Mikä minussa on vikana?

hyvinepätoivoinen

Mikä on vikana, kun olen 17.5-vuotias poika ja olen huoneessani kaiket päivää? En käy töissä, lopetin lukion ja vanhemmat valittaa. Minulla ei ole ystäviä. Jos kotiin tulee vieraita ihmisiä, niin olen todella ujo heidän seurassa. Inhoan työelämää, ellei se tapahdu isän työpaikalla josta saa hyvää palkkaa.

Olen varma myös siitä että kun olen saanut lahjakkuuteni ulos, niin vapaudun ja pystyn olemaan oma itseni ihmisten ilmoille. Kehityksen lopputulos on tyytyväisyys ja en ole ollenkaan tyytyväinen.

En tiedä missä olen lahjakas, mutta olen ehdottomasti luova ihminen ja taiteilija. Olen soittanut kitaraa ja biisintekijänä saattaisin olla hyvä, mutta en ainakaan vielä sitäkään osaa ollenkaan. En ole oikein mistään kiinnostunut paitsi seksistä.

Kyllähän brittiartisti Morrisseykin oli lapsena todella yksinäinen ja eristäytyi 19-vuotiaana huoneeseensa ja laiskotteli vuosia ja nyt hänellä menee todella hyvin. Kaikki ovat valittaneet minulle, mutta mitä minä omalle kehitykselleni voin. Tuleeko hämmennykseen selvennystä sitten kun olen 18 tai 19 eli aikuinen? Onko minkäänlaisia vinkkejä tällaiseen outoon, epätoivoiseen tilanteeseen?

9

1192

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mut sillä

      erotuksella että kun olen tarpeeksi rentoutuneessa tilassa alan laulaa. Tai soittaa pianoa, tai lukea. Noitahan mä niinku tykkään tehhä, ja oon mä karaokessakin käyny (...), mutku ei ne oikein mua kuunnellu, kun mun tyyli, kappalevalinnat ja itsetunto oli ennen kohdeyleisöön nähden pikkasen perseellään. Kunhan mä vähän tästä vielä kasvan täyteen mittaani ja lepään hiukka, niin mä saan ne kaikki kohdalleen, ja sit ne kuuntelee mua.

    • Sama täällä

      Siis huh, olet aivan kuin minä, tai siis minä olen aivan kuin sinä! Aika hyvin osuu kaikki kohdalleen. Aika järkkyy lukea kun tekstisi oli kuin minun kirjoittamani.

      Itse olen 20v, poika myös. Kaikki päivät löhnään huoneessani, en koskaan mene minnekkään. Ei mitään harrastuksia edes minne menisin. Ainostaan kauppakäynnin ajaksi poistun kotoa. En myöskään käy töissä eikä edes kiinnosta. Itselläni ei ole kuin peruskoulu käytynä, sen jälkeen yritin päässä opiskelemaan pariin paikkaan mutta kun en päässyt niin lopulta opiskelu jäi ja haistatin paskat koko touhulle. INHOAN kouluja/opiskelua ja työelämää ja kartan näitä viimeiseen pisaraan asti. Rahaa ei paljoa tietenkään mistään saa mutta en pidä rahaa oikeastaan kovin isossa arvossakaan. Ja myös minun vahnempani valittavat nykytilanteestani, etenkin siitä kun en opiskele ja yritä hankkia työtä. Minulla ei myöskään ole yhtään ystäviä. Ainoat puolituttu kaverit olivat joskus peruskouluaikoina mutta sinne ne myös jäivät, eli ei kavereita nykyään ole.

