Aborttini tapahtui viime vuoden puolella, enkä ole sen jälkeen miehiin päin oikein katsellutkaan. Tapasin kuitenkin jokunen aika sitten miehen, joka on sitkeästi jaksanut ujuttautua elämääni. Ollaan hetki tapailtu ja vaikka minä jarruttelen ja pelkään, suhteeksi tämä on nyt muodostumassa. Nyt en kuitenkaan uskalla kertoa hänelle abortistani. Hän aavistaa, että jotain surullista taustallani on, mutta ei kysele kun en kerran halua kertoa. Ehkäpä jos aikaa abortista olisi kulunut enemmän, en edes tuntisi tarvetta kertoa. Kuitenkin varovaisuuteni tässä suhteessa on välillä aika silmiinpistävää. Hän pitää minua iloisena ja lämpimänä naisena, jota kyllä olenkin, ja ihailee hyväsydämisyyttäni. Miten ihmeessä voin kertoa hänelle abortista? Kaiken lisäksi hän on katolilainen ja hyvin perhekeskeinen ihminen. En minä aborttiani kadu tai häpeile enkä edes välitä muiden mielipiteistä. Mutta hänen mielipiteestään välitän. Pelkään myös omaa kovaa pettymystäni, jos hän suhtautuu kovin negatiivisesti; haluan kuitenkin kumppanikseni ennen kaikkea ihmisen, joka on kypsä ja avarakatseinen eikä tuomitseva. Onko kellään muulla ollut tällaista ongelmaa? Miten uusi kumppani on reagoinut?
Uusi
kumppani
2329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo eipä se ihan helppoa ole kertoa, vaikka itse on asian kanssa jo elänyt ja asia on tullut koko ajan mukana. Mutta suosittelen että kerrot. Itselläni asian kertominen tapahtui, sen jälkeen kun ensikertaa harrastimme seksiä, samantien tunteet iski pintaan ja mä itkin ja kerroin aivan kaiken, kun tämä oli eka kerta uuden miehen kanssa sitten abortin jälkeen josta on kulunut jo kohta 2vuotta. Mies suhtautui asiaan hyvin, tokaisi vain että en ihan tollasta osannut odottaa... Mutta hyvä että se tuli heti esille, nyt toinen ymmärtää jos itku tulee kun katsoo jotain lapsi aiheista tv ohjelmaa esim. näin on käynyt.
Silloin yöllä myös juttelimme kaikesta muustakin, ja sillon myös pelkäsin aivan hirveästi että nyt mä menetän semmoisen ihmisen johon haluiaisin oikein kovin tutustua ja johon olin jo onnistunut ihastumaan ihan kympillä.
Tämä avautuminen tapahtui tammikuussa ja edelleen pidetään yhtä.
Eli jos mies on sun arvoinen se kestää sun menneisyyden!!! Yritä edes kertoa! Tsemppiä...
Itse en nähnyt mitään syytä kertoa miehelleni edellisessä elämässä tapahtuunesta abortista. Kerran sitten avauduin asiasta ja mies otti sen ihan hyvin. Edelleenkään en tosin tiedä hänen kantaansa asiaan vaikka olenkin sitä yrittänyt kysellä. Olemme yhdessä edelleen ja nyt on oma toivottu lapsi tulossa.