osa vai täysteho

"Täystehomitoituksessa talo pyritään lämmittämään pelkästään maalämmöllä ja käyttöveden huippuja tasataan sähköllä."

Ei pidä paikkaansa.
Yleensä täysiteholla tarkoitetaan että koko tarvittava lämmitysenergia tuotetaan maalämmöllä, kovimmillakin pakkasilla, kovinpien pakkashuippujenkin aikaan.

" Osatehomitoituksessa talo ja käyttövesi taas lämmitetään sähköllä ja maalämmöstä otetaa osa energiasta."

Taisitkin vitsejä vääntää.

Täystehon miinus on laitteen kalliimpi hankintahinta kun taas osatehomitoituksen suurempi sähkönkäyttö.



lisää: www.maalampofoorumi.fi
ja: www.sulpu.fi


Mielestäni "oikeaan tehoon" mitoitus on paras.
Eli siten että lämpöenergia riittää mieluusti ilman lisävastusta.
Ja siten että varaajan koko on sellainen ettei pumppu tee pätkäkäyntiä.
Ja siten että kuuma käyttövesi tehdään 100% maalämmöllä.
Mutta muutkin mielipiteet on toki sallittuja. ;-)

raksaaja--sh kirjoitti:

"Täystehomitoituksessa talo pyritään lämmittämään pelkästään maalämmöllä ja käyttöveden huippuja tasataan sähköllä."

Ei pidä paikkaansa.
Yleensä täysiteholla tarkoitetaan että koko tarvittava lämmitysenergia tuotetaan maalämmöllä, kovimmillakin pakkasilla, kovinpien pakkashuippujenkin aikaan.

" Osatehomitoituksessa talo ja käyttövesi taas lämmitetään sähköllä ja maalämmöstä otetaa osa energiasta."

Taisitkin vitsejä vääntää.

Täystehon miinus on laitteen kalliimpi hankintahinta kun taas osatehomitoituksen suurempi sähkönkäyttö.



lisää: www.maalampofoorumi.fi
ja: www.sulpu.fi


Mielestäni "oikeaan tehoon" mitoitus on paras.
Eli siten että lämpöenergia riittää mieluusti ilman lisävastusta.
Ja siten että varaajan koko on sellainen ettei pumppu tee pätkäkäyntiä.
Ja siten että kuuma käyttövesi tehdään 100% maalämmöllä.
Mutta muutkin mielipiteet on toki sallittuja. ;-)

Yleensä täysiteholla tarkoitetaan että koko tarvittava lämmitysenergia tuotetaan maalämmöllä, kovimmillakin pakkasilla ja että myös koko kuuman käyttöveden tarve katetaan maalämmöllä, aina.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Täystehomitoituksessa talo pyritään lämmittämään pelkästään maalämmöllä ja käyttöveden huippuja tasataan sähköllä."

Ei pidä paikkaansa.
Yleensä täysiteholla tarkoitetaan että koko tarvittava lämmitysenergia tuotetaan maalämmöllä, kovimmillakin pakkasilla, kovinpien pakkashuippujenkin aikaan.

" Osatehomitoituksessa talo ja käyttövesi taas lämmitetään sähköllä ja maalämmöstä otetaa osa energiasta."

Taisitkin vitsejä vääntää.

Täystehon miinus on laitteen kalliimpi hankintahinta kun taas osatehomitoituksen suurempi sähkönkäyttö.



lisää: www.maalampofoorumi.fi
ja: www.sulpu.fi


Mielestäni "oikeaan tehoon" mitoitus on paras.
Eli siten että lämpöenergia riittää mieluusti ilman lisävastusta.
Ja siten että varaajan koko on sellainen ettei pumppu tee pätkäkäyntiä.
Ja siten että kuuma käyttövesi tehdään 100% maalämmöllä.
Mutta muutkin mielipiteet on toki sallittuja. ;-)

Siis edellinen kirjoittaja totesi, että KÄYTTÖVEDEN huippuja tasataan vastuksella ei puhunut pakkaskausista.
Käytännön kokemuksesta voin sanoa, että mitoitettaessa täystehokone ja siitä se edellinen pienempi malli.

SHB-500 kirjoitti:

Siis edellinen kirjoittaja totesi, että KÄYTTÖVEDEN huippuja tasataan vastuksella ei puhunut pakkaskausista.
Käytännön kokemuksesta voin sanoa, että mitoitettaessa täystehokone ja siitä se edellinen pienempi malli.

perinteisesti täysiteho kattaa myös kaiken käyttöveden tarpeen, myös käyttöveden huipputarpeen.

