Tässä on vähän neuvoja ettei tule paha mieli eikä jää kaivelemaan että mitä pikku kisulille on tapahtunut sen jälkeen kun se on luovutettu uudelle omistajalle (mulla on huonoja kokemuksia uusista omistajista, ja toistakymmentä vuotta kokemusta kissojen hoidosta).
1. luovutusikä 12 vkoa, nuorempi kissa ei ole vielä oppinut emolta kaikkea ja tarvii emoa ja sisaruksiaan kehittyäkseen tasapainoiseksi ja ihmisrakkaaksi.
2. Muista pyytää kunnon hinta, sillä jos omistajalla ei ole rahaa maksaa hintaa, hänellä ei myöskään ole varaa kissan hoitamiseen. Fakta. Kissan hoito ei ole halpaa, eli 100 euroakin on suhteellisen pieni summa verrattuna kaikkiin tuleviin kuluihin.
3. Valota kissanhoitokuluja realistisesti uudelle omistajalle.
4. Älä silti luota sokeasti maksukykyiseen ostajaan. Tenttaa kissatietoja häneltä, anna yhteystietosi kysymyksiä varten.
5. Jos annat sisäkissan, pidä huolta siitä ettei se joudu ulkokissaksi.
6. Tee lista kissan allergioista, ruokavaliosta, ja PAINOTA että kissa voi KUOLLA jos se syö jotain sopimatonta. Tätä eivät kaikki kokemattomat kissan ottajat ymmärrä. Muun muassa yleisesti luullaan että kissoille voi antaa tavallista maitoa, mikä todellisuudessa on hyvin yleinen ruoka-aine allergia kissoilla. Pentujen kohdalla sellaista ei tule välttämättä edes ajatelleeksi.
7. Kysy onko perheessä pieniä lapsia/muita eläimiä. Vanha kissa ei välttämättä totu niihin.
8. Järkevintä on myydä kissa henkilölle jolla on ollut kissoja, ja joka puhuu niistä rakastavaan sävyyn. Välinpitämättömyys/huolehtivaisuus kyllä näkyy ja kuuluu kun vähän aikaa tenttaa.
9. Kerro että kissan nimeä ei saa vaihtaa uudessa kodissa. Periaatekysymys, ja ei turhaan sekoita kissan päätä muuttomylläkässä ja auttaa varmasti kissaa sopeutumaan uuteen kotiin.
...listaa saa jatkaa vapaasti tai kommentoida/kysyä jotain. Minä kunnioitan kissoja ja kaikkia eläimiä niin paljon että oli ihan pakko laittaa ohjeita kun löysin tämä keskustelusivun.
Jos edes yhdelle kissalle on hyötyä tästä niin 'mission accomplished':)
1. luovutusikä 12 vkoa, nuorempi kissa ei ole vielä oppinut emolta kaikkea ja tarvii emoa ja sisaruksiaan kehittyäkseen tasapainoiseksi ja ihmisrakkaaksi.
2. Muista pyytää kunnon hinta, sillä jos omistajalla ei ole rahaa maksaa hintaa, hänellä ei myöskään ole varaa kissan hoitamiseen. Fakta. Kissan hoito ei ole halpaa, eli 100 euroakin on suhteellisen pieni summa verrattuna kaikkiin tuleviin kuluihin.
3. Valota kissanhoitokuluja realistisesti uudelle omistajalle.
4. Älä silti luota sokeasti maksukykyiseen ostajaan. Tenttaa kissatietoja häneltä, anna yhteystietosi kysymyksiä varten.
5. Jos annat sisäkissan, pidä huolta siitä ettei se joudu ulkokissaksi.
6. Tee lista kissan allergioista, ruokavaliosta, ja PAINOTA että kissa voi KUOLLA jos se syö jotain sopimatonta. Tätä eivät kaikki kokemattomat kissan ottajat ymmärrä. Muun muassa yleisesti luullaan että kissoille voi antaa tavallista maitoa, mikä todellisuudessa on hyvin yleinen ruoka-aine allergia kissoilla. Pentujen kohdalla sellaista ei tule välttämättä edes ajatelleeksi.