      Itse tunnen että sisälläni kytee myös lahjakkuus joka haluaa päästä ulos ja kasvamaan. Olen myös sitä mieltä että kun olen saanut lahjakkuuteni ulos niin vapaudun ja pystyn lopulta olemaan oma oikea itseni. Itse tiedän mikä tämä lahjakkuuteni on, piirtäminen. Nyt vain pitää hioa sitä kunnes se saavuttaa tason johon olen itse tyytyväinen. Tällä hetkellä en tunne olevani vielä niin hyvä kuin pystyisin olemaan. Itse olen jo nuoresta lähtien ollut aina kiinnostunut piirtämään ja olen aina pitänyt siitä selvästi enemmän kuin tavalliset harrastelijat. Kun piirrän niin tunnen olevani omassa maailmassa, se on minun elementtini jossa minä voin loistaa ja nautin siitä. Mutta semmoinen omituinen juttu minulla on että en halua näyttää piirrustuksiani muille, tiedä häntä? Omasta mielestäni teen niin siksi koska en tunne olevani tarpeeksi hyvä taidoiltani että voisin vielä näyttää kenellekään piirrustuksiani. Sitten kun tunnen olevani riittävän hyvä niin voin kuviani näyttää jollekin. Mielestäni tämä on vähän hölmöä mutta sille en voi mitään.

      Olen itse myös taiteilija ja luova. Olen myös aika mietiskelijä ja ajattelija. Mietin maailman asioita ja arvoja, ja minulla on niin "outoja" mielipiteitä kaikesta että aika usein joudun riitoihin palstoilla jos kirjoitan sinne oman mielipiteeni jostakin asiasta. Toisinajattelijoista kun ei pidetä, pitäisi kulkea muiden mukana massassa kuin pässit narussa sinne minne muutkin.

      Piirtämisen lisäksi en itse ole oikeastaan kiinnostunut muusta kuin seksistä. Joka päivä tulee netistä katseltua yhtä ja toista ja ajttelen seksiä todella paljon ja tietty haaveilen siitä että ehkä joskus sitäkin pääsisi harrastamaan...

      Joo, mutta kumminkin. Mielestäni sinussa tai minussa ei ole mitään vikaa. Tiesitkös sen että taiteilijat ovat todella usein omituisia enemmän tai vähemmän. Yleensä erikoiset ihmiset joilla on jokin luova lahjakkuus ovat sellaisia.

    • rohkeasti eteenpäin

      Minulla on ollut Sinun iässä samat ongelmat ja nykyään 46 vuotiaana olen kaupan alalla ja teen vaativaa työtä ja kiitosta tulee ja on hyvä palkka. Älä suotta murehdi. Itsellänikin on ollut ongelmia seksin suhteen kun ajattelin aina sitä, mutta työ on antanut haastetta ja sekin on nyt ok. Olin hirveän ujo nuorena ja punastuin heti kun joku vilkaisikin minuun. Olin hyvin kiusaantunut jos joku kiinnitti katseensa minuun. Nyt vanhempana jo toivoisi että joskus joku vielä kiinnostuisi eli nyt on ongelma toisin. Siispä katso rohkeasti eteenpäin ja nauti kesästä ja kavereista. liity heidän seuraan ja harjoittele elämään toisten kanssa. Jos punastuu niin älä kiinnitä huomiota siihen vaan jatka vaan puhumista. Osallistu eri harrastuksiin sillä onnistuminen tuo rohkeutta ja kasvattaa itsetuntoa. Kannattaa harrastaa jotain. Kerrot, että olet luova ihminen. Itse olen pärjännyt kaupan alalla juuri noiden ominaisuksien avulla. Myös mainosalalla kaivataan luovia henkilöitä ja varmaankin kirjailijat ja toimittajat ovat luovia.Myös opetuslalla olisi varmaan kysyntää. Kerrot, että pidät musiikista. Se on ala jossa tarvitaan aina uusia kykyjä.Olen sitä mieltä, että Sinussa on ainesta. Sitten kun olet 46 niinkuin minä niin sovitaanko, että rohkaiset silloin jotain toista. Itse en silloin enää ole varmaan rohkaisemassa, mutta tälläistä tämä kiertokulku on.Onnea ja menestystä ja hyvää kesää. T:Ystäväsi

    • semmu

      "Kyllähän brittiartisti Morrisseykin oli lapsena todella yksinäinen ja eristäytyi 19-vuotiaana huoneeseensa ja laiskotteli vuosia ja nyt hänellä menee todella hyvin. Kaikki ovat valittaneet minulle, mutta mitä minä omalle kehitykselleni voin."