Eli ei mitään saunakytkimien tarvetta yms.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Täystehomitoituksessa talo pyritään lämmittämään pelkästään maalämmöllä ja käyttöveden huippuja tasataan sähköllä."

Ei pidä paikkaansa.
Yleensä täysiteholla tarkoitetaan että koko tarvittava lämmitysenergia tuotetaan maalämmöllä, kovimmillakin pakkasilla, kovinpien pakkashuippujenkin aikaan.

" Osatehomitoituksessa talo ja käyttövesi taas lämmitetään sähköllä ja maalämmöstä otetaa osa energiasta."

Taisitkin vitsejä vääntää.

Täystehon miinus on laitteen kalliimpi hankintahinta kun taas osatehomitoituksen suurempi sähkönkäyttö.



lisää: www.maalampofoorumi.fi
ja: www.sulpu.fi


Mielestäni "oikeaan tehoon" mitoitus on paras.
Eli siten että lämpöenergia riittää mieluusti ilman lisävastusta.
Ja siten että varaajan koko on sellainen ettei pumppu tee pätkäkäyntiä.
Ja siten että kuuma käyttövesi tehdään 100% maalämmöllä.
Mutta muutkin mielipiteet on toki sallittuja. ;-)

Aivan varmaksi voin sanoa että yksikään maalämpöpumppu ei tuota kaikkea käyttövettä pelkästään maalämöllä vaan myös sähkövastuksia käytetään, jos joku valmistaja toista väittää hän valehtelee tai ei tiedä mitä puhuu.

Ongelma on siinä että käyttövettä tarvitaan usein kerralla suuria määriä, käyttövesi kuluttaa muistaakseni n. 40% talon lämmitykseen käytettävästä energiasta. Joskus laskimme töissä kuinka paljon öljyä menee kun kylpyammeen täyttää 40C asteisella vedellä, en vaan muista enää lukemaa, suhteellisen suuri se kuitenkin oli.

Lämmitysenergiaa tarvitaan tasaisesti kokoajan eikä varsinaisia piikkejä ilmene, tietysti talvella on kovia pakkasia mutta niistä selvitään uudessa talossa ilmastointikoneen esilämmityksellä ja hyvällä eristyksellä, vanhoissa taas sähkövastuksilla.

maglite kirjoitti:

Aivan varmaksi voin sanoa että yksikään maalämpöpumppu ei tuota kaikkea käyttövettä pelkästään maalämöllä vaan myös sähkövastuksia käytetään, jos joku valmistaja toista väittää hän valehtelee tai ei tiedä mitä puhuu.

Ongelma on siinä että käyttövettä tarvitaan usein kerralla suuria määriä, käyttövesi kuluttaa muistaakseni n. 40% talon lämmitykseen käytettävästä energiasta. Joskus laskimme töissä kuinka paljon öljyä menee kun kylpyammeen täyttää 40C asteisella vedellä, en vaan muista enää lukemaa, suhteellisen suuri se kuitenkin oli.

Lämmitysenergiaa tarvitaan tasaisesti kokoajan eikä varsinaisia piikkejä ilmene, tietysti talvella on kovia pakkasia mutta niistä selvitään uudessa talossa ilmastointikoneen esilämmityksellä ja hyvällä eristyksellä, vanhoissa taas sähkövastuksilla.

"Aivan varmaksi voin sanoa että yksikään maalämpöpumppu ei tuota kaikkea käyttövettä pelkästään maalämöllä vaan myös sähkövastuksia käytetään, jos joku valmistaja toista väittää hän valehtelee tai ei tiedä mitä puhuu."

Taidat olla sinä joka et tiedä mistä puhut. Omassa Lämpöässän pumpussa vastus on vain vikatapauksia varten. 250 litran veden lämpötilan nostoon 5 asteesta 38 asteeseen menee 9,6kWh energiaa, jonka maalämpöpumppuni korvaa noin 30-45 minuutissa, riippuen siitä mikä on talon muu lämmitystarve.

Öljyä tuohon menee noin 1 litra.

J

maglite kirjoitti:

Aivan varmaksi voin sanoa että yksikään maalämpöpumppu ei tuota kaikkea käyttövettä pelkästään maalämöllä vaan myös sähkövastuksia käytetään, jos joku valmistaja toista väittää hän valehtelee tai ei tiedä mitä puhuu.