7. Kysy onko perheessä pieniä lapsia/muita eläimiä. Vanha kissa ei välttämättä totu niihin.
8. Järkevintä on myydä kissa henkilölle jolla on ollut kissoja, ja joka puhuu niistä rakastavaan sävyyn. Välinpitämättömyys/huolehtivaisuus kyllä näkyy ja kuuluu kun vähän aikaa tenttaa.
9. Kerro että kissan nimeä ei saa vaihtaa uudessa kodissa. Periaatekysymys, ja ei turhaan sekoita kissan päätä muuttomylläkässä ja auttaa varmasti kissaa sopeutumaan uuteen kotiin.
...listaa saa jatkaa vapaasti tai kommentoida/kysyä jotain. Minä kunnioitan kissoja ja kaikkia eläimiä niin paljon että oli ihan pakko laittaa ohjeita kun löysin tämä keskustelusivun.
Jos edes yhdelle kissalle on hyötyä tästä niin 'mission accomplished':)
Vastaukset 6
Vanhimmat
että täällä välillä välitetään ihmisille faktoja näin etukäteen, jotta he oppisivat ymmärtämään, että kissaa ei voi luokitella miksi tahansa leluksi/sohvan koristeeksi tai täysin halvaksi/helpoksi eläimeksi, vaan sen eteen on raotettava myös kukkaron nyörejä ja tietysti annettava rakkautta. Lisäisin vielä, että kirjallinen sopimus kissan luovutuksesta on aina tervetullutta ainakin itseni kohdalla. Mikä estää maatiaiskissojen luovuttamista samaan tapaan, kuin rotukissojenkin. Maatiaiskissa tuntuu silloin paljon arvokkaammaltakin, kun se on ostettu ei otettu "kasvattajalta". Niin ja kissan antajan olisi tietysti hyvä kertoa kissan aikaisemmasta ruokinnasta ja yleensäkin kissalle sopivasta ruoasta. Ruokintakiellot on myös hyvä mainita, etteivät mene tietämättöminä antamaan kissalle esim. kanan luita.
No jos kaikki muut kohdat hyväksyisinkin, niin tuota nimi hommelia en ihan purematta nielisi. Se miksi kukin kissaansa kutsuu, ei tosiaankaan kuulu kasvattajalle. Jos kasvattaja moista vaatii, niin suosittelen kissan jättämistä kasvattajalleen. Kyllä näissäkin hommissa jokin järki pitää olla.
En oikein tiedä onko se kissan hoito nyt niin kallistakaan. Tai en minä sen hintaa oikeastaan edes laske, kerran viikossa vain käyn ostamassa koko viikon safkat ja parinkymmenen kilon hiekkasäkin tarvittaessa.
Kun on joka tapauksessa tilipäivän lähestyessä pankkitili tyhjä niin on loppujenlopuksi ihan sama maksaako kissan hoito 100mk/kk vai 100€/kk. Aina rahat jotenkin riittää mutta ylimääräistä ei koskaan jää, ihan tuloista riippumatta. Ja jos rahat loppuu kesken niin ensimmäisenä aina pitää tinkiä omista tarpeista. Se on vähän niinkun lapsen kanssakin, ei senkään hintaa ja arvoa lasketa sillä mitä se kuluttaa..
En itse ole maksanut kissoistani ollenkaan hankintahintaa. Yhdestä matkakulut sille joka sen toi, toisen hinnaksi tuli junalippu Hki-Kuopio (aika paljon toisaalta). Ja seuraava kissa syntyi noista edellisistä:)
Tuo nimihomma minuakin vähän ihmetytti. Mikä ihmeen järki siinä on? Eihän rotukoiriakaan kukaan oikealla nimellä - sillä kasvattajan antamalla virallisella - kutsu.
Entä miksi sisäkissasta ei saisi tulla ulkokissa?
