Yliopistovaihdoista haluaisin kysellä sen verran, että kuinka helppoa tai vaikeaa on päästä vaihtoon tiettyyn / tiettyihin kohteisiin, eli juuri siihen unelmapaikkaan mistä on itse eniten kiinnostunut? Kyseessä todennäköisesti yliopiston kahdenväliset vaihdot. Tietoa, kokemuksia, asiallisia arvauksia?
Olen aiemmin hakenut pariin lyhyeen vierailuohjelmaan eri tahojen kautta, ja niihin pääsy on kaatunut joko jo hakemukseen tai viimeistään haastatteluun, eli en ilmeisesti ole kovin nerokas markkinoimaan sitä miksi juuri minut pitäisi valita (sitä kun on vielä tylsä nörttikin eikä elävä elovenamainos). :p Kannattaako edes elätellä toiveita yliopistovaihdosta, vai onko jokaisella kiinnostuneella hyvä mahdollisuus päästä vaihtoon? Miten suhtautuvat siihen, että etsii paikan itse, jos valmiit vaihtoehdot eivät tärppää?
Yliopistosta en viitsisi vielä kysellä, kun en siellä edes opiskele; muutaman vuoden päästä opiskelujen jatkaminen saattaisi olla ajankohtaista (jos yrittäisi päästä erillisvalinnassa jatkamaan aiemmasta tutkinnosta maisteriksi, tai vaikka pääsykokeiden kautta lukemaan jotain ihan muuta), ja kun ulkomaille tekisi mieli niin aina parempi jos se järjestyisi siinä samalla.
Vai olisiko sittenkin helpompaa alkaa säästämään, että saisi kustannettua itsensä vuodeksi kielikurssille? Tutkintoon johtava opiskelu ulkomailla ei tunnu taloudellisesti mahdolliselta tai muutenkaan mielekkäältä.
Olen aiemmin hakenut pariin lyhyeen vierailuohjelmaan eri tahojen kautta, ja niihin pääsy on kaatunut joko jo hakemukseen tai viimeistään haastatteluun, eli en ilmeisesti ole kovin nerokas markkinoimaan sitä miksi juuri minut pitäisi valita (sitä kun on vielä tylsä nörttikin eikä elävä elovenamainos). :p Kannattaako edes elätellä toiveita yliopistovaihdosta, vai onko jokaisella kiinnostuneella hyvä mahdollisuus päästä vaihtoon? Miten suhtautuvat siihen, että etsii paikan itse, jos valmiit vaihtoehdot eivät tärppää?
Yliopistosta en viitsisi vielä kysellä, kun en siellä edes opiskele; muutaman vuoden päästä opiskelujen jatkaminen saattaisi olla ajankohtaista (jos yrittäisi päästä erillisvalinnassa jatkamaan aiemmasta tutkinnosta maisteriksi, tai vaikka pääsykokeiden kautta lukemaan jotain ihan muuta), ja kun ulkomaille tekisi mieli niin aina parempi jos se järjestyisi siinä samalla.
Vai olisiko sittenkin helpompaa alkaa säästämään, että saisi kustannettua itsensä vuodeksi kielikurssille? Tutkintoon johtava opiskelu ulkomailla ei tunnu taloudellisesti mahdolliselta tai muutenkaan mielekkäältä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tulevaisuudessa ja nytkin kaikki vaihto-ohjelmat ja nyt niitä on vähennetty.
eli uudet opiskelijat joutuvat opiskelemaan tiukkassa tahdissa ja ei ole enää aikaa joo-joo-sopimuksiin eikä vaihto-ohjelmiin.
joo-joo-sopimuksiin tuli myös rajoitus eli noin 3 kurssia voi korkeintaan suorittaa.
ja asumislisän.
Samaa se on, opiskeletko Tampereella tai Saksassa. Sitä paitsi Saksassa on vähän halvempi kuin Suomessa jo!
En oikein ymmärrä, miten ajattelit hakea yliopiston kahdenvälisiä paikkoja kun et edes opiskele yliopistossa(??). Vastaan siitä huolimatta.
Siis, jotta voi hakea yliopiston kahdenvälisiä paikkoja niin on tiettyjä kriteerejä. Ensinnäkin pitää olla takana hyvä opintomenestys (ei kuitenkaan mikään huikea), tietty määrä suoritettuja opintoja, lisäksi sinun pitää saada hyväksytettyä opintosuunnitelmasi professorillasi ja kirjoittaa perustelukirje. Haastattelua ei ole, eli riittää jos pystyt paperilla itsesi ilmaisemaan tarpeeksi hyvin. Se, miten todennäköistä on päästä juuri haluamaasi kohteeseen, riippuu kohteesta. Itse pääsin haluaamaani kohteeseen. Hakijoita oli 59 ja pääsijöitä 11 tänä keväänä ja syksyllä olen lähdössä. Australiaan ja Uusi-Seelantiin pääseminen on kaikista vaikeinta. Jos olet kiinnostunut muistakin kohteista, voin niiden pääsyprosentteja tältä vuodelta listata tänne.