      Juuri sinä voit jotain omalle kehityksellesi. Ei sille kukaan muukaan mitään voi. On sinun oma asiasi mikä sinusta tulee. Voit joko pysyä siellä huoneessa, murjottaa, eristäytyä muusta maailmasta, kuunnella ihmisten valitusta. Lopuksi sinusta tulee joko erittäin yksinäinen tai katkera tai kenties jotain suurta. Vaikka joku suuri artisti onkin tehnyt samaa, älä kuvittele että pääset juuri mitään tekemättä samaan pisteeseen. Siinä täytyy olla jo onnikin myötä.

      Vanhemmat valittavat koska välittävät ja ovat huolissaan, valittaminen on vain vähän huono tapa näyttää se. Eivät vain tiedä mitä muutakaan voisivat tehdä? Et juuri anna heille muuta vaihtoehtoa kuin nalkuttaminen?

      Sillä ei ole paskan väliä kuinka vanha olet. Selventymistä ei tule sen mukaan minkä ikäinen olet vaan sen mukaan paljonko teet töitä sen eteen. Tuota vauhtia maailmasi ei selkiinny ikinä. Sanoit etä et käy töissä ja lukionkin lopetit. Mitä sulla oikein liikkuu päässä? Miten kuvittelet että tässä elämässä pärjää, että tässä elämässä saavuttaakin jotain? Joka asiaan tarvitaan nykyään rahaa ja jos sitä ei ole... Noh, sanotaanko näin että paskempi homma.

      Nyt ylös sieltä sängyn pohjalta ja ulos ja ala nauttia elämästä! Jos todella tahdot jotain, tee jotain sen eteen, ei se kuule ajatuksiasi ja tule luoksesi :).

      • elämä on

        Ei koulu ole kaikkea, moni käy koulua pitkään, jopa yliopiston ja toteaa ettei siitä ollut mitään hyötyä tai ainahan opiskelusta on hyötyä, mutta ammatinvalinta ei aina tule opiskelun kautta. Itse jätin lukion kesken ja en kadu lukion keskeen jättämistä, ei mitään järkeä olla koulussa, jos vihaa sitä päivittäin.

        Työelämään vaan ihmiset, jotka ette tykkää koulun penkeillä istumisesta, rankimman ruumiillisen työn kautta oppii parhaiten.
        Itse nautin nykyään työssäkäyvänä joka päivästä kuin seksistä verrattuna koulu aikoihini.

        Armeija opetti minulle ainakin erittäin paljon elämän arvoista, toisille sekin on täysi hermoromahdus.


      • semmu
        elämä on kirjoitti:

        Ei koulu ole kaikkea, moni käy koulua pitkään, jopa yliopiston ja toteaa ettei siitä ollut mitään hyötyä tai ainahan opiskelusta on hyötyä, mutta ammatinvalinta ei aina tule opiskelun kautta. Itse jätin lukion kesken ja en kadu lukion keskeen jättämistä, ei mitään järkeä olla koulussa, jos vihaa sitä päivittäin.

        Työelämään vaan ihmiset, jotka ette tykkää koulun penkeillä istumisesta, rankimman ruumiillisen työn kautta oppii parhaiten.
        Itse nautin nykyään työssäkäyvänä joka päivästä kuin seksistä verrattuna koulu aikoihini.

        Armeija opetti minulle ainakin erittäin paljon elämän arvoista, toisille sekin on täysi hermoromahdus.