Muuten kyllä ihan asiallinen lista, ei siinä mitään. Kissoja tosiaan otetaan aivan turhan usein ilman pienintäkään ymmärtämystä kissan elämästä. Eihän kissoja toisaalta opikaan tuntemaan ennen kuin on se oma, mutta kyllä jotain pohjatietoa tosiaan olisi hyvä omata ennen kissan hankintaa.
- No toi nimijuttu koskeekin näitä kissoja mitkä on olleet edellisellä omistajalla useita vuosia ja oppineet oman nimensä (esim. tulevat kutsuttaessa esiin niinkuin meillä tekevät).
Se onkin ihan eri asia, ja sitä puollan suuuuresti että kasvattajan antamaa nimeä (esim. Nöpönenä, Sinisilmä, Raita tai muu "pentunimi") ei tarvi pitää jos kerran kisu on vasta pentu ja se luovutetaan pentuna:) Meilläkin tolla yhdellä pojalla oli vähän aikaa kasvattajan antama nimi, joka sitten tietysti vaihdettiin oman oloiseen nimeen.
Rotukissoista en tiedä koska minulla on vain maatiaisia. Jos joku osaa kertoa, niin onko niillä kasvattajan antama pidempi tai virallinen nimi joka sitten pysyy "taustalla" esim. näyttelyissä, ja kissalla on eri kutsumanimi?
- Tuolla toisella jutulla tarkoitin sitä että sisäkissa ei opi tulemaan omin avuin toimeen, ei samanlaisesti kuin navetta tms kissat, jos se on vaan lekotellut kotona koko ikänsä ja saanut lämmintä ruokaa;)
- Minäkään en ole maksanut kissoistani mitään, ja yksi on entinen kulkukissa. Silti oletan että jos kissan ottaja maksaa kissasta kunnon summan, hän todella tahtoo sen lemmikiksi eikä luultavasti aio jättää kissaa mökille talveksi tms.
Mutta ihmismielen tiet on erikoiset, joten ikinä ei tietenkään voi olla varma.
- Ja kyllä meillä ainakin menee kissojen hoitoon paljon yksittäisiä rahasummia, esim. lääkärit on maksettava jos kissa leikataan tai sairastuu, kissanhiekka on suht.kallista ja sitäkin saa olla koko ajan ostamassa lisää... ainakin siltä välillä tuntuu;) Ruokapurkitkin on ihan hintavia, plus raksut, matokuurit, vitamiinit... noh, siinä niitä olikin.
Eikä oikeastaan se pelkkä raha, vaan se työ... kissan hiekkalaatikko pitää pestä säännöllisesti, lautaset pestä, lattiat puhdistaa, omat vaatteet puhdistaa karvoista... Puhumattakaan siitä jos kissa päättää pyyhkiä takapuolensa eteisen mattoihin.
Eli täytyy toivoa että kaikki jotka Suomessa ottaa kissan, ymmärtää että se ei ole niin helppohoitoinen (tai itsestään huolen pitävä)lemmikki kun välillä väitetään... Mutta sitäkin rakastettavampi:)
Kiitoksia kommenteista:) Lisää?
vähän mutta asiaa - tai paljonhan tuossa tekstiä oli:o).
Kyllä rotukissapuolella se "hieno nimi" kulkee vain papereissa ja kutsumanimi on se jota käytetään - usein nimi on jotenkin johdateltu virallisesta tai sitten se vaan tulee jostain;-))
Itse en juurikaan anna edes kutsumanimiä pennuilleni ennen myyntiä, vaan jokainen sitten valitsee omanlaisensa. Ne jotka meiltä ovat syystä tai toisesta aikuisena muuttaneet, ovat tietysti pitäneet omat kutsumanimensä myös uudessa kodissaan.
Tuota aloittamaasi valistusta toivon sinun vievän eteenpäin muuallakin kuin tällä palstalla, se on sitä oikeaa asennetta:o)
Kiitos, Mamma39! =)
Ajattelinkin tuossa, että kunhan lisään sun (ja myös muiden) kirjoittamat tiedot ja osan kommenteista tuohon omaan listaani, niin sitä kelpaa sitten levittää kissapalstoille ja muuallekin jos mahdollista. :)
*