suurennuslasissa

Jos olet vanhoillislestadiolainen, olen kyllä positiivisesti yllättynyt asenteestasi. Juuri tuollainen ajattelutapa tuntuisi olevan Jumalan Sanan mukaista ja minun käsitykseni mukaan on lisääntymässä vl-piireissä (tosin on tiukan linjan lakihenkistä näkemystä myös vallalla). Vanhoillislestadiolainen siskoni päätyi strerilisaation, koska hänen terveytensä ja voimansa loppuivat suurehkon lapsikatraan kanssa. Nyt hän jaksaa huolehtia lapsistaan ja itsestään paljon paremmin. En voisi todellakaan ymmärtää, jos joku uskonveli tai sisar häntä siitä paheksuisi tai taivaspaikan häneltä olisi viemässä.

ei ole vielä yhtään mikään ... hedelmöittymiseen tarvitaan aina X ja Y-kromosomit, joista X-kromosomi tulee äidiltä ja Y-kromosomi isältä. Entisaikaanhan ja vielä nykyäänkin miehet sysäävät vastuun lapsen sukupuolesta äidille. Kuitenkin se on täysin isän kromosomeista kiinni, kumpaa sukupuolta tuleva lapsi on. Että eipä siitäkään enää tarvitse naista syyttää.

Minusta ehkäisy on ok juttu, tietyillä ehdoilla tottakai, johon kuuluvat mm. terveydelliset, sosiaaliset, taloudelliset syyt. Ehkäisykeino abortti ei kuitenkaan ole.

Raamattu ei ehkäisyä lue synniksi kirjoitetun Jumalan sanan muodossa. Joskin voimallisesti kehottaa lisääntymään ihmisiä ja korostaa lapsen uskoa ja lapsen käsittömätöntä arvoa sielun autuuden näkökulmasta.
Merkittävimmät kannanotot lisääntymiseen kirjoitetun Jumalan sanan muodossa ovat:
-Lisääntykää ja täyttäkää maa
-Lapset ovat herran lahja ja kohdun anti
-Minä(Jumala)tunsin sinut jo äitisi kohdussa

Kanta ehkäisyyn on vl-lestadiolaisuudessa vaihdellut jonkin verran herätysliikkeen historian
aikana. Pääasia on aina ollut Jumalan asettama lisääntyminen avioliiton sisällä. 1900 luvun alkupuolella ja n.1960 luvulle saakka naiset ajoittivat raskauksiaan biologisin rytmein, selibaatilla, imettämisellä ym. luonnon konsteilla.

Ehkäisykannassa on nähtävissä kiristymistä 1960 luvulta alkaen joka huipentui 1970 luvulla jolloin
seurakunnan mielipide ohitti kuolemaanjohtavassakin tilanteessa yksilön omantunnon oikeuden. PM 14.2.1979. Jos nainen tai lapsi kuolevat raskauteen tai synnytykseen he pääsevät taivaaseen.

1980 luvulla ER pehmensi vl-liikkeen kantaa ja hyväksytti selibaatin uskovaisen synnittömäksi menetelmäksi säästää vaimoa.
Vuonna 2005 oli PM:ssä luettavissa prof. kärkölän kanta joka sallii ehkäisyn ylitsepääsemättömän esteen edessä.

Sinällään ehkäisykanta vl-lestadiolaisuudessa on komplisoitunut ja kannan päämäärä ei ole tiedossa.

Ilmaan jää mm. seuraanvanlaisia kysymyksiä:

Kuinka merkittävä osa ajallisella elämällä on verrattuna luottamuksella Jumalan johdatukseen? Esim. tilanteessa jossa perhe on suurissa taloudellisissa ja henkisissä vaikeuksissa kuinka pahaksi tilanteen voi päästää luottamalla Jumalan johdatukseen tai milloin elämää ruvetaan järjestelemään järkeäkin käyttäen?

Toisekseen onko ehkäisyn kiellon päätarkoitus maksimaalinen lisääntynen? Esim. Jos tavoite on maksimaalinen lisääntyminen ehkäisyllä voidaan monessa tilanteessa perhekokoa kasvattaa suuremmaksi? Esim. Naisen synnytyselimet vairioituvat monen peräjälkeisen raskauden seurauksena ja nainen menettää hedelmällisyyden. Lapsia kerkeää syntä vaikkapa 4 kpl. Kun ehkäisyä käytetään välttämään peräjälkeisiä raskauksia voi naisen hedelmällisyys jakaantua vaikkapa 25 vuoden ajalle ja perhekoko on 10 lasta.

Kirjoitettu Jumalan sana ei tunne ehkäisyä syntinä
mutta Jumalan sana kehottaa lisääntymään Jumalan varjelukseen luottaen.
Lisäksi Jumala ilmoittaa että hän tuntee ihmisen naisen kohdussa, elikkä ei aiemmin. Ihminen on saanut alkunsa vasta hedelmöittymisen jälkeen.
Jumala ei tunne ihmisen sielua varastoituneena miehen lisäkivekseen tai naisen munasoluun, irrallisiin siemeniin. Jumala tuntee ihmisen kun solut kohtaavat ja uusi elämä alkaa.

Täydellisen ehkäisykiellon logiikalla myös hedelmällisyyshoidot tulisi nähdä syntinä. Hedelmöityshoitoja käyttävä ei kulje sallimuksen jälkeen, koska hän ottaa "Jumalallisia" voimia hallintaansa ja pyrkii muokkaamaan elämän syntyä.