        En muistaakseni puhunut koulun tärkeydestä vaan siitä, että elämässä ei ikävä kyllä mitään saa ilman rahaa. Ja elämän synkkä tosiasia alkaa olla myös se, että ilman minkäänlaista koulutusta ei myöskään saa töitä. Paitsi huonosti maksettuja hanttitöitä, joissa eteneminen kestää vuosikymmeniä.

        Sinulla on käynyt tuuri kun olet hyviä töitä löytänyt. Monille se ei vain ole niin helppoa. Jos kaikkein helpoimmalla tahtoo päästä, vetää koulun edes nippa nappa läpi. Ei lukiossa tarvitse ammatti selkiytyä, ei minullakaan selkiytynyt. Vasta välivuonna sen jälkeen, toiset joutuvat menemään moneenkin kouluun ennenkuin tajuavat mikä on omaa.

        Tietenkin ihmisestä kiinni. Jos ei halua käydä kouluja, menee sitten töihin, mutta omasta mielestäni lukion kesken jättäminen on... tuota... miksi sitä sanoisi. Sinisilmäisyyttä ehkä näin ensimmäiseksi.


      • asdasdasdad
        semmu kirjoitti:

        En muistaakseni puhunut koulun tärkeydestä vaan siitä, että elämässä ei ikävä kyllä mitään saa ilman rahaa. Ja elämän synkkä tosiasia alkaa olla myös se, että ilman minkäänlaista koulutusta ei myöskään saa töitä. Paitsi huonosti maksettuja hanttitöitä, joissa eteneminen kestää vuosikymmeniä.

        Sinulla on käynyt tuuri kun olet hyviä töitä löytänyt. Monille se ei vain ole niin helppoa. Jos kaikkein helpoimmalla tahtoo päästä, vetää koulun edes nippa nappa läpi. Ei lukiossa tarvitse ammatti selkiytyä, ei minullakaan selkiytynyt. Vasta välivuonna sen jälkeen, toiset joutuvat menemään moneenkin kouluun ennenkuin tajuavat mikä on omaa.

        Tietenkin ihmisestä kiinni. Jos ei halua käydä kouluja, menee sitten töihin, mutta omasta mielestäni lukion kesken jättäminen on... tuota... miksi sitä sanoisi. Sinisilmäisyyttä ehkä näin ensimmäiseksi.

        Ei ainakaan minun kohdallani ollut sinisilmäisyyttä. Inhosin koulua perin pohjin enkä kuulunut sinne.


      • semmu
        asdasdasdad kirjoitti:

        Ei ainakaan minun kohdallani ollut sinisilmäisyyttä. Inhosin koulua perin pohjin enkä kuulunut sinne.

        Sanoin vähän huonosti yleistäen. Toki riippuu aivan ihmisestäkin, kaikille se ei vain istu. Jos se ei sovi niin ehkä sitten mieluummin kannattaa lopettaa. Ja hankkia töitä jos vain löytää, mutta se minua ihmetyttää kun tässä tapauksessa ei tehdä yhtään mitään. Odotetaan että vuori tulee luo.


    • tyttö -87

      Samaa vikaa minussakin. Odottelen sinun laillasi lahjakkuuteni totaalista ulospurkautumista.
      Olen luova kirjallisesti ja musiikillisesti. Löllöän kaiket päivät huoneessani, ja kirjoitan "kirjoja". Muutaman olen lähettänyt jo kustantajallekin, ja ideoita on loputtomasti. Lisäksi soitan pianoa, ja kehittelen aina välillä jotain omaa.
      Käyn kyllä lukiota ihan hyvällä menestyksellä, mutta kavereita ei juuri ole. Ja ujous vaivaa myös.
      En oman tilanteeni näennäisessä kurjuudessa osaa oikein lohduttaa sinua, koska tiedän, mitä tämä epätoivoisuus pahimmillaan on. Siksi sanonkin vain: koeta kestää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      262
      16685
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5370
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2545
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2010
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1742
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      975
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      941
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      28
      849
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      43
      843
    Aihe