhoillislestadiolaisuudessa on ehdollinen rakkaus ja läheisten hylkääminen. Ne haavat eivät tahdo arpeutua.

      Kuuntelin radiosta herätysliikkeiden historiaa tutkineen emeritusprofessori Eino Murtorinteen haastattelua. Oli puhe J.V. Snellmanista ja hänen suhteestaan kirkkoon ja herätysliikkeisiin, joita hän sekä arvosti että kritisoi.

      Erityisen pahana piirteenä lestadiolaisuuden kohdalla Snellman oli pitänyt kahta seikkaa. Ensinnäkin sitä että siinä uskon kysymykset ja arvostukset ("oikeaoppisuus") menivät inhimillisen perheen ihmissuhteiden ohitse. Tätä Snellman oli pitänyt luonnottomana ja terveiden elämänarvojen vastaisena. Perhe ja sen sisäinen rakkaus ja hyväksyntä on se ydin, jolle koko yhteiskunnan terveys ja vakaus rakentuvat. Tästä syystä Snellman paheksui lestadiolaisuuden tapaa syrjiä ei-lestadiolaisia perheenjäseniä. Tämä toimintatapa oli siis tyypillistä lestadiolaisuudelle jo liikkeen varhaisina aikoina.

      Toisena paheksuttavana piirteenä Snellman oli pitänyt lestadiolaisuuden ja myös eräiden muiden herätysliikkeiden kulttuurikielteisyyttä.

      Omassa henkilökohtaiseessa henkilöhistoriassani olen kokenut syviä traumoja ankaran vl-lapsuuden ja -nuoruuden tähden. Erityisesti lestadiolaisten lähisukulaisten osoittama viha ja halveksunta on satuttanut, eikä se lakkaa haavoittamasta kun siihen törmää yhä uudelleen.

      Lapsuudessa syntyneet sidokset ja yhteenkuuluvuus on äärimmäisen herkkä psyyken alue, jota itseään ainoina todellisina uskovaisina pitävillä on tapana käyttää hyväksi voidakseen oikein kunnolla satuttaa ja haavoittaa toista.

      On vaikeaa ymmärtää, mistä syntyy se viha ja halveksunta jonka kohteeksi erilaisen tien valinnut joutuu omassa perheessä ja suvussa.

    • well

      Ihmisen korkein päämäärä, oli se sitten vaikka valaistuminen(kirkastus) tai viisaus, on kyky voida tajuta, että niin kuin on, on hyvin. Niin kauan kuin meitä häiritsee jokin, tai näemme muutoksen tarvetta, emme ole saavuttaneet tarvittavaa itsetuntemusta. "Tunne itsesi on koko tiede.", sanoi jokin filosofi.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      262
      16720
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5387
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2548
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2019
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1751
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      978
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      944
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      28
      850
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      43
      848
    Aihe