Ongelma on siinä että käyttövettä tarvitaan usein kerralla suuria määriä, käyttövesi kuluttaa muistaakseni n. 40% talon lämmitykseen käytettävästä energiasta. Joskus laskimme töissä kuinka paljon öljyä menee kun kylpyammeen täyttää 40C asteisella vedellä, en vaan muista enää lukemaa, suhteellisen suuri se kuitenkin oli.

Lämmitysenergiaa tarvitaan tasaisesti kokoajan eikä varsinaisia piikkejä ilmene, tietysti talvella on kovia pakkasia mutta niistä selvitään uudessa talossa ilmastointikoneen esilämmityksellä ja hyvällä eristyksellä, vanhoissa taas sähkövastuksilla.

Jos vastuksen kytkentä on sellainen ettei se mene päälle kuin vikatilanteessa niin silloin ei sähköllä voida auttaa kulutushuippuissa. Tällaisessa laitteessa tehon on riitettävä kaikkeen ja aina. Tämä on toisaalta miinuspuoli kun joissakin tapauksissa voisi olla hyödyllistä käyttää sähkövastusta apuna.

vastus ei mene päälle kirjoitti:

Jos vastuksen kytkentä on sellainen ettei se mene päälle kuin vikatilanteessa niin silloin ei sähköllä voida auttaa kulutushuippuissa. Tällaisessa laitteessa tehon on riitettävä kaikkeen ja aina. Tämä on toisaalta miinuspuoli kun joissakin tapauksissa voisi olla hyödyllistä käyttää sähkövastusta apuna.

"os vastuksen kytkentä on sellainen ettei se mene päälle kuin vikatilanteessa niin silloin ei sähköllä voida auttaa kulutushuippuissa. Tällaisessa laitteessa tehon on riitettävä kaikkeen ja aina."

Joo, sitä kutsutaan täystehopumpuksi...ja sitä lisävastuksella lämmittämistä SUORAsähkölämmittämiseksi.

maglite kirjoitti:

Aivan varmaksi voin sanoa että yksikään maalämpöpumppu ei tuota kaikkea käyttövettä pelkästään maalämöllä vaan myös sähkövastuksia käytetään, jos joku valmistaja toista väittää hän valehtelee tai ei tiedä mitä puhuu.

Ongelma on siinä että käyttövettä tarvitaan usein kerralla suuria määriä, käyttövesi kuluttaa muistaakseni n. 40% talon lämmitykseen käytettävästä energiasta. Joskus laskimme töissä kuinka paljon öljyä menee kun kylpyammeen täyttää 40C asteisella vedellä, en vaan muista enää lukemaa, suhteellisen suuri se kuitenkin oli.

Lämmitysenergiaa tarvitaan tasaisesti kokoajan eikä varsinaisia piikkejä ilmene, tietysti talvella on kovia pakkasia mutta niistä selvitään uudessa talossa ilmastointikoneen esilämmityksellä ja hyvällä eristyksellä, vanhoissa taas sähkövastuksilla.

Kyllä maalämpöpumpulla saadaan tuotettua KAIKKI taloudessa tarvittava lämminvesi, on käytännön kokemusta. Eikä missään työllistämis piirissä laskeskelua tuollaiset työporukka laskelmat jätettävä aina ihan omaan tietoon vaan...
(Lisäksi on vaarallista täyttää kylpyammetta öljyllä.)

pikku vinkki kirjoitti:

"Aivan varmaksi voin sanoa että yksikään maalämpöpumppu ei tuota kaikkea käyttövettä pelkästään maalämöllä vaan myös sähkövastuksia käytetään, jos joku valmistaja toista väittää hän valehtelee tai ei tiedä mitä puhuu."

Taidat olla sinä joka et tiedä mistä puhut. Omassa Lämpöässän pumpussa vastus on vain vikatapauksia varten. 250 litran veden lämpötilan nostoon 5 asteesta 38 asteeseen menee 9,6kWh energiaa, jonka maalämpöpumppuni korvaa noin 30-45 minuutissa, riippuen siitä mikä on talon muu lämmitystarve.

Öljyä tuohon menee noin 1 litra.

J

250l vettä riittää normaalilla suihkun virtaamalla (0,2l/s), n. 20 minuutin suihkuun, jos suihku kestää 3-4 minuuttia ja kylpijöitä on 4 mitenköhän mahtaa vesi riittää?

jos ne mitoittaa niin