Valmiin paikan etsiminen on mahdollista, mutta siihen et saa kuin todella pienen summan rahaa yliopistolta eli kyseessä ei ole enää kahdenvälinen vaihto. Tapauksessasi luulisin, että viisainta voisi kuitenkin olla alkaa säästää rahaa vuoden kielikurssiin.
Kiitos vastauksesta, valaisi tuota hakuprosessia ihan mukavasti. Kiva että pääsit haluamaasi kohteeseen!
Olen tällä hetkellä määräaikaisessa työssä, ja mietin mitä tekisin sitten kun se loppuu. Yliopistoon pyrkiminen ja sitä kautta vaihto-opiskelu on yksi vaihtoehdoista.
Opiskelen ulkomailla ja yksi kaverini paasi Saksaan vaihtoon, vaikka oli reputtanut ison kasan kursseja (mm. saksankurssit). Itse paasin myos vaihtoon haluamaani paikkaan. Yliopistoilla ei ollut keskinaista sopimusta, joten jouduin pyytamaan sellaisen tekemista. Sen jalkeen kaikki kavi helposti: koska olin itse pyytanyt tata paikkaa, minulla ei ollut kilpailijoita. Sain siis apurahan, eika ole tarvinnut kirjoitella yhtakaan kirjetta tai kayda ensimmaisessakaan haastattelussa. Omalle yliopistolleni on ihan sama, missa luuraan, kunhan vain maksan puolet lukuvuosimaksustani. Itse vain huolehdin opintosuoritusten riittavyydesta. Helppoa kuin heinanteko.
Voi mennä myös free-moverina ja saa mukaan noin 340 euron avustuksen, mutta silloin joutuu itse maksamaan ulkomaisen yliopiston lukukausimaksut.
Missä yliopistossa opiskelet? Meidän yliopistossa (Joensuu) pääsee vaihtoon jokainen, jolla on kiinnostusta. Vaihtokoordinaattori on tämän luvannut. Joskus voi olla, ettei pääse juuri sinne, jonne eniten haluaisi, koska joihinkin kohteisiin otetaan vain rajoitettu määrä opiskelijoita. Itse olen ollut vaihto-opiskelijana ja pääsin täsmälleen sinne minne halusinkin. Nyt olen varannut toisen vaihdon ja sekin on se, jonne haaveilin pääseväni. Vaihto-ohjelmani ovat olleet Nordplus ja Erasmus. Haastatteluja ei ole vaadittu. Joku englanninkielinen perustelu omalle vaihdolle piti olla, mutta sen ei tarvitse olla mitenkään persoonallinen.
En tunne paljoa muiden yliopistojen opiskelijoita, mutta joidenkin kertomusten perusteella muuallakin on vaihtoon pääseminen helppoa. Onkohan sinulla jotenkin ongelmana se, kun käsittääkseni olet ollut poissaolevana yliopistossa.
Monet on hakenut useasti.
En opiskele yliopistossa (ainakaan vielä), mutta yritin vähän etukäteen kartoittaa mahdollisuuksia vaihto-opiskelusta, jos tästä jälleen opiskelemaan päädyn. Ne vierailuohjelmat joihin olen aiemmin pyrkinyt eivät siis olleet haettavissa yliopiston kautta, vaan kaupungin ja jonkin järjestön sekä suurlähetystön.
Yliopiston sivuilla kyllä lupailtiin vaihtopaikkaa kaikille ja vaikka useampaan kertaan, mutta mitään tilastotietoa sen taustaksi en löytänyt (jos en erityisemmin etsinytkään). Se ja haastattelujen puuttuminen antaa sentään vähän toivoa. :p
Turun yliopistostakin pääsee varmasti kaikki vaihtoon. Ei välttämättä ykkösvaihtoehtoon, jos se on joku suosittu yliopisto johon hakijoita on paljon, mutta jonnekin kuitenkin pääsee. Ja ei mulla ainakaan ollut mitään haastattelua (Erasmus-vaihto), jotain papereita piti vähän täytellä ja pääsin sinne mihin halusinkin.
Ensinnäkin, toivottavasti sulla on muitakin motiiveja yliopisto-opinnoille kuin vaihtoon pääseminen! :)
Ja voin myös melkein luvata että vaihtoon pääset jos vaan haluat. Se on selvä, että toisiin paikkoihin on vaikeampi päästä kuin toisiin, mutta jos voit hyväksyä useampia mahd. vaihtokohteita niin ulkomaille pääset kyllä. Ainakin mun yliopistossa se on juuri ongelmana että useat vaihtokohteet (erityisesti itäinen Eurooppa) jäävät vaihtaria vaille!
Jos ihan välttämättä haluat sellaiseen maahan vaihtoon johon on kovin vaikea päästä, voit harkita maksamisvaihtoehtoa ja tätä freemoveria. Mutta jos rahaa ei ole ihan niin paljon niin mene vaan ihmeessä "ilmaiseen" vaihtoon - mihin paikkaan sitten ikinä menetkin, kokemuksesta tulee yksi elämäsi parhaista! Onnea matkaan!
voiko päästä jo toisena opintovuotena vaihtoon okl:stä? vai onko parempi odottaa vähän pidempään?